Lapsen oikeuksien suojelu – vuoden 2017 suuntaviivat

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Lapsen oikeuksien edistämistä ja suojaamista koskevat EU:n suuntaviivat (2017)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artikla

SUUNTAVIIVOJEN TARKOITUS

• Niillä uudistetaan Euroopan unionin (EU) sääntöjä, jolla varmistetaan, että lapsen* oikeudet otetaan huomioon kaikissa EU:n ulkopoliittisissa linjauksissa ja toimissa. Tämän saavuttamiseksi suuntaviivoissa korostetaan järjestelmän vahvistamiseen perustuvaa lähestymistapaa, jotta kaikkien lasten kaikkien oikeuksien suojeluun tarvittavat toimet, rakenteet ja toimijat olisivat käytössä.
• Niissä painotetaan myös tarvetta oikeusperustaidelle lähestymistavalle, joka on määritelty vuoden 2012 ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevassa strategiakehyksessä. Tämän lähestymistavan tarkoituksena on ottaa huomioon lapsen oikeuksien vaatimukset ja periaatteet kaikkien politiikkojen ja ohjelmien suunnittelussa, toteutuksessa, valvonnassa ja arvioinnissa.
• Ne perustuvat YK:n yleissopimukseen lapsen oikeuksista ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklaan, jossa sanotaan, että EU:n tulee kaikissa kansainvälisissä suhteissaan vaalia ja puolustaa arvojaan ja etujaan, erityisesti lapsen oikeuksien suojelua.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Suuntaviivojen täytäntöönpanossa neuvoo EU:n neuvoston ihmisoikeustyöryhmä (COHOM).

Vuoden 2017 suuntaviivat (kuten aiemmat suuntaviivat vuodelta 2007) pyrkivät auttamaan EU:n toimielinten ja jäsenmaiden viranomaisia toimimaan vähemmän tapauskohtaisesti lapsen oikeuksien huomioonottamisessa.

Lapsen oikeuksien suojaamistavoitteen saavuttamiseksi EU käyttää esimerkiksi seuraavia toimintavälineitä:

• Poliittista vuoropuhelua ottamalla lapsen oikeudet esiin järjestöjen ja EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käytävissä neuvotteluissa ja keskusteluissa.
• Ihmisoikeusvuoropuhelua, ottamalla esiin EU:n huolenaiheita ja etsimällä ratkaisuja ihmisoikeusrikkomuksiin EU:n ulkopuolisissa maissa.
• Lausuntoja ja virallisia yhteydenottoja (esim. tietyn kysymyksen käsittely siirretään diplomaattiedustuksen välityksellä yhden maan hallitukselta toisen maan hallitukselle), jotta EU:n ulkopuolisia maita voidaan muistuttaa tarpeesta ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin lasten suojelemiseksi.
• EU:n ihmisoikeuksien ja demokratian maakohtaisia strategioita, joissa analysoidaan syvällisesti kyseisen maan lasten tilannetta ja tunnistetaan aukkoja sekä tarvittavia toimia, joilla lapsen oikeuksia voidaan suojella.
• Kahden- ja monenvälistä yhteistyötä, jotta laadittaisiin lapsen oikeuksia painottavia humanitaarisen avun ohjelmia ja kehitysapuohjelmia.
• Kumppanuuksia ja koordinointia kansainvälisten sidosryhmien kanssa, kuten YK:n, alueellisten järjestöjen, lapsen oikeuksia käsittelevän eurooppalaisen foorumin, tutkimuslaitosten, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa.
• ”Kaikkien kauppa” -strategia, jolla varmistetaan, että taloudellista kasvua tavoiteltaessa otetaan huomioon myös sosiaalinen oikeudenmukaisuus, ihmisoikeudet ja ympäristöstandardit.

EU auttaa sen ulkopuolisia maita panemaan täytäntöön nämä suuntaviivat muun muassa seuraavilla konkreettisilla toimilla:

• Otetaan käyttöön kansallisia strategioita lapsen oikeuksien suojelemiseksi.
• Suunnitellaan lapsilähtöisiä kansallisia talousarvioita, joissa tehdään lapset näkyviksi ja jotka ottavat erityisesti huomioon haavoittuvassa asemassa olevat lapset.
• Kehitetään ja vahvistetaan lapsen oikeuksia ajavia riippumattomia toimielimiä.
• Kerätään ja käytetään eriteltyjä tietoja, sillä niiden avulla epätasa-arvo ja syrjintä nousevat näkyviin.

EU:n sisäisiin toimiin kuuluu:

• Varmistetaan, että tarpeellinen henkilöstö koulutetaan kehitysyhteistyön oikeusperustaiseen lähestymistapaan, joka kattaa kaikki ihmisoikeudet.
• Käytetään EU:n ja Unicefin lapsen oikeuksien työkalupakkia vahvistamaan lapsilähtöisten ohjelmien suunnittelua kaikilla aloilla.

TAUSTAA

• Lapset kokevat monenlaisia uhkia eikä heillä ole riittävästi mahdollisuuksia päästä koulutukseen tai saada terveys- ja sosiaalipalveluja. He joutuvat lapsityövoiman käytön sekä väkivallan ja seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi, kärsivät taudeista ja aseellisista selkkauksista sekä altistuvat syrjinnälle, väheksynnälle ja syrjäytymiselle. Tytöt ovat erityishuomiota edellyttävä riskiryhmä.
• EU on keskeinen toimija ihmisoikeuksien (ja varsinkin lapsen oikeuksien) suojaamisessa kaikkialla maailmassa. Se ajaa myös muita aloitteita, joiden tarkoituksena on parantaa lasten tilannetta, muun muassa YK:n kestävän kehityksen tavoitteita.
• Lisätietoja:
  • Lapsen oikeuksien edistämistä ja suojaamista koskevat EU:n suuntaviivat (2017) (Neuvosto)

KESKEISET TERMIT

ASIAKIRJAT

Lapsen oikeuksien edistämistä ja suojaamista koskevien EU:n suuntaviivojen tarkistus – Kaikki lapset mukaan, Bryssel, 2017

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto – I osasto: Yhteiset määräykset – 3 artikla (aiempi SEU-sopimuksen 2 artikla) (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 17)

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Kaikkien kauppa Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa (COM(2015) 497 final, 14.10.2015)

Viimeisin päivitys: 28.11.2017