L_202401157FI.000101.fmx.xml

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2024/1157,

annettu 11 päivänä huhtikuuta 2024,

jätteiden siirroista sekä asetusten (EU) N:o 1257/2013 ja (EU) 2020/1056 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1013/2006 kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

On tarpeen vahvistaa unionin tasolla säännöt ympäristön ja ihmisten terveyden suojelemiseksi haitallisilta vaikutuksilta, joita jätteiden siirrosta voi aiheutua. Näillä säännöillä olisi myös osaltaan helpotettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY (3) 4 artiklassa säädetyn jätehierarkian mukaisesti suoritettavaa ympäristön kannalta hyväksyttävää jätehuoltoa sekä vähennettävä resurssien käytön kokonaisvaikutuksia ja parannettava niiden käytön tehokkuutta, mikä on ratkaisevan tärkeää kiertotalouteen siirtymiselle ja ilmastoneutraaliuden saavuttamiselle viimeistään vuoteen 2050 mennessä.

(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1013/2006 (4) on viidentoista viime vuoden aikana saatu aikaan merkittäviä parannuksia ympäristön ja ihmisten terveyden suojelemiseksi haitallisilta vaikutuksilta, joita jätteiden siirrosta voi aiheutua. Komission kyseisestä asetuksesta tekemä arviointi on kuitenkin tuonut esiin myös joukon haasteita ja puutteita, jotka on ratkaistava uusilla säännöksillä.

(3)

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa, joka on esitetty 11 päivänä joulukuuta 2019 annetussa komission tiedonannossa, esitetään kunnianhimoinen etenemissuunnitelma unionin muuttamiseksi kestäväksi, resurssitehokkaaksi ja ilmastoneutraaliksi taloudeksi. Siinä kehotetaan komissiota tarkistamaan jätteiden siirroista asetuksessa (EY) N:o 1013/2006 vahvistettuja unionin sääntöjä. Uudessa kiertotalouden toimintasuunnitelmassa, joka on esitetty 11 päivän maaliskuuta 2020 annetussa komission tiedonannossa, korostetaan niin ikään tarvetta toteuttaa toimia sen varmistamiseksi, että uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen tarkoitettujen jätteiden siirtoja unionissa helpotetaan, että unioni ei vie jätteeseen liittyviä haasteitaan kolmansiin maihin ja että laittomiin jätteiden siirtoihin vastataan paremmin. Ympäristöhyötyjen ja sosiaalisten hyötyjen tuomisen lisäksi tällaiset toimet voivat vähentää unionin strategista riippuvuutta raaka-aineista. Kierrätys- ja jätehuoltokapasiteettia täytyy kuitenkin parantaa, kun syntyvästä jätteestä suurempi osa jää unioniin. Sekä neuvosto 17 päivänä joulukuuta 2020 antamissaan päätelmissä ”Tehdään elpymisestä kiertotalous- ja ympäristömyönteistä” että Euroopan parlamentti uudesta kiertotaloutta koskevasta toimintasuunnitelmasta 10 päivänä helmikuuta 2021 antamassaan päätöslauselmassa ovat kehottaneet myös tarkistamaan jätteiden siirtoja koskevia unionin nykyisiä sääntöjä, jotka on vahvistettu asetuksella (EY) N:o 1013/2006. Asetuksen (EY) N:o 1013/2006 60 artiklan 2 a kohdassa komissiolle annettiin tehtäväksi arvioida kyseistä asetusta 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä.

(4)

Asetusta (EY) N:o 1013/2006 on jo muutettu useaan otteeseen, ja siihen on tehtävä jälleen merkittäviä muutoksia sen varmistamiseksi, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja uuden kiertotalouden toimintasuunnitelman toimintapoliittiset tavoitteet saavutetaan. Sen vuoksi asetus (EY) N:o 1013/2006 olisi kumottava ja korvattava uudella asetuksella.

(5)

Tällä asetuksella on tarkoitus täydentää unionin yleistä jätehuoltolainsäädäntöä, kuten direktiiviä 2008/98/EY. Asetuksessa viitataan mainitun direktiivin määritelmiin, kuten jätteen ja jätehuoltoon liittyvien termien määritelmiin. Asetuksessa myös vahvistetaan joukko muita määritelmiä, joilla helpotetaan sen yhdenmukaista soveltamista.

(6)

Tällä asetuksella pannaan täytäntöön unionin tasolla 22 päivänä maaliskuuta 1989 tehty vaarallisten jätteiden maanrajan ylittävien siirtojen ja käsittelyn valvontaa koskeva Baselin yleissopimus (5), jäljempänä ”Baselin yleissopimus”. Baselin yleissopimuksen tavoitteena on suojella ihmisten terveyttä ja ympäristöä haitallisilta vaikutuksilta, joita aiheutuu vaarallisen jätteen ja muiden jätteiden tuottamisesta, maan rajan ylittävistä siirroista ja käsittelystä. Unioni on ollut Baselin yleissopimuksen sopimuspuoli vuodesta 1994 (6).

(7)

Tällä asetuksella myös pannaan unionin tasolla täytäntöön Baselin yleissopimuksen muutos (7), jäljempänä ”vientikieltomuutos”, joka hyväksyttiin vuonna 1995 ja joka tuli kansainvälisellä tasolla voimaan 5 päivänä joulukuuta 2019. Vientikieltomuutoksella kielletään yleisesti kaikkien käsittely- ja hyödyntämistoimiin tarkoitettujen vaarallisten jätteiden vienti Baselin yleissopimuksen liitteessä VII luetelluista maista kyseisen liitteen ulkopuolisiin maihin. Unioni on ratifioinut vientikieltomuutoksen ja soveltanut sitä vuodesta 1997 (8).

(8)

Unioni toimitti lokakuussa 2020 Baselin yleissopimuksen sihteeristölle Baselin yleissopimuksen 11 artiklan mukaisen ilmoituksen jätteiden siirroista unionin sisällä. Kyseisen artiklan mukaisesti unioni voi ilmoituksen johdosta vahvistaa erityisiä sääntöjä, joita sovelletaan EU:n sisäisiin jätteiden siirtoihin, jotka eivät ole ympäristön kannalta vähemmän hyväksyttäviä kuin Baselin yleissopimuksen määräykset.

(9)

Unioni on hyväksynyt hyödynnettäviksi tarkoitettujen jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen valvonnasta tehdyn Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) neuvoston päätöksen (9), jäljempänä ”OECD:n päätös”, joten kyseisen päätöksen sisältö ja sen muutokset on tarpeen sisällyttää unionin lainsäädäntöön.

(10)

Jätteiden siirtojen valvonta ja tarkastus ja näiden sääntely on tärkeää järjestää siten, että otetaan huomioon ympäristön laadun ja ihmisten terveyden säilyttämisen, suojelemisen ja parantamisen tarve ja varmistetaan jätteiden siirtoja koskevien sääntöjen yhdenmukainen soveltaminen kaikkialla unionissa.

(11)	Jotta voidaan varmistaa, että jätteiden siirrossa niiden lähtöpaikasta kyseisten jätteiden kannalta parhaaseen käsittelypaikkaan tapahtuu aito siirtymä kiertotalouteen, olisi otettava huomioon läheisyysperiaate, materiaalitehokkuus ja tarve pienentää jätteiden ympäristöjalanjälkeä.

(12)	Olisi vältettävä päällekkäisyyttä niiden unionin säädösten kanssa, joita sovelletaan tiettyjen sellaisten materiaalien kuljetukseen, jotka voitaisiin tämän asetuksen nojalla luokitella jätteeksi.

(13)	Tämän asetuksen mukaiseksi jätteiden kuljetukseksi ei pitäisi katsoa jäteveden keräystä ja johtamista viemäröintijärjestelmien kautta, joka suoritetaan asiaa koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti.

(14)

Tämän asetuksen asianmukaista täytäntöönpanoa ja noudattamisen valvomista varten jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, ettei jätteitä siirretä naamioituina käytetyiksi tavaroiksi, sivutuotteiksi taikka aineiksi tai esineiksi, joita ei enää luokitella jätteeksi.

(15)

Asevoimien tai avustusjärjestöjen tuottamat jätteet olisi suljettava tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle, kun niitä tuodaan unioniin tietyissä tilanteissa, mukaan lukien kauttakulku unionin sisällä jätteen saavuttua unioniin. Näissä siirroissa olisi noudatettava kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisten sopimusten vaatimuksia. Tällaisissa tapauksissa kaikkien kauttakulkumaiden toimivaltaisille viranomaisille ja unionissa sijaitsevan vastaanottomaan toimivaltaiselle viranomaiselle olisi ilmoitettava siirrosta ja sen määränpäästä etukäteen.

(16)

On tarpeen estää päällekkäisyys Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 (10) kanssa, jossa jo säädetään yleisellä tasolla eläimistä saatavien sivutuotteiden lähetyksistä, kanavoinnista ja siirroista unionissa, unioniin ja unionista, mukaan lukien kerääminen, kuljetus, käsittely, käyttö, hyödyntäminen tai hävittäminen, kirjanpito, lähetysten mukaan liitettävät asiakirjat ja jäljitettävyys.

(17)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1257/2013 (11) sovelletaan unionin jäsenvaltion lipun alla purjehtiviin suuriin kauppa-aluksiin, jotka on jätetty asetuksen (EY) N:o 1013/2006 soveltamisalan ulkopuolelle. Kun tällaisista aluksista tulee jätettä, ne luokitellaan yleensä vaaralliseksi jätteeksi, paitsi jos niistä on poistettu kaikki vaaralliset aineet ja materiaalit. Vientikieltomuutoksen tultua kansainvälisesti voimaan on tarpeen varmistaa, että kun asetuksen (EU) N:o 1257/2013 soveltamisalaan kuuluvat alukset katsotaan jätteeksi ja viedään unionista, niihin sovelletaan asiaankuuluvia unionin jätteensiirtosääntöjä, myös niitä, joilla pannaan täytäntöön vientikieltomuutos, jotta varmistetaan unionin oikeudellisen järjestelmän tarkka oikeudellinen yhteensopivuus kansainvälisten velvoitteiden kanssa. Samalla on myös tarpeen muuttaa asetusta (EU) N:o 1257/2013 sen selventämiseksi, että sen soveltamisalaan kuuluvat alukset, jotka katsotaan vaaralliseksi jätteeksi ja viedään unionista, olisi kierrätettävä ainoastaan kyseisen asetuksen nojalla laadittuun aluskierrätyslaitosten eurooppalaiseen luetteloon sisältyvissä laitoksissa, jotka sijaitsevat Baselin yleissopimuksen liitteessä VII luetelluissa maissa.

(18)

Jotta vältetään aiheuttamasta tarpeetonta rasitetta jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja oikeusjärjestelmille tämän asetuksen täytäntöönpanon valvonnassa, siirtoa ei pitäisi katsoa laittomaksi, jos ilmoitus- tai siirtoasiakirjoissa tai liitteessä VII olevan lomakkeen täyttämisestä saadussa asiakirjassa, jäljempänä ”liitteen VII asiakirja” ilmenee vain vähäisiä kirjausvirheitä, kuten ilmoitus- tai siirtoasiakirjoja tai liitteen VII asiakirjoja täyttäessä sattuneita kirjoitusvirheitä tai puutteita jonkin siirtoon osallistuvan henkilön yhteystiedoissa. Tällaiset laittoman siirron määritelmään tehtävät poikkeukset olisi kuitenkin rajattava tiukasti vähäisiin kirjausvirheisiin, joita esiintyy poikkeuksellisesti, jotka eivät merkittävästi muuta kyseisten asiakirjojen sisältöä ja jotka eivät vaikuta tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseen.

(19)

Valvonnan ja tarkastusten optimaalisuuden varmistamiseksi on aiheellista edellyttää kirjallista ennakkohyväksyntää hyödynnettäviksi tarkoitettujen jätteiden siirroille, erityisesti kun on kyse vaarallisista jätteistä, jätteistä, joita ei ole lueteltu liitteessä III, liitteessä IIIA tai liitteessä IIIB, sekä pysyviä orgaanisia yhdisteitä (POP-yhdisteet) sisältävistä tai niiden saastuttamista jätteistä, joissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021 (12) liitteessä IV määritelty pitoisuusraja täyttyy tai ylittyy. Tällaiseen menettelyyn olisi kuuluttava ennakkoilmoitus, jonka myötä toimivaltaisten viranomaisten on mahdollista saada asianmukaiset tiedot voidakseen toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi. Ennakkoilmoitusten avulla kyseisten viranomaisten olisi myös mahdollista esittää perusteltuja vastalauseita tällaisista siirroista.

(20)

Jotta voidaan ottaa huomioon sellaiset jätteenkäsittelytekniikoiden innovaatiot, jotka liittyvät ympäristön kannalta hyväksyttävään jätehuoltoon, ja muutokset kuluttajien käyttäytymisessä jätteiden lajittelun osalta, on olennaisen tärkeää, että liitteitä IIIA ja IIIB päivitetään jatkuvasti. Komission olisi arvioitava erityisesti sitä, lisätäänkö jätenimikkeet käytettyjen jalkineiden, vaatejätteiden ja muiden tekstiilijätteiden seoksille liitteeseen IIIA sekä mineraalivillalle ja patjoille liitteeseen IIIB.

(21)

Hyvin toimivilla unionin jätteidensiirtomarkkinoilla olisi asetettava ensisijaisiksi ohjaaviksi periaatteiksi läheisyys, omavaraisuus ja parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden käyttö jätehuollossa. On olennaisen tärkeää siirtyä kiertotalouteen oikeudenmukaisella tavalla, jotta unionin taloudesta voidaan saada ilmastoneutraali, resurssitehokas ja kilpailukykyinen sekä pitkällä aikavälillä kestävä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi komission olisi helpotettava alakohtaisia ilmastovuoropuheluja ja -kumppanuuksia kokoamalla yhteen jätealan keskeiset sidosryhmät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1119 (13) mukaisesti.

(22)

Jotta voidaan tukea direktiivissä 2008/98/EY ja neuvoston direktiivissä 1999/31/EY (14) vahvistettujen kierrätyksen lisäämistä ja jätteen loppukäsittelyn vähentämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista, kaikki loppukäsiteltäväksi tarkoitettujen jätteiden siirrot toiseen jäsenvaltioon olisi pääsääntöisesti kiellettävä. Loppukäsiteltäväksi tarkoitettujen jätteiden siirrot olisi sallittava vain poikkeustapauksissa tiettyjen edellytysten täyttyessä. Tällaisissa tapauksissa jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon läheisyys- ja omavaraisuusperiaatteet unionin ja kansallisella tasolla direktiivin 2008/98/EY ja erityisesti sen 16 artiklan mukaisesti sekä hyödyntämisen ensisijaisuus. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi voitava varmistaa, että Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU (15) soveltamisalaan kuuluvat jätteiden loppukäsittelylaitokset soveltavat kyseisessä direktiivissä määriteltyjä parhaita käytettävissä olevia tekniikoita laitokselle myönnetyn luvan mukaisesti ja että jäte käsitellään loppukäsittelytoimien osalta unionin lainsäädännössä vahvistettujen ympäristön ja ihmisten terveyden suojelua koskevien vaatimusten mukaisesti. Lisäksi olisi seurattava erityisen tarkasti sekalaisen yhdyskuntajätteen siirtoja toiseen jäsenvaltioon, jotta voidaan tukea niiden direktiivin 2008/98/EY säännösten täytäntöönpanoa, joilla lisätään jätteen erilliskeräystä ja vähennetään sekalaisen yhdyskuntajätteen syntymistä. Näiden jätteiden hyödyntämistä varten tehtäviin siirtoihin olisi sovellettava kirjallista ennakkoilmoitus- ja -hyväksyntämenettelyä, ja niiden siirto loppukäsittelyä varten olisi kiellettävä. Kyseiset hyödynnettäviksi tarkoitettujen jätteiden siirtoja koskevat vaatimukset ja loppukäsiteltäväksi tarkoitettujen jätteiden siirtoja koskevan kiellon olisi koskettava myös sekalaista yhdyskuntajätettä, joka on käsitelty tavalla, joka ei ole olennaisesti muuttanut sen ominaisuuksia, kuten sekalaisesta yhdyskuntajätteestä jalostettua jäteperäistä polttoainetta, joka luokitellaan direktiivin 2008/98/EY 7 artiklassa tarkoitetun jäteluettelon jätekoodiin 19 12 10. Jätehierarkian sekä läheisyys- ja omavaraisuusperiaatteiden mukaisesti jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tällaista jätettä ensisijaisesti ehkäistään ja toissijaisesti kerätään ja lajitellaan, jotta eri jakeet voidaan erottaa hyödynnettäviksi ja jotta loppukäsittelyä harkitaan ainoastaan sellaisille jäämille, joita ei voida käsitellä millään muulla tavalla kuin loppukäsittelemällä.

(23)

Kun on kyse tämän asetuksen liitteessä III, liitteessä IIIA tai liitteessä IIIB lueteltujen jätteiden siirroista hyödyntämistoimiin, on aiheellista varmistaa valvonnan ja tarkastusten vähimmäistaso vaatimalla, että näiden siirtojen yhteydessä on ilmoitettava tietyt tiedot siirtoon osallistuvista henkilöistä ja maista, kyseisen jätteen kuvaus ja määrät, sen hyödyntämistoimen tyyppi, jota varten jäte siirretään, sekä tiedot laitoksista, joissa jäte hyödynnetään.

(24)

Jätteen luonteen ja sen hyödyntämis- ja loppukäsittelytoimiin soveltuvuuden arvioimiseksi tarvitaan usein laboratorioanalyyseja ja käsittelykokeita. Järkevät ja innovatiiviset jätehuoltotoimet ovat keskeisiä ympäristön kannalta hyväksyttävän jätehuollon varmistamisessa ja kiertotalouteen perustuvien liiketoimintamallien luomisessa unioniin. Jätteiden siirtoa tällaisiin laboratorioanalyyseihin ja käsittelykokeisiin olisi helpotettava siten, ettei niissä velvoiteta käyttämään kaikkia sovellettavia menettelyjä. Lisäksi unionin sisällä laboratorioanalyyseja ja käsittelykokeita varten tehtävissä siirroissa olisi tarkkojen tulosten saamiseksi saatava siirtää riittävän suuri määrä jätettä muun muassa siksi, että unionissa on käytössä kehittyneempiä jätehuoltostandardeja ja -käytäntöjä kuin useimmissa kolmansissa maissa.

(25)

On tarpeen vahvistaa perusteet, joiden nojalla jäsenvaltiot voivat vastustaa hyödynnettäväksi tarkoitettujen jätteiden siirtoja. Kun on kyse tällaisista siirroista, jäsenvaltioiden olisi voitava varmistaa, että direktiivin 2010/75/EU soveltamisalaan kuuluvat jätteen hyödyntämislaitokset soveltavat kyseisessä direktiivissä määriteltyjä parhaita käytettävissä olevia tekniikoita laitokselle myönnetyn luvan mukaisesti. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi voitava varmistaa, että jäte käsitellään unionin lainsäädännössä vahvistettujen, hyödyntämistoimiin liittyvien ihmisten terveyttä ja ympäristön suojelua koskevien vaatimusten mukaisesti ja että jäte käsitellään direktiivin 2008/98/EY 16 artikla huomioon ottaen mainitun direktiivin nojalla laadittujen jätehuoltosuunnitelmien mukaisesti siten, että tarkoituksena on varmistaa unionin lainsäädännössä vahvistettujen oikeudellisesti sitovien hyödyntämis- tai kierrätysvelvoitteiden täyttäminen. Vastaanottajajäsenvaltion olisi näin ollen voitava vastustaa jätteiden siirtoa, mukaan lukien sekalaisen yhdyskuntajätteen siirrot, jos se ennakoi, ettei jätehuoltoa suoriteta ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla.

(26)

Oikeusvarmuuden vuoksi ja tämän asetuksen johdonmukaisen soveltamisen ja sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi on tarpeen säätää menettelyvaiheista ja -takeista tilanteisiin, joissa ilmoituksen tekijä haluaa siirtää jätettä, johon sovelletaan kirjallista ennakkoilmoitus- ja -hyväksyntämenettelyä. Näin edistettäisiin unionin kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. Baselin yleissopimuksen 6 artiklan 11 kohdan mukaisesti on myös tarpeen varmistaa, että asianomaiset toiminnanharjoittajat vastaavat kustannuksista tilanteissa, joissa siirtoja ei voida saattaa päätökseen tai ne ovat laittomia. Ilmoituksen tekijän olisi tätä varten hankittava rahoitusvakuus tai vastaava vakuutus kullekin siirrolle.

(27)

Jotta vähennettäisiin hallinnollista rasitetta, joka kohdistuu sekä julkisiin että yksityisiin toimijoihin, jotka osallistuvat ennalta hyväksytyiksi katsottuihin laitoksiin tehtäviin siirtoihin, on tarpeen vahvistaa edellytykset, joiden täyttyessä ennakkohyväksytyn asema voidaan myöntää, jotta voidaan varmistaa näiden hyväksyntöjen vastavuoroinen tunnustaminen kaikissa jäsenvaltioissa ja yhdenmukaistaa vaatimukset, jotka koskevat jätteiden kuljettamista tällaisiin laitoksiin.

(28)

Tämän asetuksen mukaisen tietojenvaihdon tehostamiseksi erityisesti tämän asetuksen 18 artiklan mukaisten jätteiden siirtoa varten tehtävien ilmoitusten ja annettavien tietojen käsittelyssä ja asianomaisten viranomaisten ja talouden toimijoiden välisten tietojen toimitusten ja tietojenvaihdon helpottamiseksi on välttämätöntä, että tällaiset tiedot jätteiden siirroista unionin sisällä toimitetaan ja vaihdetaan sähköisesti. Komissiolla olisi oltava keskusjärjestelmä, jonka olisi oltava yhteentoimiva kansallisten järjestelmien kanssa. On myös tarpeen siirtää komissiolle valta vahvistaa menettelylliset ja toiminnalliset vaatimukset, kuten yhteenliitettävyyttä, arkkitehtuuria ja turvallisuutta koskevat vaatimukset, niiden järjestelmien käytännön toteutusta varten, joilla varmistetaan kyseinen tietojen sähköinen toimittaminen ja vaihtaminen. Tällaisten järjestelmien olisi helpotettava ilmoituspyyntöjen käsittelyä muun muassa auttamalla määrättyyn pyyntöön osallistuvia tahoja seuraamaan ilmoitusmenettelyn edistymistä. Tällaisten järjestelmien avulla olisi myös voitava poimia tietoja yksittäisten jäsenvaltioidenkin tasolla, jotta komissio voi arvioida, käsitelläänkö ilmoituspyynnöt oikea-aikaisesti, muun muassa tässä asetuksessa säädettyä komission asiaa koskevaa raportointia varten. On myös tarpeen antaa jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja talouden toimijoille riittävästi aikaa valmistautua siirtymiseen asetuksessa (EY) N:o 1013/2006 säädetystä paperipohjaisesta lähestymistavasta tietojen ja asiakirjojen sähköiseen vaihtoon. Sen vuoksi tätä uutta velvoitetta olisi sovellettava 24 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä.

(29)

Jätteiden kuljetukseen osallistuvien talouden toimijoiden olisi voitava käyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2020/1056 (16) säädettyä eFTI-ympäristöä tässä asetuksessa edellytettyjen tietojen vaihtamiseen jätteen kuljetuksen aikana, ja olisi varmistettava, että tässä asetuksessa säädetyt järjestelmät ovat yhteentoimivia sähköisten kuljetustietojen vaihtamista koskevan ympäristön kanssa.

(30)

Jotta helpotetaan tulliviranomaisten työtä tämän asetuksen täytäntöönpanossa, komission ylläpitämän keskusjärjestelmän, joka mahdollistaa tietojen ja asiakirjojen sähköisen toimittamisen ja vaihdon, täytyy olla yhteentoimiva Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2022/2399 (17) perustetun Euroopan unionin tullialan yhdennetyn palveluympäristön kanssa, kun kaikki tarvittavat tekniset toimet tämän toimivuuden varmistamiseksi on saatu päätökseen.

(31)

Kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava halutessaan antaa ja vaihtaa tämän asetuksen mukaisten menettelyvaatimusten täyttämiseksi tarvittavia tietoja ja asiakirjoja sähköisesti unionin tasolla käytössä olevan järjestelmän kautta, jos ne täyttävät tämän järjestelmän kautta tapahtuvaa tietojenvaihtoa koskevat vaatimukset.

(32)

Jotta voidaan varmistaa jätteiden siirtojen jäljitettävyys ja jotta ei heikennetä rajojen yli siirrettävän jätteen ympäristön kannalta hyväksyttävää jätehuoltoa, olisi kiellettävä jätteen sekoittaminen muun jätteen kanssa siirron alusta aina jätteen vastaanottamiseen hyödyntämis- tai loppukäsittelylaitoksessa.

(33)

Jotta helpotetaan tässä asetuksessa säädettyjen velvoitteiden noudattamisen valvomista, talouden toimijoiden ja toimivaltaisten viranomaisten on tärkeää säilyttää jätteiden siirtoa varten vaadittavat asiakirjat ja tiedot vähintään viiden vuoden ajan siitä päivästä, jona hyödyntämis- tai loppukäsittelytoimen päätökseen saattamista koskeva todistus on annettu.

(34)

Jätteiden siirtoja koskevat tiedot olisi julkaistava, jotta voidaan parantaa avoimuutta sen osalta, että jätteiden siirrot suoritetaan tämän asetuksen mukaisesti ja että jätteet käsitellään niiden vastaanottopaikassa ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla. Tältä osin komissiota olisi vaadittava julkaisemaan ja säännöllisesti päivittämään tiettyjä ei-luottamuksellisia tietoja sellaisia siirtoja koskevista ilmoituksista, jotka toimivaltaiset viranomaiset ovat hyväksyneet tai joita ne ovat vastustaneet, sekä jätteiden siirroista, joihin sovelletaan tämän asetuksen yleisiä tietojen antamista koskevia vaatimuksia. Tätä varten komission olisi mahdollisuuksien mukaan käytettävä sähköistä järjestelmää jätteiden siirtoja koskevien tietojen vaihtamiseksi. Se, että komissio julkaisee tällaisia tietoja, ei saisi vaikuttaa 25 päivänä kesäkuuta 1998 tehdyn tiedon saantia, yleisön osallistumisoikeutta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission yleissopimuksen (Århusin sopimus) (18), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/4/EY (19) eikä jäsenvaltioiden asiaa koskevan kansallisen lainsäädännön soveltamiseen. Kaikki toimivaltaisille viranomaisille esitetyt lisäpyynnöt jätteiden siirtoja koskevien muiden tietojen saannista olisi osoitettava kyseisen yleissopimuksen sekä unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaiselle taholle.

(35)

Baselin yleissopimuksen 8 artiklan vahvistettujen vaatimusten täytäntöönpanemiseksi olisi säädettävä velvoitteesta ottaa jäte takaisin lähtömaahan ja tarvittaessa varastoida se turvallisesti taikka hyödyntää se tai huolehtia siitä jollakin vaihtoehtoisella tavalla, jos asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten hyväksymää jätteen siirtoa ei voida toteuttaa aiotulla tavalla. Baselin yleissopimuksen 9 artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa vahvistettujen vaatimusten täytäntöönpanemiseksi henkilö, jonka toiminnan tuloksena laiton siirto tehdään, olisi velvoitettava ottamaan kyseinen jäte takaisin tai toteuttamaan vaihtoehtoisia järjestelyjä sen hyödyntämiseksi tai loppukäsittelemiseksi sekä vastaamaan takaisinotosta aiheutuvista kustannuksista. Jos kyseisellä henkilöllä ei ole mahdollisuutta täyttää näitä velvoitteita kohtuullisessa ajassa, lähtömaan tai vastaanottomaan toimivaltaisten viranomaisten olisi toteutettava yhteistyössä toimia varmistaakseen kyseisen jätteen ympäristön kannalta hyväksyttävän käsittelyn. Jos laittomasta siirrosta vastuussa olevasta henkilöstä ei saada selvyyttä, asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten olisi tehtävä yhteistyötä sen varmistamiseksi, että kyseinen jäte otetaan takaisin, se hyödynnetään tai loppukäsitellään. Jotta voidaan vähentää laittomasti siirrettyjen jätteiden takaisinottovelvoitteesta johtuvien siirtojen ympäristövaikutuksia ja mahdollistaa tarvittaessa tehokkaampi menettely laittomien siirtojen tapauksissa, lähtö-, kauttakulku- ja vastaanottomaan toimivaltaisten viranomaisten olisi tietyissä tapauksissa voitava sopia, että laittoman siirron kohteena olevat jätteet voidaan hyödyntää tai niistä voidaan huolehtia vaihtoehtoisella tavalla lähtömaan ulkopuolella niiden takaisinoton sijaan. Tällaisen vaihtoehtoisen käsittelyn olisi oltava ympäristön kannalta hyväksyttävää. Vaihtoehtoista käsittelyä olisi kuitenkin sovellettava ainoastaan unionin sisäisiin siirtoihin.

(36)

Sen varmistamiseksi, että toimivaltaiset viranomaiset voivat käsitellä niille toimitetut jätteiden siirtoja koskevat asiakirjat asianmukaisesti, on tarpeen säätää, että ilmoituksen tekijä on velvollinen toimittamaan näiden asiakirjojen virallisen käännöksen kyseisten viranomaisten hyväksymällä kielellä, jos ne sitä pyytävät. Tarpeettoman hallinnollisen rasitteen välttämiseksi jätteiden siirtoja koskevaan sähköiseen tietojenvaihtojärjestelmään olisi sisällyttävä toiminto, joka tuottaa epävirallisia käännöksiä järjestelmään toimitetuista asiakirjoista.

(37)

Jotta voidaan välttää esineiden tai aineiden siirtojen keskeytyminen sen vuoksi, että toimivaltaiset viranomaiset ovat erimielisiä siitä, ovatko esineet tai aineet jätettä vai eivät, on tarpeen vahvistaa menettely tällaisten erimielisyyksien ratkaisemiseksi. Tältä osin on tärkeää, että toimivaltaiset viranomaiset perustavat päätöksensä direktiivissä 2008/98/EY vahvistettuihin säännöksiin, jotka koskevat sivutuotteiden määrittämistä ja jätteeksi luokittelun päättymistä. Tarvitaan yhdenmukaiset edellytykset, joiden perusteella jäsenvaltiot voivat ratkaista, onko esine tai aine katsottava käytetyksi tavaraksi vai jätteeksi. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että käytettyinä tavaroina toiseen maahan siirrettäväksi aiotut esineet tai aineet täyttävät tällaiset edellytykset unionin lainsäädännön mukaisesti. On myös tarpeen vahvistaa perusteet tiettyjen jätteiden luokittelulle tämän asetuksen liitteissä ja säätää menettelystä, jolla ratkaistaan toimivaltaisten viranomaisten väliset erimielisyydet siitä, olisiko jätteeseen sovellettava ilmoitusmenettelyä vai ei. Jotta voidaan varmistaa, että kaikkialla unionissa yhdenmukaistetaan paremmin edellytykset, joiden täyttyessä jätteeseen, mukaan lukien komposiittimateriaalien jätteet, joita voi olla vaikea kierrättää, olisi sovellettava ilmoitusmenettelyä, komissiolle olisi myös siirrettävä valta hyväksyä delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan perusteet tietyn jätteen luokittelulle tämän asetuksen asianomaisissa liitteissä ja siten määritetään, sovelletaanko siihen ilmoitusmenettelyä. Lisäksi jotta vältetään jätteiden virheellinen ilmoittaminen käytetyiksi tavaroiksi ja selkeytetään oikeudellista tilannetta, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan perusteet käytettyjen tavaroiden ja jätteen erottamiseksi toisistaan silloin, kun kyseessä ovat tietyt hyödykkeet, joiden osalta tällainen erottelu on tärkeää, erityisesti kun niitä viedään unionista.

(38)

Jotta hallinnot voisivat rajoittaa jätteiden siirtoihin liittyvien menettelyjen käsittelyyn ja tämän asetuksen täytäntöönpanoon liittyviä julkisia menoja, olisi säädettävä siitä mahdollisuudesta, että ilmoituksen tekijältä ja tapauksen mukaan siirron järjestävältä henkilöltä veloitetaan näihin menettelyihin sekä valvontaan, analyyseihin ja tarkastuksiin liittyvät asianmukaiset ja oikeasuhteiset hallinnolliset kustannukset.

(39)

Hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi sekä poikkeuksellisissa olosuhteissa, jotka liittyvät erityisiin maantieteellisiin tai väestötilanteisiin, jäsenvaltioiden olisi voitava tehdä kahdenvälisiä sopimuksia, joilla helpotetaan tiettyjen jätevirtojen siirtoja koskevia ilmoitusmenettelyjä, kun on kyse rajat ylittävistä siirroista kyseisten kahden jäsenvaltion välisellä raja-alueella lähimpänä sijaitsevaan asianmukaiseen laitokseen. Jäsenvaltion olisi myös voitava tehdä tällaisia sopimuksia Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenten kanssa, myös tilanteessa, jossa jäte siirretään lähtömaasta ja käsitellään siinä mutta kuljetetaan toisen jäsenvaltion kautta.

(40)

Färsaarten erityisen maantieteellisen sijainnin vuoksi ja siksi, että se on osa Tanskan kuningaskuntaa, Färsaarten jätteiden pääasiallinen tuojamaa on Tanska, jonka alueella ne hyödynnetään tai loppukäsitellään. Tanskan olisi voitava ottaa täysi vastuu siitä, että Färsaarilta sen alueelle suuntautuvaa jätteen tuontia käsitellään sen alueella tapahtuvana jätteen kuljetuksena, kun se on kyseisen tuonnin vastaanottajamaa; tämä ei kuitenkaan saisi vaikuttaa jätteiden kuljetusta unionin kautta koskevien sääntöjen soveltamiseen.

(41)

Vaikka jätteiden kuljetuksen valvonnasta ja tarkastuksesta tietyssä jäsenvaltiossa vastaa tämä jäsenvaltio itse, jätteiden kuljetusta koskevien kansallisten järjestelmien olisi oltava johdonmukaisia jätteiden siirtoja koskevan unionin järjestelmän kanssa ympäristön ja ihmisten terveyden suojelun korkean tason varmistamiseksi.

(42)	Asianomaisten maiden ympäristön suojelemiseksi on tarpeen selkeyttää Baselin yleissopimuksen mukaisesti säädetyn vientikiellon soveltamisalaa tapauksissa, joissa unionista viedään mitä hyvänsä jätteitä loppukäsiteltäväksi johonkin sellaiseen kolmanteen maahan, joka ei ole EFTA-maa.

(43)	Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen osapuolina olevien maiden olisi voitava ottaa käyttöön unionin sisäisiä siirtoja koskevat tarkastusmenettelyt. Tällaisissa tapauksissa unionin ja kyseisten maiden välisiin siirtoihin olisi sovellettava samoja sääntöjä kuin unionin sisäisiin siirtoihin.

(44)

Asianomaisten maiden ympäristön suojelemiseksi on tarpeen selkeyttää Baselin yleissopimuksen mukaisesti säädetyn vientikiellon soveltamisalaa tapauksissa, joissa vaarallisia jätteitä viedään hyödynnettäväksi kolmansiin maihin, joihin OECD:n päätöstä ei sovelleta. Erityisesti on tarpeen selkeyttää niiden jätteiden luetteloa, joihin tätä kieltoa sovelletaan, ja varmistaa, että luetteloon on sisällytetty myös Baselin yleissopimuksen liitteessä II luetellut eli kotitalouksista kerätyt jätteet ja kotitalousjätteiden polttamisessa syntyvät jäämät sekä tietyt vaikeasti kierrätettävät muovijätteet.

(45)

POP-yhdisteitä sisältävän tai niiden saastuttaman jätteen ympäristön kannalta hyväksyttävän jätehuollon varmistamiseksi tällaista jätettä ei saisi saada viedä unionista OECD:n ulkopuolisiin maihin silloin, kun se sisältää POP-yhdisteitä tai on niiden saastuttama siinä määrin, että asetuksen (EU) 2019/1021 liitteessä IV määritelty pitoisuusraja täyttyy tai ylittyy.

(46)

On tarpeen vahvistaa tiukat säännöt, jotka koskevat vaarattomien jätteiden vientiä hyödynnettäväksi kolmansiin maihin, joihin OECD:n päätöstä ei sovelleta, sen varmistamiseksi, ettei tällainen jäte aiheuta vahinkoa ympäristölle ja ihmisten terveydelle näissä maissa. Näiden sääntöjen mukaan unionista olisi saatava viedä ainoastaan sellaista jätettä, johon ei jo sovelleta vaarallisten jätteiden vientikieltoa, ja tiettyjä muita jätteitä, jotka viedään hyödynnettäväksi kolmansiin maihin, joihin OECD:n päätöstä ei sovelleta, sekä ainoastaan maihin, jotka sisältyvät komission laatimaan ja päivittämään luetteloon, kun kyseiset maat ovat esittäneet komissiolle pyynnön, jossa ne ilmoittavat olevansa halukkaita vastaanottamaan tiettyjä vaarattomia jätteitä tai vaarattomien jätteiden seoksia unionista ja osoittavat valmiutensa käsitellä tällaista jätettä ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla tässä asetuksessa vahvistettuja kriteereitä noudattaen. Tällaisiin kriteereihin olisi sisällyttävä työ- ja työntekijöiden oikeuksia koskevien yleissopimusten noudattaminen. Jäsenvaltiot voisivat tulevaisuudessa ratifioida enemmän tällaisia yleissopimuksia, minkä vuoksi komissiolle olisi annettava valtuudet lisätä asiaankuuluvia yleissopimuksia tämän asetuksen kriteereihin. Vienti muihin kuin komission laatimassa luettelossa mainittuihin maihin olisi kiellettävä. Jotta varmistetaan se, että uuteen järjestelmään siirtymiselle jää riittävästi aikaa, olisi säädettävä kolmen vuoden siirtymäkaudesta tämän asetuksen voimaantulopäivän jälkeen. Unionin oikeuteen sisältyvää yhdenvertaisuuden periaatetta olisi sovellettava, ja sen soveltamista olisi valvottava, erityisesti laadittaessa ja päivitettäessä luetteloa maista, joihin OECD:n päätöstä ei sovelleta ja joihin vaarattoman jätteen vienti unionista hyödynnettäväksi on sallittua.

(47)

On tarpeen varmistaa, että vahvojen arvoketjujen luomiseksi tarvittavia jätteiden siirtoja helpotetaan sisämarkkinoilla, samalla kun varmistetaan, että käytössä on riittävät tarkastusjärjestelyt. Keskeisten arvoketjujen vahvistaminen nopeuttaa unionin häiriönsietokyvyn kehittymistä ja parantaa sen strategista riippumattomuutta.

(48)

Maihin, joihin OECD:n päätöstä sovelletaan, sovelletaan OECD:n vahvistamia jätteiden siirtoa ja jätehuoltoa koskevia sääntöjä ja suosituksia, ja niissä on yleensä korkeampi jätehuollon taso kuin maissa, joihin OECD:n päätöstä ei sovelleta. On kuitenkin tärkeää, että vaarattomien jätteiden vienti unionista hyödynnettäväksi ei aiheuta vahinkoa ympäristölle ja ihmisten terveydelle maissa, joihin OECD:n päätöstä sovelletaan. Sen vuoksi on tarpeen luoda mekanismi, jolla seurataan vaarattomien jätteiden siirtoja kyseisiin maihin. Tapauksissa, joissa ei ole riittävästi näyttöä osoittamaan kyseisen maan kyky hyödyntää tällainen jäte ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla, komission olisi aloitettava vuoropuhelu kyseisen maan kanssa ja, jos sen saamat tiedot eivät riitä osoittamaan, että jäte hyödynnetään ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla, komissiolle olisi annettava valtuudet keskeyttää tällainen vienti. Komission olisi varmistettava, että yhdenvertaisuuden periaatetta sovelletaan jätteiden siirtoprosessin kaikissa vaiheissa kolmansiin maihin, joita OECD:n päätös koskee.

(49)

Unioni on kehittänyt ja toteuttanut kunnianhimoista politiikkaa, jolla puututaan muovisaasteen ympäristölle ja ihmisten terveydelle aiheuttamiin vakaviin vahinkoihin, erityisesti kun on kyse muovijätteen vääränlaisesta käsittelystä. Tätä tavoitetta kuvastavat 16 päivänä tammikuuta 2018 annetussa komission tiedonannossa esitetty EU:n strategia muoveista kiertotaloudessa, Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma ja 12 päivänä toukokuuta 2021 annetussa komission tiedonannossa esitetty EU:n toimintasuunnitelma: ”Kohti ilman, veden ja maaperän saasteettomuutta”, ja niiden johdosta on hyväksytty laaja joukko eri toimenpiteitä muovijätteen vähentämiseksi ja jätehuollon parantamiseksi. Näihin toimenpiteisiin kuuluvat erityisesti jätehuoltoa (direktiivi 2008/98/EY), pakkauksia ja pakkausjätettä (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/62/EY (20)), kertakäyttöisiä muovituotteita (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/904 (21)) sekä tarkoituksellisesti lisättyjen mikromuovien (komission asetus (EU) 2023/2055 (22)) rajoituksia koskeva lainsäädäntö. Näiden toimenpiteiden lisäksi on käynnistetty uusia aloitteita muovijätteen vähentämiseksi edelleen unionissa, kuten pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun direktiivin 94/62/EY ja romuajoneuvoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/53/EY (23) tarkistaminen sekä ehdotus uusiksi säännöiksi, joilla estetään pellettihävikkiä mikromuovisaasteen vähentämiseksi (24). Näiden muovijätteen vähentämiseen ja niiden jätehuollon parantamiseen unionin sisällä tähtäävien toimenpiteiden täydentämiseksi ja sen välttämiseksi, että unioni vie jätehaasteitaan kolmansiin maihin, on aiheellista vahvistaa erityissäännöksiä, joilla varmistetaan myös unionista vietävän muovijätteen ympäristön kannalta hyväksyttävä jätehuolto. Näiden säännösten tarkoituksena on varmistaa, että unionista vietyä muovijätettä käsitellään unionissa voimassa olevia edellytyksiä vastaavissa olosuhteissa. Maissa, joihin OECD:n päätöstä ei sovelleta, on todennäköisemmin vaikeita ympäristöön ja ihmisten terveyteen liittyviä haasteita unionista vietävän muovijätteen jätehuollossa. Lisäksi näissä maissa muovijätteen jätehuoltoa koskevat vaatimukset ja infrastruktuuri eivät useimmiten ole yhtä kehittyneitä kuin unionissa. Unioni on kieltänyt tietyntyyppisten muovijätteiden eli nimikkeisiin Y48 ja A3210 luokiteltujen muovijätteiden viennin kyseisiin maihin 1 päivästä tammikuuta 2021. Ottaen huomioon tällaiset haasteet sekä erot vaatimustasossa ja infrastruktuurin osissa ja tavoite suojella ympäristöä ja ihmisten terveyttä paremmin on aiheellista laajentaa kyseisen kiellon soveltamisala kattamaan kaikkien muovijätteiden vienti maihin, joihin OECD:n päätöstä ei sovelleta. Jotta talouden toimijoilla ja toimivaltaisilla viranomaisilla olisi riittävästi aikaa mukauttaa toimintansa näihin uusiin sääntöihin, kieltoa olisi alettava soveltaa 30 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta. Tästä kiellosta olisi voitava myöntää poikkeus mille tahansa maalle, johon OECD:n päätöstä ei sovelleta, jos se osoittaa käsittelevänsä muovijätettä ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla. Tällainen poikkeus olisi myönnettävä delegoidulla säädöksellä jonkin maan pyynnöstä 30 kuukauden kuluttua vientikiellon soveltamisesta.

(50)

Komission olisi seurattava erityisen tarkkaan muovijätteen siirtoja maihin, joihin OECD:n päätöstä sovelletaan, ja seurattava, miten tällaista jätettä käsitellään kyseisissä maissa, ja sille olisi annettava valtuudet rajoittaa muovijätteen vientiä tällaisiin maihin ympäristön ja ihmisten terveyden suojelemiseksi.

(51)	Kun muovijätteen vienti on sallittua, kaikkien muovijätteiden vientiin kaikkiin kolmansiin maihin olisi sovellettava kirjallista ennakkoilmoitus- ja -hyväksyntämenettelyä.

(52)

Olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että siirrettäessä jätettä unionin sisällä tai tuotaessa sitä unioniin jätehuolto tapahtuu direktiivin 2008/98/EY ja muun jätteitä koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti koko siirron ajan aina vastaanottomaassa tapahtuvaan hyödyntämiseen tai loppukäsittelyyn saakka vaarantamatta ihmisten terveyttä ja ympäristöä. On myös tarpeen varmistaa, että unionista vietävien jätteiden jätehuolto tapahtuu ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla koko siirron ajan aina vastaanottajana olevassa kolmannessa maassa tapahtuvaan hyödyntämiseen tai loppukäsittelyyn saakka. Tätä varten olisi otettava käyttöön jätteiden viejiä koskeva velvoite sen varmistamiseksi, että laitoksesta, joka vastaanottaa jätteen vastaanottajana olevassa kolmannessa maassa, tehdään riippumattoman ja asianmukaisesti pätevöityneen kolmannen osapuolen suorittama tarkastus ennen jätteen viemistä kyseiseen laitokseen. Tällainen tarkastus suoritetaan sen varmistamiseksi, että kyseinen laitos täyttää tässä asetuksessa säädetyt erityiset kriteerit, joiden tarkoituksena on varmistaa, että jätehuolto hoidetaan ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla. Jos tarkastuksessa todetaan, että kyseinen laitos ei täytä näitä erityisiä kriteereitä, viejällä ei pitäisi olla oikeutta viedä jätettä tähän laitokseen. Sen varmistamiseksi, että tarkastukset suoritetaan ammattimaisesti ja puolueettomasti, on tärkeää vahvistaa kolmansina osapuolina olevien tarkastajien riippumattomuutta ja pätevyyttä koskevat kriteerit ja selventää, että tarkastajien olisi saatava näiden tehtävien suorittamiseksi valtuutus tai akkreditointi viranomaiselta. Tarkastuksia koskevaa velvoitetta olisi sovellettava laitoksiin kaikissa kolmansissa maissa, myös OECD:n jäseninä olevissa maissa. OECD:n päätöksessä todetaan, että toiseen OECD-maahan vietävä jätteen on oltava tarkoitettu hyödyntämistoimiin laitoksessa, jossa jätteet hyödynnetään ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla laitokseen sovellettavien kansallisten lakien, asetusten ja käytäntöjen mukaisesti. OECD:n päätökseen ei sisälly mitään seikkaa tai perustetta, jossa täsmennettäisiin, miten tämä vaatimus olisi pantava täytäntöön ”ympäristön kannalta hyväksyttävän jätehuollon” osalta. Koska ei ole olemassa yhteisiä kriteereitä, joissa määriteltäisiin edellytykset jätteen hyödyntämiselle asianomaisissa laitoksissa, on tarpeen puuttua riskiin siitä, että unionista OECD:hen kuuluviin maihin vietävää jätettä käsitellään väärin tietyissä laitoksissa, minkä vuoksi näissä maissa sijaitseviin laitoksiin olisi sovellettava tässä asetuksessa säädettyjä tarkastusvaatimuksia.

(53)

Komission olisi perustettava rekisteri, joka sisältää tiedot tarkastuksen kohteena olleista laitoksista, ja ylläpidettävä sitä. Tällaisesta rekisteristä olisi saatava tietoja, jotka helpottavat ilmoituksen tekijöiden tai siirron järjestävien henkilöiden työtä näiden valmistellessa ympäristön kannalta hyväksyttäviä siirtoja unionista tapahtuvaa jätteiden vientiä varten, mutta sitä ei ole tarkoitus käyttää tässä asetuksessa säädettyjen edellytysten ja velvoitteiden noudattamisen osoittamiseen. Rekisterillä olisi helpotettava jätteiden viejien toimintaa, mutta sillä ei saisi poistaa jätteiden viejien vastuuta osoittaa velvoitteiden noudattaminen.

(54)

Kun otetaan huomioon Baselin yleissopimuksen sopimuspuolten oikeus kieltää vaarallisten jätteiden tai kyseisen yleissopimuksen liitteessä II lueteltujen jätteiden tuonti sen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti, loppukäsiteltäväksi tarkoitetun jätteen tuonti unioniin olisi sallittava, jos viejämaa on kyseisen yleissopimuksen sopimuspuoli. Hyödynnettävien jätteiden tuonti unioniin olisi sallittava maista, joihin OECD:n päätöstä sovelletaan tai jotka ovat Baselin yleissopimuksen osapuolia. Muutoin jätteiden tuonti olisi sallittava vain tapauksissa, joissa viejämaata sitoo unionin lainsäädännön kanssa yhteensopiva ja Baselin yleissopimuksen 11 artiklan mukainen kahden- tai monenvälinen sopimus taikka järjestely, paitsi jos tämä ei ole mahdollista kriisitilanteessa, rauhanpalauttamis- tai rauhanturvaamisoperaatioiden yhteydessä tai sotatilanteessa.

(55)	Tässä asetuksessa olisi otettava huomioon neuvoston päätöksessä 2013/755/EU (25) vahvistetut säännöt, jotka koskevat jätteiden vientiä merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille sekä niiden tuontia merentakaisista maista ja merentakaisilta alueilta.

(56)

Erityisissä tapauksissa, joissa siirto tapahtuu unionin sisällä kolmansien maiden kautta kulkien, olisi sovellettava erityisiä säännöksiä, jotka koskevat kolmansien maiden hyväksyntämenettelyä. Lisäksi on tarpeen antaa erityissäännöksiä menettelyistä, joita sovelletaan jätteiden kuljetukseen unionin kautta kolmansista maista ja kolmansiin maihin.

(57)	Ympäristösyistä ja Etelämantereen erityisaseman vuoksi tässä asetuksessa olisi nimenomaisesti kiellettävä jätteiden vienti tälle alueelle.

(58)

Tämän asetuksen yhdenmukaisen täytäntöönpanon ja noudattamisen valvonnan varmistamiseksi on tarpeen säätää jäsenvaltioiden velvollisuuksista suorittaa jätteiden siirtoja koskevia tarkastuksia. Jätteiden siirtoja koskevien tarkastusten asianmukainen suunnittelu on myös tarpeen, jotta voidaan määrittää tarkastuksiin tarvittava kapasiteetti ja estää tehokkaasti laittomia siirtoja. Asetuksessa (EY) N:o 1013/2006 vaadittiin jäsenvaltioita varmistamaan, että jätteiden siirtoja koskevat tarkastussuunnitelmat laadittiin 1 päivään tammikuuta 2017 mennessä. Tarkastussuunnitelmiin liittyvien säännösten johdonmukaisemman soveltamisen helpottamiseksi ja tarkastuksiin sovellettavan yhdenmukaisen lähestymistavan varmistamiseksi kaikkialla unionissa jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava tarkastussuunnitelmistaan komissiolle, jonka tehtäväksi olisi annettava kyseisten suunnitelmien arviointi ja tarvittaessa parannussuositusten antaminen. Jos lähtömaan ja vastaanottomaan toimivaltaisille viranomaisille jäsenvaltioissa ilmoitetaan jätteiden laittomasta siirrosta, niiden olisi pohdittava, miten ne voisivat tehostaa valvontatoimiaan samankaltaisten siirtojen osalta, jotta jätteiden laittomat siirrot havaittaisiin varhaisessa vaiheessa.

(59)

Jäsenvaltioissa on erilaisia sääntöjä siitä, millainen on jäsenvaltioissa tarkastuksiin osallistuvien viranomaisten toimivalta ja mahdollisuus vaatia todisteita siirtojen laillisuuden varmistamiseksi. Tällaiset todisteet voisivat koskea muun muassa sitä, onko aine tai esine jätettä, onko jäte luokiteltu oikein ja siirretäänkö jäte tämän asetuksen mukaisesti laitoksiin, jotka käsittelevät jätettä ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla. Tässä asetuksessa olisi sen vuoksi säädettävä tarkastuksiin osallistuvien viranomaisten mahdollisuudesta vaatia tällaisia todisteita. Olisi oltava mahdollista pyytää tällaisia todisteita yleisesti sovellettavien säännösten perusteella tai tapauskohtaisesti. Jos tällaisia todisteita ei ole asetettu saataville tai ne katsotaan riittämättömiksi, asianomaisen aineen tai esineen kuljetus tai kyseessä olevan jätteen siirto olisi katsottava laittomaksi siirroksi ja sitä olisi käsiteltävä tämän asetuksen asiaan liittyvien säännösten mukaisesti.

(60)

Asetuksen (EY) N:o 1013/2006 arvioinnin mukaan yksi puutteista on se, että seuraamuksia koskevat kansalliset säännöt ovat hyvin erilaisia eri puolilla unionia. Seuraamusten yhdenmukaisemman soveltamisen helpottamiseksi olisi vahvistettava yhteiset, ei-tyhjentävät perusteet tämän asetuksen rikkomisesta määrättävien seuraamusten tyyppien ja tasojen määrittämiseksi. Näihin perusteisiin olisi sisällyttävä muun muassa rikkomuksen luonne ja vakavuus sekä rikkomuksen tuottama taloudellinen hyöty ja sen aiheuttama ympäristövahinko. Jäsenvaltioiden olisi myös tässä asetuksessa edellytettyjen seuraamusten lisäksi varmistettava, että jätteiden laittomat siirrot säädetään rikoksena rangaistavaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/99/EY (26) säännösten mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava säännöt tämän asetuksen säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja varmistettava näiden sääntöjen täytäntöönpano. Säädettyjen seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden olisi voitava vahvistaa säännöt, jotka koskevat hallinnollisia ja rikosoikeudellisia seuraamuksia samoista rikkomuksista. Rikosoikeudellisten ja hallinnollisten seuraamusten määrääminen ei kuitenkaan saisi johtaa ne bis in idem -periaatteen rikkomiseen siten, kuin Euroopan unionin tuomioistuin sitä tulkitsee.

(61)

Asetuksen (EY) N:o 1013/2006 soveltaminen on osoittanut, että kun kansallisella tasolla on useita toimijoita, se asettaa haasteita täytäntöönpanoon liittyvälle koordinoinnille ja yhteistyölle. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi varmistettava, että kaikilla tämän asetuksen täytäntöönpanon valvontaan osallistuvilla asiaankuuluvilla viranomaisilla on tehokkaat mekanismit, joiden avulla ne voivat tehdä yhteistyötä ja koordinoida toimintaansa kansallisella tasolla sellaisten täytäntöönpanon valvontaa koskevien politiikkojen ja toimien kehittämisessä ja täytäntöönpanossa, joilla puututaan laittomiin jätteiden siirtoihin, mukaan lukien tarkastussuunnitelmien laatiminen ja täytäntöönpano.

(62)

Jäsenvaltioiden on tarpeen tehdä kahden- ja monenvälistä yhteistyötä helpottaakseen laittomien siirtojen estämistä ja havaitsemista. Koordinoinnin ja yhteistyön parantamiseksi unionissa olisi perustettava erityinen täytäntöönpanoa valvova työryhmä, jossa ovat mukana jäsenvaltioiden ja komission nimetyt edustajat sekä muiden asiaankuuluvien toimielinten, elinten, toimistojen, virastojen tai verkostojen edustajat. Tämän valvontaryhmän olisi kokoonnuttava säännöllisesti ja sen olisi toimittava foorumina muun muassa laittomien siirtojen estämistä ja havaitsemista koskevien asiaankuuluvien tietojen jakamiselle, mukaan lukien tiedot ja tiedustelutiedot laittomien siirtojen suuntauksista ja täytäntöönpanon valvontaa koskevat kokemukset, tiedot ja parhaat käytännöt.

(63)

Jäsenvaltioiden täytäntöönpanotoimien tukemiseksi ja täydentämiseksi komissiolle olisi annettava valtuudet toteuttaa tarkastus- ja koordinointitoimia sellaisten laittomien siirtojen osalta, jotka ovat luonteeltaan monimutkaisia ja joilla voi olla vakavia haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen tai ympäristöön, kun tarvittava tutkinta ulottuu rajojen yli ja koskee vähintään kahta maata. Komission olisi näitä tarkastuksia suorittaessaan noudatettava täysimääräisesti menettelyllisiä takeita ja toimittava tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden asiaankuuluvien viranomaisten kanssa varmistaen, etteivät tällaiset tarkastukset vaikuta kielteisesti samaa laitonta siirtoa jäsenvaltiossa koskeviin meneillään oleviin syytetoimiin taikka oikeudellisiin tai hallinnollisiin menettelyihin. Komissio voi sisäisen organisaationsa puitteissa harkita tiettyjen tässä asetuksessa säädettyjen täytäntöönpanotoimien antamista Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF), jolla on asiaan liittyvää asiantuntemusta. Tarkastukset ja keskinäisen avunannon koordinointitoimet eivät saisi vaikuttaa jäsenvaltioiden ensisijaiseen vastuuseen tämän asetuksen noudattamisen varmistamisesta ja noudattamisen valvonnasta. Kyseiset toimet eivät myöskään saisi vaikuttaa komission tai Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sellaisten valtuuksien jatkuvaan käyttämiseen, jotka niille on siirretty muissa säädöksissä, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 (27), neuvoston asetuksessa (EY) N:o 515/97 (28) tai neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 (29).

(64)

Jäsenvaltioiden olisi toimitettava komissiolle tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevia tietoja sekä Baselin yleissopimuksen sihteeristölle toimitettuina raportteina että erillisellä kyselylomakkeella. Tällaisen raportoinnin tarkoituksena olisi oltava analysoida jätteiden siirtojen suuntauksia ja laittomien siirtojen torjunnan kannalta merkityksellisiä tietoja, kuten laittomia siirtoja ja tarkastuksia koskevia tietoja. Komission olisi laadittava joka kolmas vuosi kertomus tämän asetuksen täytäntöönpanosta. Kertomus perustuu jäsenvaltioiden toimittamiin tietoihin sekä muihin tietoihin, jotka komissio ja Euroopan ympäristökeskus ovat keränneet tapauskohtaisilla raporteilla muovijätteen siirroista ja muista huolta aiheuttavista jätevirroista. Tietojen ja asiakirjojen sähköisen toimittamisen ja vaihdon järjestelmät olisi suunniteltava sellaisiksi, että niistä voidaan poimia tietoja näitä kertomuksia ja raportteja varten.

(65)

Jätteiden siirtojen valvontaa koskeva tehokas kansainvälinen yhteistyö on ratkaisevan tärkeää sen varmistamisessa, että jätteiden siirtoja valvotaan ja seurataan asianmukaisella tasolla. Unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä kolmansien maiden välistä tietojen vaihtoa, vastuunjakoa ja yhteisiä toimia olisi edistettävä asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi.

(66)

Tämän asetuksen yhdenmukaista täytäntöönpanoa varten tehtävän tietojenvaihdon ja yhteistyön helpottamiseksi jäsenvaltioiden olisi nimettävä toimivaltaiset viranomaiset ja yhteyshenkilöt ja ilmoitettava nämä komissiolle. Komission olisi asetettava tällaiset tiedot julkisesti saataville. Jäsenvaltioiden olisi myös yksilöitävä yksi tai useampi viranomainen ja niiden pysyvän henkilöstön jäsenet, jotka vastaavat jäsenvaltioiden välisestä yhteistyöstä.

(67)

Jätteiden siirtojen valvonnan varmistamiseksi jäsenvaltioilla olisi oltava oikeus nimetä unioniin saapuvia ja sieltä lähteviä jätteiden siirtoja varten erityisiä saapumis- ja poistumistullitoimipaikkoja ja ilmoittaa niistä komissiolle. Komission olisi asetettava tällaiset tiedot julkisesti saataville.

(68)

Komissiolle olisi tämän asetuksen täydentämiseksi tai muuttamiseksi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat hyödyntämislaitoksen ennakkohyväksynnän saamista koskevan pyynnön osien muuttamista, hyödyntämis- ja loppukäsittelytoimien päätökseen saattamista osoittavissa todistuksissa annettavien tietojen vahvistamista, liitteen VII asiakirjan täyttämistä koskevien ohjeiden laatimista, sähköisesti vaihdettavien tietojen ja asiakirjojen luettelon päivittämistä, niiden perusteiden vahvistamista, joiden nojalla tietyt jätteet luokitellaan liitteessä III, IIIA, IIIB tai IV, luettelon laatimista maista, joihin OECD:n päätöstä ei sovelleta ja joihin sallitaan vaarattomien jätteiden ja vaarattomien jätteiden seosten, mukaan lukien nimikkeeseen B3011 kuuluva muovijäte, vienti unionista hyödynnettäviksi, ja tämän luettelon säännöllistä päivittämistä, jätteiden vientikieltoa tiettyihin maihin, joihin sovelletaan OECD:n päätöstä, ja liitteiden muuttamista. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (30) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(69)

Komission olisi komission asiantuntijaryhmien perustamista ja toimintaa koskevien horisontaalisten sääntöjen vahvistamisesta annetun komission päätöksen C(2016) 3301 mukaisesti perustettava asiantuntijaryhmä korvaamaan yhteyshenkilöiden säännölliset kokoukset ja jäsenvaltioiden asiantuntijoiden ja yhteyshenkilöiden sekä tarvittaessa muiden sidosryhmien ja organisaatioiden edustajien kuulemiset delegoitujen säädösten valmistelussa ja tämän asetuksen täytäntöönpanossa esiin nousseiden kysymysten tarkastelussa.

(70)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa hyväksyä yksinkertainen, riskiperusteinen ja yhdenmukaistettu menetelmä rahoitusvakuuden tai vastaavan vakuutuksen laskemista varten, vahvistaa teknistä toteutuskelpoisuutta ja taloudellista kannattavuutta koskevat yksityiskohtaiset perusteet, selventää tietyntyyppisten hyödykkeiden osalta sitä, miten käytetyt esineet ja jätteet erotetaan toisistaan maan rajan ylittävien siirtojen yhteydessä, hyväksyä vastaavuustaulukko, josta käy ilmi neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 (31) säädetyn yhdistetyn nimikkeistön koodien ja tämän asetuksen liitteessä III, liitteessä IIIA, liitteessä IIIB, liitteessä IV ja liitteessä V lueteltujen jätenimikkeiden vastaavuus, sekä täsmentää tiedot, joita tarvitaan kriisitilanteissa tai rauhanpalauttamis- tai rauhanturvaamisoperaatioiden aikana suoritettavissa jätteiden siirroissa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (32) mukaisesti.

(71)

Asetuksessa (EU) 2020/1056 vahvistetaan lainsäädäntökehys, joka koskee tavaroiden kuljettamiseen unionin alueella liittyvien lakisääteisten tietojen sähköistä toimittamista asianomaisten talouden toimijoiden ja toimivaltaisten viranomaisten välillä, ja kyseisen asetuksen säännökset kattavat osan tästä asetuksesta. Jotta voidaan varmistaa johdonmukaisuus näiden säädösten välillä, on tarpeen muuttaa asetusta (EU) 2020/1056. Jotta vältetään tilanne, jossa tämän asetuksen mukaisten tietojen määrittelyä, niihin pääsyä ja niiden käsittelyä sähköisessä muodossa koskevien vaatimusten osalta ei olisi voimassa asetuksen (EU) 2020/1056 mukaisia täytäntöönpanosääntöjä ennen tämän asetuksen mukaisen pakollisen sähköisen tiedonvaihdon soveltamispäivää, asetuksen (EU) 2020/1056 muutosta olisi sovellettava takautuvasti tämän asetuksen soveltamispäivästä.

(72)

Olisi annettava riittävästi aikaa siihen, että talouden toimijat voivat täyttää tähän asetukseen perustuvat uudet velvoitteensa ja että jäsenvaltiot ja komissio voivat perustaa sen soveltamisessa tarvittavan hallintoinfrastruktuurin. Sääntelyvajeen välttämiseksi on tarpeen varmistaa, että jotkin asetuksen (EY) N:o 1013/2006 säännökset pysyvät voimassa siihen päivään saakka, jona tämän asetuksen myöhemmin sovellettavaksi tulevien säännösten soveltaminen alkaa.

(73)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan yhdenmukaistamisen tarpeen vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa säädetään toimenpiteistä ympäristön ja ihmisten terveyden suojelemiseksi ja ilmastoneutraaliuden sekä kiertotalouden ja saasteettomuuden saavuttamisen edistämiseksi ehkäisemällä tai vähentämällä jätteiden siirroista ja jätteiden käsittelystä niiden vastaanottopaikassa mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Siinä vahvistetaan jätteiden siirtoihin sovellettavat menettelyt ja valvontajärjestelmät, jotka määräytyvät siirron lähtöpaikan, vastaanottopaikan ja reitin, jätteen tyypin sekä jätteeseen sen vastaanottopaikassa sovellettavan käsittelyn mukaan.

2 artikla

Soveltamisala

1. Tätä asetusta sovelletaan seuraaviin:

a)	jätteiden siirrot jäsenvaltioiden välillä riippumatta siitä, kuljetetaanko jätteet kolmansien maiden kautta;

b)	jätteiden siirrot, joissa jäte tuodaan unioniin kolmansista maista;

c)	jätteiden siirrot, joissa jäte viedään unionista kolmansiin maihin;

d)	jätteiden siirrot, joissa jätteet kuljetetaan unionin kautta, kun jätteitä siirretään kolmansista maista tai kolmansiin maihin.

2. Tätä asetusta ei sovelleta:

alusten ja offshore-lauttojen tavanomaisessa toiminnassa syntyneisiin jätteisiin, jätevedet ja jäämät mukaan luettuina, kunnes jätteet puretaan hyödynnettäviksi tai loppukäsiteltäviksi, sillä edellytyksellä, että jätteeseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/883 (33), alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen, alusten painolastivesien ja sedimenttien valvontaa ja käsittelyä koskevan kansainvälisen yleissopimuksen tai jonkin muun asiaa koskevan sitovan kansainvälisen oikeudellisen asiakirjan vaatimuksia;

b)	ajoneuvoissa, junissa, lentokoneissa ja aluksissa syntyneisiin jätteisiin, kunnes kyseiset jätteet puretaan hyödyntämistä tai loppukäsittelyä varten;

c)	radioaktiivisten jätteiden siirtoihin, sellaisina kuin ne on määritelty neuvoston direktiivin 2006/117/Euratom (34) 5 artiklassa;

asetuksen (EY) N:o 1069/2009 3 artiklan 1 alakohdassa määriteltyjen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja 3 artiklan 2 alakohdassa määriteltyjen johdettujen tuotteiden siirtoihin, lukuun ottamatta eläimistä saatavia sivutuotteita tai niistä johdettuja tuotteita, jotka ovat sekoittuneet direktiivin 2008/98/EY 7 artiklassa tarkoitetussa jäteluettelossa vaaralliseksi luetteloidun jätteen kanssa tai ovat sen saastuttamia;

e)	neuvoston direktiivin 91/271/ETY (35) tai muun asiaa koskevan unionin lainsäädännön soveltamisalaan kuuluvien jätevesien siirtoihin;

f)	sellaisten aineiden siirtoihin, jotka on tarkoitettu käytettäväksi rehuaineina, sellaisena kuin ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 767/2009 (36) 3 artiklan 2 kohdan g alakohdassa, ja jotka eivät koostu eläimistä saatavista sivutuotteista tai sisällä niitä;

g)	jätteiden siirtoihin, jotka tehdään Etelämantereelta unioniin Etelämannerta koskevaan sopimukseen liittyvän ympäristönsuojelupöytäkirjan (37) vaatimusten mukaisesti;

h)	hiilidioksidin siirtoihin geologista varastointia varten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/31/EY (38) mukaisesti;

jäsenvaltion lipun alla purjehtiviin aluksiin, jotka kuuluvat asetuksen (EU) N:o 1257/2013 soveltamisalaan, lukuun ottamatta aluksia,

i)	joita pidetään jonkin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella sijaitsevana, unionista hyödynnettäväksi vietävänä vaarallisena jätteenä, johon sovelletaan ainoastaan tämän asetuksen 39, 48 ja 49 artiklaa ja VII osastoa; tai

ii)	joita pidetään jonkin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella sijaitsevana, loppukäsiteltäväksi tarkoitettuna jätteenä.

3. Sellaisen jätteen tuontiin, jonka asevoimat tai avustusjärjestöt ovat tuottaneet kriisitilanteessa tai rauhanpalauttamis- tai rauhanturvaamisoperaatioiden aikana, jos asianomaiset asevoimat tai avustusjärjestöt siirtävät tällaisen jätteen tai se siirretään niiden puolesta suoraan tai välillisesti vastaanottomaahan, sovelletaan ainoastaan 51 artiklan 6 ja 7 kohtaa sekä 53 artiklan 5 kohtaa.

4. Etelämantereelta kolmansiin maihin unionin kautta tehtäviin jätteiden siirtoihin sovelletaan 39 ja 59 artiklaa.

5. Yksinomaan yhden jäsenvaltion sisällä tapahtuvaan jätteiden kuljetukseen sovelletaan ainoastaan 36 artiklaa.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

”jäteseoksella” jätettä, joka syntyy kahden tai useamman tyyppisen jätteen tahallisesta tai tahattomasta sekoittamisesta, kun jätteet

a)	luetellaan liitteissä III, IIIA, IIIB ja IV eri jätenimikkeissä tai tilanteen mukaan kyseisten nimikkeiden eri luetelmakohdissa tai alaluetelmakohdissa; tai

b)	eivät kuulu mihinkään yksittäiseen liitteessä III, IIIA, IIIB tai IV olevaan jätenimikkeeseen;

Erillisenä jätteiden siirtona siirretty jäte, joka koostuu yhdestä tai useammasta jätteestä niin, että kukin jäte on erillinen, ei ole jäteseos;

2)	”väliaikaisella loppukäsittelyllä” direktiivin 2008/98/EY liitteessä I olevaan koodiin D8, D9, D13, D14 tai D15 kuuluvia loppukäsittelytoimia;

3)	”väliaikaisella hyödyntämisellä” direktiivin 2008/98/EY liitteessä II olevaan koodiin R12 tai R13 kuuluvia hyödyntämistoimia;

4)	”ympäristön kannalta hyväksyttävällä jätehuollolla” kaikkien käytännössä toteutettavissa olevien toimien toteuttamista sen varmistamiseksi, että jätteiden huolto tapahtuu ihmisten terveyttä, ilmastoa ja ympäristöä tällaisten jätteiden mahdollisilta haitallisilta vaikutuksilta suojelevalla tavalla;

5)	”vastaanottajalla” vastaanottomaan lainkäyttövallan alaista luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolle jäte siirretään hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi;

”ilmoituksen tekijällä”

jos siirrettävä jäte on peräisin jäsenvaltiosta, joltain seuraavista tämän jäsenvaltion kansallisen lainkäyttövallan alaisista luonnollisista henkilöistä tai oikeushenkilöistä, joka toteuttaa tai suunnittelee toteuttavansa 4 artiklan 1, 2 tai 3 kohdassa tarkoitetun jätteiden siirron tai on teettänyt tai suunnittelee teettävänsä tällaisen siirron ja jolla on velvollisuus tehdä ilmoitus:

i)	jätteen alkuperäinen tuottaja;

ii)	jätteen uusi tuottaja, joka suorittaa ennen sen siirtoa toimia, joiden tuloksena jätteen luonne tai koostumus muuttuu;

iii)	kerääjä, joka on samantyyppisen jätteen useista eri lähteistä peräisin olevista pienistä määristä koonnut siirron, joka lähtee yhdestä ilmoitetusta paikasta;

iv)	kauppias tai välittäjä, joka toimii jonkin i, ii tai iii alakohdassa tarkoitetun henkilön puolesta; tai

v)	siinä tapauksessa, ettei kukaan i–iv alakohdassa tarkoitetuista henkilöistä ole tiedossa tai he ovat kaikki maksukyvyttömiä, jätteen haltija;

jos unioniin tuodaan tai sen kautta siirretään jätettä, joka ei ole peräisin mistään jäsenvaltiosta, jotain seuraavista jätteen lähtömaan kansallisen lainkäyttövallan alaisista luonnollisista henkilöistä tai oikeushenkilöistä, joka toteuttaa tai suunnittelee toteuttavansa siirron tai on teettänyt tai suunnittelee teettävänsä siirron:

i)	lähtömaan lainsäädännön mukaisesti nimetty henkilö;

ii)	jos lähtömaan lainsäädännössä nimettyä henkilöä ei ole, jätteen haltija sen vientiajankohtana;

”siirron järjestävällä henkilöllä” jotain seuraavista lähtömaan kansallisen lainkäyttövallan alaisista luonnollisista henkilöistä tai oikeushenkilöistä, joka toteuttaa tai suunnittelee toteuttavansa 4 artiklan 4 tai 5 kohdassa tarkoitetun siirron tai on teettänyt tai suunnittelee teettävänsä tällaisen siirron:

i)	jätteen alkuperäinen tuottaja;

ii)	jätteen uusi tuottaja, joka suorittaa ennen sen siirtoa toimia, joiden tuloksena jätteen luonne tai koostumus muuttuu;

iii)	kerääjä, joka on samantyyppisen jätteen useista eri lähteistä peräisin olevista pienistä määristä koonnut siirron, joka lähtee yhdestä paikasta;

iv)	kauppias tai välittäjä, joka toimii jonkin i, ii tai iii alakohdassa tarkoitetun henkilön puolesta; tai

v)	siinä tapauksessa, ettei kukaan i–iv alakohdassa tarkoitetuista henkilöistä ole tiedossa tai he ovat kaikki maksukyvyttömiä, jätteen haltija;

8)	”kerääjällä” luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka kerää jätteitä direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 10 alakohdan määritelmän mukaisesti;

”toimivaltaisella viranomaisella”

a)	kun on kyseessä jäsenvaltio, asianomaisen jäsenvaltion 75 artiklan nojalla nimeämää elintä;

kun on kyseessä kolmas maa, joka on 22 päivänä maaliskuuta 1989 tehdyn vaarallisten jätteiden maanrajan ylittävien siirtojen ja käsittelyn valvontaa koskevan Baselin yleissopimuksen, jäljempänä ”Baselin yleissopimus”, sopimuspuoli, elintä, jonka kyseinen maa on Baselin yleissopimuksen 5 artiklan mukaisesti nimennyt toimivaltaiseksi viranomaiseksi yleissopimuksen soveltamista varten;

c)	kun on kyseessä maa, jota ei tarkoiteta a ja b alakohdassa, elin, jonka kyseinen maa tai alue on nimennyt toimivaltaiseksi viranomaiseksi tai, jos viranomaista ei ole nimetty, tapauksen mukaan sen maan tai alueen sääntelyviranomainen, jonka lainkäyttövaltaan siirto kuuluu;

10)	”lähtömaan toimivaltaisella viranomaisella” sen alueen toimivaltaista viranomaista, jolta siirto alkaa tai jolta siirron suunnitellaan alkavan;

11)	”vastaanottomaan toimivaltaisella viranomaisella” sen alueen toimivaltaista viranomaista, jolle siirto suoritetaan tai suunnitellaan suoritettavaksi taikka jolla jäte lastataan ennen sen hyödyntämistä tai loppukäsittelyä alueella, joka ei ole minkään maan kansallisen lainkäyttövallan alainen;

12)	”kauttakulkumaan toimivaltaisella viranomaisella” minkä tahansa sellaisen muun maan kuin lähtömaan tai vastaanottomaan toimivaltaista viranomaista, jonka kautta siirto suoritetaan tai suunnitellaan suoritettavaksi;

13)	”lähtömaalla” maata, josta siirto alkaa tai sen suunnitellaan alkavan;

14)	”vastaanottomaalla” maata, johon jäte siirretään tai suunnitellaan siirrettäväksi kyseisessä maassa hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi taikka lastattavaksi ennen sen hyödyntämistä tai loppukäsittelyä alueella, joka ei ole minkään maan kansallisen lainkäyttövallan alainen;

15)	”kauttakulkumaalla” maata, joka ei ole lähtö- eikä vastaanottomaa ja jonka kautta siirto suoritetaan tai suunnitellaan suoritettavaksi;

16)	”maan kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella” maa- tai merialuetta, jossa jollain valtiolla on hallinnollinen ja sääntelyvastuu kansainvälisen oikeuden mukaisesti ihmisen terveyden tai ympäristön suojelun alalla;

17)	”merentakaisilla mailla ja alueilla” maita ja alueita, jotka luetellaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä II;

18)	”vientitullitoimipaikalla” komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 (39) 1 artiklan 16 alakohdassa määriteltyä vientitullitoimipaikkaa;

19)	”poistumistullitoimipaikalla” komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 (40) 329 artiklan mukaisesti määritettyä poistumistullitoimipaikkaa;

20)	”saapumistullitoimipaikalla” delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 1 artiklan 15 alakohdassa määriteltyä ensimmäistä saapumistullitoimipaikkaa;

21)	”tuonnilla” kaikkea jätteen tuloa unioniin, lukuun ottamatta kauttakulkua unionin kautta;

22)	”viennillä” toimintaa, jolla jäte viedään pois unionista, lukuun ottamatta kauttakulkua unionin kautta;

23)	”kauttakululla” yhden tai useamman muun kuin lähtö- tai vastaanottomaan kautta tapahtuvaa siirtoa;

24)	”jätteen kuljetuksella” jätteen maantie-, rautatie-, lento-, meri- tai sisävesikuljetusta;

25)

”siirrolla” jätteen kuljetusta hyödyntämistä tai loppukäsittelyä varten kuljetuksen alkamispaikasta siihen saakka, kun jätteen hyödyntävä tai loppukäsittelevä laitos vastaanottaa sen vastaanottomaassa, kun kuljetus toteutetaan tai se on suunniteltu toteutettavaksi

a)	maasta toiseen;

b)	jonkin maan ja sen suojeluksessa olevan merentakaisen maan tai alueen taikka muun alueen välillä;

c)	jonkin maan ja jonkin sellaisen maantieteellisen alueen välillä, joka ei kansainvälisen oikeuden mukaan kuulu mihinkään maahan;

d)	jonkin maan ja Etelämantereen välillä;

e)	jostakin maasta jonkin a–d alakohdassa tarkoitetun alueen kautta;

f)	jossakin maassa jonkin a–d alakohdassa tarkoitetun alueen kautta ja kuljetus alkaa ja päättyy tässä samassa maassa; tai

g)	johonkin maahan joltakin maantieteelliseltä alueelta, joka ei kuulu minkään maan kansalliseen lainkäyttövaltaan;

26)

”laittomalla siirrolla” siirtoa, joka toteutetaan

a)	tekemättä tämän asetuksen mukaista ilmoitusta asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille;

b)	ilman asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten tämän asetuksen nojalla antamaa hyväksyntää;

c)	asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten tämän asetuksen nojalla antamalla hyväksynnällä, joka on saatu väärennöksen, harhaanjohtamisen tai erehdyttämisen avulla;

d)	tavalla, joka ei ole ilmoitusasiakirjaan sisältyvien taikka siirtoasiakirjaan sisältyvien tai siinä annettavien tietojen mukainen, ilmoitus- tai siirtoasiakirjan vähäisiä kirjausvirheitä lukuun ottamatta;

e)	tavalla, joka johtaa jätteen hyödyntämiseen tai loppukäsittelyyn unionin tai kansainvälisen oikeuden vastaisesti;

f)	4 artiklan 1 kohdan, 4 artiklan 3 kohdan tai 37, 39, 40, 45, 46, 48, 49, 50 tai 52 artiklan vastaisesti;

4 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitetun jätteiden siirron osalta tavalla, joka ei ole 18 artiklan 2, 4, 6 ja 10 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten mukainen taikka liitteen VII mukaiseen asiakirjaan sisältyvien tai siinä annettavien tietojen mukainen, liitteen VII mukaisen asiakirjan vähäisiä kirjausvirheitä lukuun ottamatta;

27)	”tarkastuksella” viranomaisen toteuttamaa tointa tässä asetuksessa esitettyjen vaatimusten noudattamisen tarkistamiseksi;

28)	”jätehierarkialla” direktiivin 2008/98/EY 4 artiklassa tarkoitettua jätehierarkiaa;

29)	”reitityksellä” lähtö- ja saapumispaikkaa kussakin maassa, myös saapumis-, poistumis- ja vientitullitoimipaikkaa;

30)	”reitillä” kuljetusreittiä lähtömaassa sijaitsevasta siirron alkamispaikasta kunkin asianomaisen maan lähtö- ja saapumispaikan kautta vastaanottomaan käsittelylaitokseen.

Lisäksi sovelletaan direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 1 alakohdassa säädetyn ”jätteen”, 2 alakohdassa säädetyn ”vaarallisen jätteen”, 5 alakohdassa säädetyn ”jätteen tuottajan”, 9 alakohdassa säädetyn ”jätehuollon”, 13 alakohdassa säädetyn ”uudelleenkäytön”, 14 alakohdassa säädetyn ”käsittelyn”, loppukäsittely 15 alakohdassa säädetyn ”hyödyntämisen”, 16 alakohdassa säädetyn ”valmistelun uudelleenkäyttöön”, 17 alakohdassa säädetyn ”kierrätyksen”, 19 alakohdassa säädetyn ”loppukäsittelyn” loppukäsittely määritelmää.

II OSASTO

KOLMANSIEN MAIDEN KAUTTA KULKEMALLA TAI ILMAN TÄLLAISTA KAUTTAKULKUA TAPAHTUVAT UNIONIN SISÄISET SIIRROT

4 artikla

Yleiset menettelyt

1. Kaikkien loppukäsiteltäviksi tarkoitettujen jätteiden siirrot ovat kiellettyjä, paitsi jos on saatu hyväksyntä 11 artiklan mukaisesti. Loppukäsiteltäviksi tarkoitettujen jätteiden siirtoa koskevan hyväksynnän saamiseksi 11 artiklan mukaisesti sovelletaan 1 luvussa säädettyä kirjallista ennakkoilmoitus- ja -hyväksyntämenettelyä.

2. Seuraavien hyödynnettäväksi tarkoitettujen jätteiden siirtoihin sovelletaan 1 luvussa säädettyä kirjallista ennakkoilmoitus- ja -hyväksyntämenettelyä:

a)	liitteessä IV luetellut jätteet;

b)	jätteet, jotka eivät kuulu mihinkään yksittäiseen liitteessä III, liitteessä IIIB tai liitteessä IV olevaan jätenimikkeeseen;

c)	jäteseokset, jollei niitä ole lueteltu liitteessä IIIA;

d)	direktiivin 2008/98/EY 7 artiklan nojalla vahvistetussa jäteluettelossa vaarallisiksi luokitellut jätteet;

liitteessä III tai liitteessä IIIB luetellut jätteet ja liitteessä IIIA luetellut jäteseokset, jotka ovat siinä määrin muiden aineiden saastuttamia, että

jätteisiin liittyvät riskit kasvavat niin suuriksi, että niihin on aiheellista soveltaa kirjallista ennakkoilmoitus- ja -hyväksyntämenettelyä, kun otetaan huomioon direktiivin 2008/98/EY 7 artiklassa tarkoitettu jäteluettelo sekä mainitun direktiivin liitteessä III luetellut vaaralliset ominaisuudet; tai

ii)	jätteiden hyödyntäminen ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla on mahdotonta;

jätteet tai jäteseokset, jotka sisältävät asetuksessa (EU) 2019/1021 tarkoitettuja pysyviä orgaanisia yhdisteitä (POP-yhdisteet) tai ovat niiden saastuttamia siinä määrin, että mainitun asetuksen liitteessä IV määritelty pitoisuusraja täyttyy tai ylittyy, ja joita ei ole luokiteltu vaaralliseksi jätteeksi.

3. Edellä olevaa 2 kohtaa sovelletaan yksityisistä kotitalouksista, muilta jätteen tuottajilta tai molemmilta kerätyn sekalaisen yhdyskuntajätteen siirtoihin sekä sellaisen sekalaisen yhdyskuntajätteen siirtoihin, joka on ollut sellaisen jätteenkäsittelytoimen kohteena, joka ei ole olennaisesti muuttanut sen ominaisuuksia, mukaan lukien sekalaisesta yhdyskuntajätteestä jalostetut jäteperäiset polttoaineet, jos tällainen jäte on tarkoitettu hyödynnettäväksi. Tällaisten loppukäsiteltäväksi tarkoitettujen jätteiden siirrot on kielletty.

4. Yleisiä tietojen antamista koskevia vaatimuksia, joista säädetään 18 artiklassa, sovelletaan seuraavien hyödynnettäväksi tarkoitettujen jätteiden siirtoihin, mikäli siirrettävän jätteen määrä on yli 20 kg:

a)	liitteessä III tai liitteessä IIIB luetellut jätteet;

b)	jäteseokset edellyttäen, että seosten koostumus ei heikennä niiden ympäristön kannalta hyväksyttävää hyödyntämistä ja että tällaiset seokset on lueteltu liitteessä IIIA.

5. Poiketen siitä, mitä 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään, sellaisten jätteiden siirtoihin, jotka on nimenomaan tarkoitettu laboratoriossa analysoitaviksi tai käsittelykokeita varten jätteiden fysikaalisten tai kemiallisten ominaisuuksien arvioimiseksi tai sen määrittämiseksi, soveltuvatko ne hyödynnettäviksi tai loppukäsiteltäviksi, sovelletaan 18 artiklassa säädettyjä yleisiä tietojen antamista koskevia vaatimuksia, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

jätteen määrä ei ylitä sitä määrää, joka on kohtuudella tarpeen analyysin tai kokeen asianmukaiseen suorittamiseen kussakin erityistapauksessa, mutta se on enintään 250 kg tai lähtö- ja vastaanottomaan toimivaltaisten viranomaisten ja siirron järjestävän henkilön tapauskohtaisesti sopima suurempi määrä;

jos siirron järjestävä henkilö pyytää yli 250 kg:n määrää, henkilön on toimitettava lähtö- ja vastaanottomaan toimivaltaisille viranomaisille liitteeseen VII sisältyvät tiedot mahdollisuuksien mukaan sekä perusteltu selitys siitä, miksi tällainen suurempi määrä on tarpeen analyysin tai kokeen suorittamiseen.

1 LUKU

Kirjallinen ennakkoilmoitus ja -hyväksyntä

5 artikla

Ilmoitus

1. Jos ilmoituksen tekijä aikoo siirtää 4 artiklan 1, 2 tai 3 kohdassa tarkoitettua jätettä, ilmoituksen tekijän on toimitettava kirjallinen ennakkoilmoitus, jäljempänä ”ilmoitus”, kaikille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille.

Edellä 3 artiklan 6 alakohdan a alakohdan ii, iii tai iv alakohdassa tarkoitettu ilmoituksen tekijä voi toimittaa ilmoituksen ainoastaan, jos se on saanut luvan tai se on rekisteröity direktiivin 2008/98/EY IV luvun mukaisesti.

Jos ilmoituksen tekijä toimittaa 13 artiklassa tarkoitetun yleisen ilmoituksen useista siirroista, ilmoituksen tekijän on myös noudatettava kyseisessä artiklassa säädettyjä vaatimuksia.

Jos siirto on tarkoitettu 14 artiklan mukaiseen ennalta hyväksyttyyn laitokseen, sovelletaan kyseisen artiklan 12, 14, 15 ja 16 kohdassa esitettyjä menettelyvaatimuksia.

Jos siirron tarkoituksena on väliaikainen hyödyntäminen tai väliaikainen loppukäsittely, sovelletaan myös 15 artiklaa.

2. Ilmoituksessa on oltava seuraavat asiakirjat:

a)	liitteen IA mukainen ilmoitusasiakirja, jäljempänä ”ilmoitusasiakirja”;

b)	liitteen IB mukainen siirtoasiakirja, jäljempänä ”siirtoasiakirja”.

Ilmoituksen tekijän on annettava ilmoitusasiakirjassa esitetyt tiedot ja tarvittaessa siirtoasiakirjassa esitetyt tiedot.

Jos ilmoituksen tekijä ei ole 3 artiklan 6 alakohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettu jätteen alkuperäinen tuottaja, ilmoituksen tekijän on varmistettava, että jätteen alkuperäinen tuottaja tai jokin 3 artiklan 6 alakohdan a alakohdan ii, iii tai v alakohdassa tarkoitetuista henkilöistä allekirjoittaa myös ilmoitusasiakirjan silloin, kun se on käytännössä mahdollista. Kauppiaan tai välittäjän on varmistettava, että sillä on joltakin 3 artiklan 6 alakohdan a alakohdan i, ii tai iii alakohdassa tarkoitetulta henkilöltä saatu kirjallinen valtuutus toimia sen puolesta ja että kyseinen kirjallinen valtuutus on sisällytetty ilmoitukseen.

3. Ilmoitusasiakirjassa tai sen liitteessä on oltava liitteessä II olevassa 1 osassa luetellut tiedot ja asiakirjat. Siirtoasiakirjassa tai sen liitteessä on oltava liitteessä II olevassa 2 osassa luetellut tiedot ja asiakirjat siinä laajuudessa, kuin tämä on mahdollista ilmoituksen tekohetkellä.

4. Ilmoituksen tekijän on toimitettava 3 kohdassa edellytetyt tiedot ja asiakirjat sekä liitteessä II olevassa 3 osassa säädetyt lisätiedot ja -asiakirjat kaikille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille, jos jokin asianomaisista toimivaltaisista viranomaisista niitä pyytää. Pyynnön esittäneen toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava pyynnöstä muille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille.

5. Ilmoituksen katsotaan olevan asianmukaisesti tehty, kun ilmoitusasiakirja ja siirtoasiakirja on täytetty 3 ja 4 kohdan mukaisesti lähtömaan toimivaltaista viranomaista tyydyttävällä tavalla.

6. Ilmoituksen katsotaan olevan asianmukaisesti täytetty, kun ilmoitusasiakirja ja siirtoasiakirja on täytetty 3 ja 4 kohdan mukaisesti kaikkia asianomaisia toimivaltaisia viranomaisia tyydyttävällä tavalla tai kun kaikki niiden 4 kohdan mukaisesti pyytämät tiedot ja asiakirjat on vastaanotettu.

7. Ilmoituksen tekijän on toimitettava jäljennös 6 artiklan mukaisesti tehdystä sopimuksesta ja vakuutus sen olemassaolosta liitteen IA mukaisesti asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille ilmoitusta tehtäessä.

8. Ilmoituksen tekijän on annettava vakuutus siitä, että rahoitusvakuus tai vastaava vakuutus on otettu käyttöön 7 artiklan mukaisesti, täyttämällä ilmoitusasiakirjan asianmukainen osa.

Edellä 7 artiklassa tarkoitettu rahoitusvakuus tai vastaava vakuutus tai, jos asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset sen sallivat, vakuutus sen olemassaolosta liitteessä IA olevan lomakkeen mukaisesti on toimitettava asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille osana ilmoitusasiakirjaa ilmoitusta tehtäessä.

Poiketen siitä, mitä toisessa alakohdassa säädetään, kyseisessä alakohdassa tarkoitetut asiakirjat voidaan, jos asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset sen sallivat, toimittaa ilmoituksen toimittamisen jälkeen viimeistään silloin, kun siirtoasiakirja täytetään 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

9. Ilmoitus kattaa siirron paikasta, josta siirto alkaa, ja kattaa mahdollisen väliaikaisen tai muun kuin väliaikaisen hyödyntämisen tai väliaikaisen tai muun kuin väliaikaisen loppukäsittelyn.

Jos myöhempää väliaikaista tai muuta kuin väliaikaista hyödyntämistä tai myöhempää väliaikaista tai muuta kuin väliaikaista loppukäsittelyä toteutetaan muussa kuin ensimmäisessä vastaanottomaassa, muu kuin väliaikainen hyödyntäminen tai muu kuin väliaikainen loppukäsittely ja hyödyntämisen tai loppukäsittelyn toteutuspaikka on esitettävä ilmoituksessa, ja tällöin sovelletaan 15 artiklan 7 kohtaa.

10. Ilmoitusasiakirjassa ja siirtoasiakirjassa saa ilmoittaa vain yhden liitteessä III, liitteessä IIIB tai liitteessä IV mainitun jätetunnistekoodin. Jos jätteitä ei ole luokiteltu mihinkään yksittäiseen liitteessä III, liitteessä IIIB tai liitteessä IV olevaan jätenimikkeeseen, ilmoitusasiakirjassa ja siirtoasiakirjassa on ilmoitettava vain yksi jätetunnistekoodi direktiivin 2008/98/EY 7 artiklassa tarkoitetusta luettelosta, paitsi kun kyseessä ovat

jätteet, joita ei ole luokiteltu mihinkään yksittäiseen liitteessä III, liitteessä IIIB tai liitteessä IV olevaan jätenimikkeeseen ja jotka voidaan eritellä käyttäen useampaa kuin yhtä direktiivin 2008/98/EY 7 artiklassa tarkoitetussa jäteluettelossa olevaa jätetunnistekoodia, jos kaikilla ilmoituksen kattamilla jätteillä on oleellisesti samankaltaiset fyysiset ja kemialliset ominaisuudet mutta kyse ei ole jäteseoksesta; tai

jäteseokset, joita ei ole luokiteltu mihinkään yksittäiseen liitteessä III, liitteessä IIIA, liitteessä IIIB tai liitteessä IV olevaan jätenimikkeeseen ja joiden osalta ilmoitusasiakirjassa ja siirtoasiakirjassa on eriteltävä tärkeysjärjestyksessä kunkin jätejakeen direktiivin 2008/98/EY 7 artiklassa tarkoitetussa jäteluettelossa oleva jätetunnistekoodi ja liitteessä III, IIIB tai IV oleva jätetunnistekoodi tai, jos tunnistekoodeja ei ole saatavilla kaikkien jakeiden osalta, ilmoitusasiakirjassa ja siirtoasiakirjassa on eriteltävä tärkeysjärjestyksessä seoksen sekä kunkin jakeen direktiivin 2008/98/EY 7 artiklassa tarkoitetussa jäteluettelossa oleva jätetunnistekoodi.

11. Tämän artiklan 10 kohdan mukaisesti eritellyt jätteet tai jäteseokset voidaan eritellä tarkemmin antamalla direktiivin 2008/98/EY 7 artiklassa tarkoitetussa jäteluettelossa olevat asiaankuuluvat jätetunnistekoodit ja muut asiaankuuluvat tunnistekoodit.

6 artikla

Sopimus

1. Jätteiden siirroista, joista on tehtävä ilmoitus, on tehtävä ilmoituksen tekijän ja vastaanottajan välinen sopimus, joka koskee jätteen hyödyntämistä tai loppukäsittelyä. Jos vastaanottaja ei ole ilmoitetun jätteen hyödyntämis- tai loppukäsittelylaitoksen toiminnanharjoittaja, myös laitoksen toiminnanharjoittajan on allekirjoitettava sopimus.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun sopimuksen on oltava tehty sekä voimassa ilmoitusta tehtäessä ja sen on pysyttävä voimassa siirron keston ajan, kunnes on annettu 15 artiklan 5 kohdan, 16 artiklan 6 kohdan tai tarvittaessa 15 artiklan 4 kohdan mukainen todistus.

Sopimuksen on oltava yhdenmukainen vastaavan ilmoitusasiakirjan sekä siirtoasiakirjan kanssa, ja siinä on oltava ainakin tiedot ilmoituksen tekijästä, vastaanottajasta ja laitoksesta, kutakin sopimuspuolta edustavien henkilöiden nimet, tunnistenumero, jätteen nimi ja koostumus, jätteen yksilöintikoodit, sopimuksen kattamien jätteiden määrä, hyödyntämis- tai loppukäsittelytoimi sekä sopimuksen voimassaoloaika.

3. Sopimuksessa on määrättävä seuraavista velvoitteista:

ilmoituksen tekijän velvoite ottaa jäte takaisin tai tapauksen mukaan varmistaa sen hyödyntäminen tai loppukäsittely vaihtoehtoisella tavalla 22 artiklan ja 25 artiklan 2 tai 3 kohdan mukaisesti, jos siirtoa tai hyödyntämistä tai loppukäsittelyä ei ole saatettu päätökseen aiotulla tavalla tai jos jätteen siirto on laiton;

b)	vastaanottajan velvoite hyödyntää jäte tai huolehtia siitä 25 artiklan 8 kohdan mukaisesti, jos jätteen siirto on laiton;

c)	jätteen hyödyntävän tai loppukäsittelevän laitoksen velvoite antaa 16 artiklan 6 kohdan mukaisesti todistus siitä, että jäte on hyödynnetty tai siitä on huolehdittu kyseistä ilmoitusta varten annettujen hyväksyntien, näihin hyväksyntiin liittyvien ehtojen ja tämän asetuksen mukaisesti.

4. Jos jäte on tarkoitettu väliaikaista hyödyntämistä tai väliaikaista loppukäsittelyä varten, sopimuksessa on määrättävä seuraavista lisävelvoitteista:

laitoksen velvoite antaa 15 artiklan 4 kohdan ja soveltuvin osin 15 artiklan 5 kohdan mukaisesti muuta kuin väliaikaista hyödyntämistointa tai muita kuin väliaikaisia hyödyntämistoimia tai muuta kuin väliaikaista loppukäsittelytointa tai muita kuin väliaikaisia loppukäsittelytoimia suorittavan laitoksen tai suorittavien laitosten todistus tai todistukset siitä, että kaikki kyseistä ilmoitusta varten annettujen hyväksyntien ja kyseisiin hyväksyntiin liitettyjen edellytysten sekä tämän asetuksen mukaisesti vastaanotettu jäte on hyödynnetty tai siitä on huolehdittu, siten, että esitetään mahdollisuuksien mukaan kunkin todistuksen kattaman jätteen määrä ja tyyppi;

b)	vastaanottajan velvoite antaa soveltuvin osin 15 artiklan 8 kohdan mukaisesti ilmoitus alkuperäisen lähtömaan alkuperäiselle toimivaltaiselle viranomaiselle.

5. Jos jätteen siirto tapahtuu saman oikeussubjektin määräysvaltaan kuuluvan kahden laitoksen välillä, 1 kohdassa tarkoitettu sopimus voidaan korvata kyseisen oikeussubjektin antamalla vakuutuksella. Vakuutuksen on katettava 3 kohdassa tarkoitetut velvoitteet.

7 artikla

Rahoitusvakuus tai vastaava vakuutus

1. Sellaisia siirtoja varten, joista on tehtävä ilmoitus, on hankittava rahoitusvakuus tai vastaava vakuutus, joka kattaa kaikki seuraavat:

a)	jätteen kuljetuskustannukset;

b)	loppukäsittelyn tai hyödyntämisen sekä mahdollisesti tarvittavien väliaikaisten toimien kustannukset;

c)	varastointikustannukset 90 päivän ajalta.

2. Rahoitusvakuuden tai vastaavan vakuutuksen on katettava kustannukset, jotka aiheutuvat kaikissa seuraavissa tapauksissa:

a)	jäljempänä 22 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa, kun siirtoa, hyödyntämistä tai loppukäsittelyä ei voida saattaa päätökseen aiotulla tavalla;

b)	jäljempänä 25 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa, kun siirto, hyödyntäminen tai loppukäsittely on laiton.

3. Ilmoituksen tekijän tai muun ilmoituksen tekijän puolesta toimivan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön on hankittava rahoitusvakuus tai vastaava vakuutus, ja sen on oltava voimassa silloin, kun ilmoitus tehdään tai, jos toimivaltainen viranomainen, joka hyväksyy rahoitusvakuuden tai vastaavan vakuutuksen, tämän sallii, viimeistään silloin, kun siirtoasiakirja täytetään 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Rahoitusvakuus tai vastaava vakuutus koskee siirtoa viimeistään silloin, kun siirto alkaa.

4. Lähtömaan toimivaltainen viranomainen hyväksyy rahoitusvakuuden tai vastaavan vakuutuksen, samoin kuin sen muodon, sanamuodon ja suuruuden.

5. Rahoitusvakuuden tai vastaavan vakuutuksen on katettava siirto sekä hyödyntämisen tai loppukäsittelyn päätökseen saattaminen sekä oltava voimassa niiden ajan.

Rahoitusvakuus tai vastaava vakuutus on vapautettava, kun sen hyväksynyt toimivaltainen viranomainen on saanut 16 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun todistuksen tai tapauksen mukaan 15 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun todistuksen väliaikaisesta hyödyntämisestä tai väliaikaisesta loppukäsittelystä.

6. Jos jäte on tarkoitettu väliaikaista hyödyntämistä tai väliaikaista loppukäsittelyä varten ja myöhempi hyödyntäminen tai myöhempi loppukäsittely tapahtuu vastaanottomaassa, lähtömaan ja vastaanottomaan toimivaltaiset viranomaiset voivat sopia, että rahoitusvakuus tai vastaava vakuutus vapautetaan 5 kohdasta poiketen, kun asianomainen toimivaltainen viranomainen on saanut 15 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun todistuksen. Tällöin toimivaltaisen viranomaisen, joka päättää vapauttaa rahoitusvakuuden tai vastaavan vakuutuksen, on välittömästi ilmoitettava päätöksestään muille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille, ja jos jäte siirretään myöhemmin johonkin hyödyntämis- tai loppukäsittelylaitokseen, tarvitaan tätä varten uusi rahoitusvakuus tai vastaava vakuutus, paitsi jos vastaanottomaan toimivaltainen viranomainen katsoo, ettei tällaista rahoitusvakuutta tai vastaavaa vakuutusta tarvita. Näissä olosuhteissa vastaanottomaan toimivaltainen viranomainen on vastuussa jätteen takaisin ottamista koskevista velvoitteista 22 artiklassa tarkoitetussa tapauksessa, jossa siirtoa taikka myöhempää hyödyntämistä tai myöhempää loppukäsittelyä ei voida saattaa päätökseen aiotulla tavalla, tai 25 artiklassa tarkoitetussa laittoman siirron tapauksessa.

7. Rahoitusvakuuden tai vastaavan vakuutuksen on oltava sen hyväksyneen unionissa olevan toimivaltaisen viranomaisen saatavilla, ja kyseisen viranomaisen on käytettävä varoja 24 ja 26 artiklan nojalla syntyvien velvoitteiden täyttämiseksi, myös suorittaakseen maksuja muille asianomaisille viranomaisille.

8. Kun kyse on 13 artiklan mukaisesta yleisestä ilmoituksesta, voidaan hankkia rahoitusvakuus tai vastaava vakuutus, joka kattaa jotkin yleiseen ilmoitukseen sisältyvät osat, sen sijaan, että hankitaan yksi vakuus tai vakuutus, jotka kattaa koko yleisen ilmoituksen. Tällaisissa tapauksissa rahoitusvakuus tai vastaava vakuutus koskee sen kattamia ilmoitetun siirron osia viimeistään 16 artiklan 2 kohdan mukaisena siirtoasiakirjan täyttämisajankohtana.

9. Tämän artiklan 8 kohdassa tarkoitettu rahoitusvakuus tai vastaava vakuutus vapautetaan, kun sen hyväksynyt toimivaltainen viranomainen saa 16 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun todistuksen tai tarvittaessa 15 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun todistuksen jätettä koskevasta väliaikaisesta hyödyntämistoimesta tai väliaikaisesta loppukäsittelytoimesta. Tämän artiklan 6 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin.

10. Komissio arvioi, olisiko mahdollista vahvistaa yksinkertainen, riskiperusteinen ja yhdenmukaistettu laskentamenetelmä, jolla määritetään rahoitusvakuuksien tai vastaavien vakuutusten suuruus, ja tarvittaessa antaa täytäntöönpanosäädös, jolla vahvistetaan kyseinen yksinkertainen, riskiperusteinen ja yhdenmukaistettu laskentamenetelmä. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 81 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua arviointia tehdessään komissio ottaa huomioon muun muassa tässä artiklassa tarkoitetun rahoitusvakuuden tai vastaavan vakuutuksen laskemista koskevat jäsenvaltioiden asiaankuuluvat säännöt.

8 artikla

Asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten pyynnöt saada tietoja ja asiakirjoja

1. Jos ilmoitusta ei katsota asianmukaisesti tehdyksi 5 artiklan 5 kohdassa tarkoitetulla tavalla, lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen on 5 artiklan 3 kohdan ja soveltuvin osin 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti pyydettävä ilmoituksen tekijältä tietoja ja asiakirjoja.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu pyyntö saada tietoja ja asiakirjoja on toimitettava ilmoituksen tekijälle mahdollisimman pian ja viimeistään kymmenen työpäivän kuluttua ilmoituksen tekemisestä.

3. Ilmoituksen tekijän on toimitettava 1 kohdassa tarkoitetut tiedot ja asiakirjat mahdollisimman pian ja viimeistään kymmenen työpäivän kuluttua lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä. Lähtömaan toimivaltainen viranomainen voi ilmoituksen tekijän pyynnöstä pidentää määräaikaa kohtuullisella ajalla, jos ilmoituksen tekijä antaa perustellun selityksen siitä, miksi pidennys on tarpeen pyydettyjen tietojen ja asiakirjojen toimittamiseksi.

4. Jos lähtömaan toimivaltainen viranomainen 3 kohdassa tarkoitetun määräajan päättymisen jälkeen edelleen katsoo, että ilmoitusta ei ole tehty asianmukaisesti 5 artiklan 5 kohdan mukaisesti tai että 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja lisätietoja ja -asiakirjoja tarvitaan edelleen, se voi mahdollisimman pian ja viimeistään seitsemän työpäivän kuluttua 3 kohdassa tarkoitetun määräajan päättymisestä esittää ilmoituksen tekijälle vielä enintään kaksi tieto- ja asiakirjapyyntöä 2 kohdan mukaisesti. Tällaisiin pyyntöihin sovelletaan 3 kohtaa soveltuvin osin.

5. Lähtömaan toimivaltainen viranomainen voi päättää, että ilmoitus ei ole asianmukainen eikä sitä käsitellä edelleen, jos toimitetut tiedot ja asiakirjat eivät riitä tai jos ilmoituksen tekijä ei ole toimittanut mitään tietoja 3 kohdassa tarkoitetussa määräajassa tai siinä tapauksessa, että on esitetty 4 kohdan mukainen ensimmäinen pyyntö, mainitussa kohdassa tarkoitetussa määräajassa.

Lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen on päätettävä, että ilmoitus ei ole asianmukainen eikä sitä käsitellä edelleen, jos 4 kohdan mukaisesti tehdyn lopullisen pyynnön perusteella toimitetut tiedot ja asiakirjat eivät riitä tai jos ilmoituksen tekijä ei ole toimittanut mitään tietoja 4 kohdassa tarkoitetussa määräajassa.

Lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava tämän kohdan mukaisesta päätöksestään ilmoituksen tekijälle ja muille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille mahdollisimman pian ja viimeistään seitsemän työpäivän kuluttua 3 kohdassa tai tapauksen mukaan 4 kohdassa tarkoitetun määräajan päättymisestä.

6. Jos lähtömaan toimivaltainen viranomainen katsoo, että 5 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu ilmoitus on tehty asianmukaisesti, sen on mahdollisimman pian ja viimeistään kymmenen työpäivän kuluttua asianmukaisesti toteutetun ilmoituksen toimittamisesta taikka seitsemän työpäivän kuluessa 3 kohdassa tai tapauksen mukaan 4 kohdassa tarkoitetun määräajan päättymisestä ilmoitettava siitä ilmoituksen tekijälle ja muille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille.

7. Jos vastaanottomaan toimivaltainen viranomainen tai mahdollisen kauttakulkumaan toimivaltainen viranomainen katsoo, että 5 artiklan 3 kohdan mukaiset tiedot ja asiakirjat tai 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut lisätiedot ja -asiakirjat ovat tarpeen, sen on mahdollisimman pian ja viimeistään kymmenen työpäivän kuluessa 6 kohdassa tarkoitettujen tietojen vastaanottamisesta pyydettävä näitä tietoja ja asiakirjoja ilmoituksen tekijältä ja ilmoitettava tästä pyynnöstä muille toimivaltaisille viranomaisille.

8. Ilmoituksen tekijän on toimitettava 7 kohdassa tarkoitetut tiedot ja asiakirjat mahdollisimman pian ja viimeistään kymmenen työpäivän kuluttua asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä.

Asianomainen toimivaltainen viranomainen voi ilmoituksen tekijän pyynnöstä pidentää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua määräaikaa kohtuullisella ajalla, jos ilmoituksen tekijä antaa perustellun selityksen siitä, miksi tällainen pidennys on tarpeen pyydettyjen tietojen ja asiakirjojen toimittamiseksi.

9. Jos vastaanottomaan toimivaltainen viranomainen tai mahdollisen kauttakulkumaan toimivaltainen viranomainen katsoo, että 5 artiklan 3 kohdan mukaisia tietoja ja asiakirjoja tai 5 artiklan 4 kohdan mukaisia lisätietoja ja -asiakirjoja tarvitaan edelleen, asianomainen toimivaltainen viranomainen voi mahdollisimman pian ja viimeistään seitsemän työpäivän kuluttua 8 kohdassa tarkoitetun määräajan päättymisestä esittää ilmoituksen tekijälle vielä enintään kaksi tieto- ja asiakirjapyyntöä 7 kohdan mukaisesti. Mihin tahansa tällaiseen pyyntöön sovelletaan 8 kohtaa soveltuvin osin.

10. Vastaanottomaan toimivaltainen viranomainen tai mahdollisen kauttakulkumaan toimivaltainen viranomainen voi päättää, että ilmoitus ei ole asianmukainen eikä sitä käsitellä edelleen, jos toimitetut tiedot ja asiakirjat eivät riitä tai jos ilmoituksen tekijä ei ole toimittanut mitään tietoja 8 kohdassa tarkoitetussa määräajassa tai siinä tapauksessa, että on esitetty 9 kohdan mukainen ensimmäinen pyyntö, mainitussa kohdassa tarkoitetussa määräajassa.

Vastaanottomaan toimivaltaisen viranomaisen tai mahdollisen kauttakulkumaan toimivaltaisen viranomaisen on päätettävä, että ilmoitus ei ole asianmukainen eikä sitä käsitellä edelleen, jos 8 kohdan mukaisesti tehdyn lopullisen pyynnön perusteella toimitetut tiedot ja asiakirjat eivät riitä tai jos ilmoituksen tekijä ei ole toimittanut mitään tietoja 8 kohdassa tarkoitetussa määräajassa.

Vastaanottomaan toimivaltaisen viranomaisen tai mahdollisen kauttakulkumaan toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava tämän kohdan mukaisesta päätöksestään ilmoituksen tekijälle ja muille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille mahdollisimman pian ja viimeistään seitsemän työpäivän kuluttua 8 kohdassa tai tapauksen mukaan 9 kohdassa tarkoitetun määräajan päättymisestä.

11. Vastaanottomaan toimivaltaisen viranomaisen tai mahdollisen kauttakulkumaan toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava ilmoituksen tekijälle ja muille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille katsovansa, että ilmoitus on tehty asianmukaisesti, mahdollisimman pian mutta viimeistään kolmen työpäivän kuluttua 6 kohdassa tarkoitettujen tietojen vastaanottamisesta tai pitävänsä tietoja ja asiakirjoja tyydyttävinä mahdollisimman pian mutta viimeistään kolmen työpäivän kuluttua siitä, kun ilmoituksen tekijä on toimittanut pyydetyt tiedot ja asiakirjat 8 kohdan ja tarvittaessa 9 kohdan mukaisesti.

12. Jos 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu ilmoitus on täytetty asianmukaisesti ottaen huomioon 11 kohdassa tarkoitetut tiedot, vastaanottomaan toimivaltaisen viranomaisen on välittömästi ilmoitettava siitä ilmoituksen tekijälle ja lähtömaan toimivaltaiselle viranomaiselle sekä kaikkien kauttakulkumaiden asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille.

13. Jos lähtömaan toimivaltainen viranomainen ei ole 30 työpäivän kuluessa sitä päivää seuraavasta päivästä, jona ilmoitus on tehty tai tiedot ja asiakirjat on toimitettu 3 tai 4 kohdan mukaisesti, toiminut 1, 5 tai 6 kohdan mukaisesti, sen on annettava ilmoituksen tekijälle tämän pyynnöstä perusteltu selitys asiasta.

Jos vastaanottomaan toimivaltainen viranomainen tai mahdollisen kauttakulkumaan toimivaltainen viranomainen ei 30 työpäivän kuluessa 7 kohdassa tarkoitetun määräajan päättymisestä tai tietojen ja asiakirjojen toimittamisesta 8 tai 9 kohdan mukaisesti ole toiminut 7 kohdan taikka 9, 10, 11 tai 12 kohdan mukaisesti, sen on pyynnöstä toimitettava ilmoituksen tekijälle perusteltu selitys.

9 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten hyväksyntä sekä siirron, hyödyntämisen tai loppukäsittelyn määräajat

1. Vastaanottomaan, lähtömaan ja kauttakulkumaan toimivaltaisten viranomaisten on 30 päivän kuluessa päivästä, jona ilmoituksen tekijälle on ilmoitettu 8 artiklan 12 kohdan mukaisesti, että ilmoitus on täytetty asianmukaisesti, tehtävä siirron johdosta jokin seuraavassa lueteltu päätös, joka on perusteltava asianmukaisesti:

a)	hyväksyminen ilman ehtoja;

b)	hyväksyminen 10 artiklan mukaisin ehdoin;

c)	12 artiklan mukaisen vastalauseen esittäminen;

d)	hyväksymättä jättäminen, jos 11 artiklassa tarkoitetut edellytykset eivät täyty.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, lähtömaan toimivaltainen viranomainen voi tehdä ensimmäisen alakohdan c tai d alakohdan mukaisen päätöksen saatuaan ilmoituksen ja ennen kuin se on katsonut sen olevan asianmukaisesti tehty, jos on ilmeistä, että 11 artiklan edellytykset eivät täyty tai että on olemassa 12 artiklan mukaisesti perusteita esittää vastalause.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, asianomainen toimivaltainen viranomainen voi tehdä ensimmäisen alakohdan c tai d alakohdan mukaisen päätöksen ennen päivää, jona ilmoituksen tekijälle on ilmoitettu 8 artiklan 12 kohdan mukaisesti, kun ilmoitus on tehty asianmukaisesti 5 artiklan 5 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

Kauttakulkumaan toimivaltaisten viranomaisten voidaan katsoa antaneen hiljaisen hyväksyntänsä, jos ne eivät ole esittäneet vastalausetta ensimmäisessä alakohdassa mainitussa 30 päivän määräajassa.

2. Lähtömaan, vastaanottomaan sekä tarvittaessa kauttakulkumaan toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava ilmoituksen tekijälle päätöksestään ja sen perusteista 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa 30 päivän määräajassa sekä ilmoitettava päätöksestä muille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille. Toimivaltaisen viranomaisen on välittömästi ilmoitettava ilmoituksen tekijälle ja muille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille 1 kohdan toisen ja kolmannen alakohdan mukaisesti tehdyistä päätöksistä.

Edellä 1 kohdan neljännessä alakohdassa tarkoitetut hiljaiset hyväksynnät ovat voimassa vastaanottomaan toimivaltaisen viranomaisen ensimmäisen alakohdan mukaisesti antamassa kirjallisessa hyväksynnässä ilmoitetun ajan.

Jos 30 päivän kuluessa päivästä, jona ilmoituksen tekijälle, lähtömaan toimivaltaiselle viranomaiselle tai asianomaiselle kauttakulkumaan toimivaltaiselle viranomaiselle on ilmoitettu 8 artiklan 12 kohdan mukaisesti siitä, ettei mikään toimivaltaisista viranomaisista ole tehnyt päätöstä 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti, sen on annettava ilmoituksen tekijälle tämän pyynnöstä perusteltu selitys asiasta.

3. Jos ilmoituksen tekijä toimittaa 5 artiklan ja tarvittaessa 13 artiklan mukaisen ilmoituksen, joka koskee hyväksyttyyn ilmoitukseen verrattuna samantyyppisen jätteen siirtämistä samasta lähtömaan paikasta samalle vastaanottajalle ja samaan laitokseen ja jossa mahdolliset kauttakulkumaat ovat samat, asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on otettava huomioon kaikki 5 artiklan 2, 3 ja 4 kohdan tai 13 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti aiemmin toimitetut tiedot ja tehtävä päätös tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti mahdollisimman pian.

4. Jätteiden siirrolle myönnetty kirjallinen hyväksyntä lakkaa olemasta voimassa aikaisimmasta ajankohdasta asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten ilmoittamien voimassaoloaikojen päätyttyä. Se ei saa kattaa yhtä vuotta pidempää kautta.

5. Siirto on toteutettava vasta sen jälkeen, kun 16 artiklan 1 ja 2 kohdan vaatimukset on täytetty, ja ainoastaan kaikkien asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten hiljaisten tai kirjallisten hyväksyntöjen tämän artiklan 4 kohdan mukaisena voimassaoloaikana. Laitoksen on vastaanotettava jäte hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi ennen kaikkien asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten hiljaisen tai kirjallisen hyväksynnän voimassaoloajan päättymistä.

6. Siirron mukainen jätteen hyödyntäminen tai loppukäsittely on saatettava päätökseen viimeistään yhden vuoden kuluttua siitä, kun jätteen hyödyntävä tai loppukäsittelevä laitos on vastaanottanut jätteen, jolleivat asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset ole päätöksessään ilmoittaneet lyhyempää määräaikaa.

7. Asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on peruutettava hiljainen tai kirjallinen suostumuksensa ilmoituksen tekijän pyynnöstä tai jos niillä on tiedossaan jokin seuraavista:

a)	jätteen koostumus ei ole ilmoituksen mukainen;

b)	siirrolle asetettuja ehtoja ei noudateta;

c)	jätettä ei hyödynnetä tai siitä ei huolehdita kyseisen hyödyntämisen tai loppukäsittelyn suorittavalle laitokselle myönnetyn luvan mukaisesti;

d)	jäte aiotaan siirtää tai hyödyntää tai siitä aiotaan huolehtia tai se on siirretty tai hyödynnetty tai siitä on huolehdittu ilmoitus- tai siirtoasiakirjoissa tai niiden liitteissä annetuista tiedoista poikkeavalla tavalla;

e)	rahoitusvakuuden päättyminen;

f)	sopimuksen päättyminen.

8. Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava ilmoituksen tekijälle, muille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille ja vastaanottajalle hyväksynnän peruuttamisesta ja peruuttamisen syystä.

9. Jos jonkin asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä peruutetaan tämän artiklan 7 kohdan mukaisesti, jätteen siirtoa tai käsittelyä ei saa jatkaa ja sovelletaan tapauksen mukaan 22 tai 25 artiklaa.

10 artikla

Siirron hyväksynnälle asetettavat ehdot

1. Lähtömaan, vastaanottomaan ja kauttakulkumaan toimivaltaiset viranomaiset voivat 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa 30 päivän määräajassa asettaa ehtoja, jotka koskevat niiden hyväksynnän antamista ilmoitettuun siirtoon. Näiden ehtojen on oltava asianmukaisesti perusteltuja, ja ne voivat perustua yhteen tai useampaan 11 artiklassa mainittuun edellytykseen tai 12 artiklassa mainittuun syyhyn.

2. Lisäksi lähtömaan, vastaanottomaan ja kauttakulkumaan toimivaltaiset viranomaiset voivat 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa 30 päivän määräajassa asettaa ehtoja, jotka koskevat jätteiden kuljetusta niiden lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella. Nämä kuljetusehdot eivät saa olla tiukempia kuin kokonaan niiden kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella tapahtuvia jätteiden kuljetuksia koskevat ehdot, ja niissä on otettava asianmukaisesti huomioon voimassa olevat sopimukset, erityisesti asiaa koskevat kansainväliset sopimukset.

3. Lähtömaan, vastaanottomaan ja kauttakulkumaan toimivaltaiset viranomaiset voivat 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa 30 päivän määräajassa asettaa myös ehdon, jonka mukaan niiden hyväksyntä katsotaan peruutetuksi, jos rahoitusvakuus tai vastaava vakuutus ei ole 7 artiklan 3 kohdassa edellytetyllä tavalla voimassa 16 artiklan 2 kohdan mukaisena siirtoasiakirjan täyttämisajankohtana.

4. Toimivaltaisen viranomaisen asettamat ehdot on määritettävä kyseisen viranomaisen ilmoitusasiakirjassa tai sen liitteessä.

5. Vastaanottomaan toimivaltainen viranomainen voi 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun 30 päivän määräajan kuluessa myös asettaa ehdon, jonka mukaan jätteen vastaanottavan laitoksen on pidettävä säännöllistä kirjanpitoa laitokseen otetuista tai sieltä lähtevistä jätteistä ja/tai jätetaseesta sekä ilmoituksessa esitetyistä jätteiden hyödyntämis- tai loppukäsittelytoimista ilmoituksen voimassaoloaikana. Laitoksesta oikeudellisesti vastuussa olevan henkilön on allekirjoitettava tämä kirjanpito, joka on toimitettava vastaanottomaan toimivaltaiselle viranomaiselle kuukauden kuluessa ilmoitetun hyödyntämis- tai loppukäsittelytoimen päättymisestä.

11 artikla

Loppukäsiteltäviksi tarkoitettujen jätteiden siirtoja koskevat edellytykset

1. Kun loppukäsiteltäväksi tarkoitetun jätteen siirrosta tehdään ilmoitus 5 artiklan mukaisesti, lähtömaan ja vastaanottomaan toimivaltaiset viranomaiset eivät saa antaa kyseiselle siirrolle hyväksyntäänsä 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun 30 päivän määräajan kuluessa, paitsi jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

Ilmoituksen tekijä osoittaa, että

i)	jätettä ei voida hyödyntää teknisesti toteuttamiskelpoisella ja taloudellisesti kannattavalla tavalla tai siitä on huolehdittava unionin tai kansainvälisen oikeuden mukaisten oikeudellisten velvoitteiden vuoksi;

ii)	jätteestä ei voida huolehtia teknisesti toteuttamiskelpoisella ja taloudellisesti kannattavalla tavalla maassa, jossa se on syntynyt;

iii)	suunniteltu siirto tai loppukäsittely on jätehierarkian sekä läheisyys- ja omavaraisuusperiaatteiden mukainen, kuten direktiivissä 2008/98/EY säädetään, ja vastaava jäte hoidetaan ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla 59 artiklan mukaisesti;

asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten tiedossa ei ole, että ilmoituksen tekijän tai vastaanottajan olisi todettu syyllistyneen laittoman siirron suorittamiseen tai muuhun ympäristönsuojeluun tai ihmisten terveyden suojeluun liittyvään laittomaan toimintaan ilmoituksen tekemistä edeltäneiden viiden vuoden aikana;

c)	asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten tiedossa ei ole, että ilmoituksen tekijä tai laitos olisi ilmoituksen tekemistä edeltäneiden viiden vuoden aikana laiminlyönyt aiempien siirtojen yhteydessä toistuvasti 15 ja 16 artiklan noudattamista;

d)	vastaanottajajäsenvaltio ei ole käyttänyt Baselin yleissopimuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaista oikeuttaan kieltää vaarallisten jätteiden tai kyseisen yleissopimuksen liitteessä II lueteltujen jätteiden tuonti;

e)	suunniteltu siirto ja loppukäsittely on ympäristönsuojeluun, yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen tai terveyden suojeluun liittyvän kansallisen lainsäädännön mukainen jäsenvaltiossa, jossa toimivaltainen viranomainen sijaitsee;

f)	suunniteltu siirto tai jätteestä loppukäsittely ei ole kyseisen jäsenvaltion tai kyseisten jäsenvaltioiden tai unionin tekemistä kansainvälisistä yleissopimuksista johtuvien velvoitteiden vastainen;

jäte käsitellään unionin oikeuden mukaisten tai direktiivin 2008/98/EY 28 artiklan nojalla laadituissa jätehuoltosuunnitelmissa vahvistettujen jätteestä loppukäsittelyyn liittyvien oikeudellisesti sitovien ympäristönsuojelunormien mukaisesti, ja jos laitos kuuluu direktiivin 2010/75/EU soveltamisalaan, laitoksessa on sovellettava mainitun direktiivin 3 artiklan 10 alakohdassa määriteltyä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa laitoksen luvan mukaisesti;

h)	jäte ei ole sekalaista yhdyskuntajätettä, joka on kerätty yksityisistä kotitalouksista tai muilta jätteen tuottajilta tai molemmilta, eikä sekalaista yhdyskuntajätettä, joka on ollut sellaisen jätteenkäsittelytoimen kohteena, joka ei ole merkittävästi muuttanut sen ominaisuuksia.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdan a alakohdassa säädetään, jos ilmoituksen tekijä osoittaa, että kyseistä jätettä tuotetaan lähtöjäsenvaltiossa niin pieninä kokonaismäärinä vuodessa, että uusien erikoistuneiden loppukäsittelylaitosten tarjoaminen kyseisessä jäsenvaltiossa ei olisi taloudellisesti kannattavaa, 1 kohdan a alakohdan ii ja iii alakohdassa säädettyjä edellytyksiä ei sovelleta.

3. Jos kauttakulkumaan toimivaltainen viranomainen antaa hyväksynnän siirrolle 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti, huomioon on otettava ainoastaan tämän artiklan 1 kohdan b, c, e ja f alakohdassa säädetyt edellytykset.

4. Jäljempänä olevan 73 artiklan mukaisessa kertomuksessa on viitattava tietoihin toimivaltaisten viranomaisten 1 kohdan mukaisesti antamista hyväksynnistä. Komissio ilmoittaa kaikille jäsenvaltioille tällaisista hyväksynnistä, jotka on annettu edeltävänä kalenterivuonna.

5. Komissio antaa viimeistään 21 päivänä toukokuuta 2027 täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan yksityiskohtaiset perusteet 1 kohdan a alakohdassa säädettyjen edellytysten yhdenmukaiselle soveltamiselle sen täsmentämiseksi, miten ilmoituksen tekijöiden on osoitettava ja toimivaltaisten viranomaisten arvioitava mainitun kohdan a alakohdan i ja ii alakohdassa tarkoitettu tekninen toteutuskelpoisuus ja taloudellinen kannattavuus. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 81 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

12 artikla

Hyödynnettäviksi tarkoitettujen jätteiden siirtoa koskevat vastalauseet

1. Kun hyödynnettäviksi tarkoitettujen jätteiden siirrosta on tehty ilmoitus 5 artiklan mukaisesti, vastaanottomaan ja lähtömaan toimivaltaiset viranomaiset voivat 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun 30 päivän määräajan kuluessa esittää perusteltuja vastalauseita yhden tai useamman seuraavassa luetellun syyn perusteella:

a)	siirto tai jätteen hyödyntäminen ei olisi direktiivin 2008/98/EY mukainen;

b)	kyseistä jätettä ei käsitellä lähtö- tai vastaanottomaiden direktiivin 2008/98/EY 28 artiklan mukaisesti laatimien jätehuoltosuunnitelmien tai 29 artiklan mukaisesti laatimien jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevien ohjelmien mukaisesti;

c)	siirto tai jätteen hyödyntäminen ei vastustavan toimivaltaisen viranomaisen maassa toteutettavien toimien osalta olisi ympäristönsuojeluun, yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen tai terveyden suojeluun liittyvän kansallisen lainsäädännön mukainen;

siirto tai jätteen hyödyntäminen ei olisi lähtömaan jätteen hyödyntämiseen sekä asianomaisen jätteen hyödyntämisen tuloksena syntyvän jäännösjätteen hyödyntämiseen tai loppukäsittelyyn liittyvän kansallisen lainsäädännön mukainen, myös silloin, kun siirtoon kuuluva jäte on tarkoitettu hyödynnettäväksi laitoksessa, jonka käsittelynormit ovat kyseisen jätteen osalta alhaisemmat kuin lähtömaan normit, ottaen samalla huomioon tarve varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta, paitsi jos

i)	on olemassa vastaavaa, erityisesti jätteisiin liittyvää unionin lainsäädäntöä ja kansallisessa lainsäädännössä, jolla tällainen unionin lainsäädäntö on pantu täytäntöön, on otettu käyttöön vaatimuksia, jotka ovat vähintään yhtä tiukat kuin tällaisessa unionin lainsäädännössä asetetut vaatimukset;

ii)	jätteen hyödyntäminen sekä kyseisen jätteen hyödyntämisen tuloksena syntyvän jäännösjätteen hyödyntäminen tai loppukäsittely toteutetaan vastaanottomaassa olosuhteissa, joiden katsotaan vastaavan lähtömaan kansallisessa lainsäädännössä asetettuja edellytyksiä;

iii)	muuta kuin i alakohdassa tarkoitettua lähtömaan kansallista lainsäädäntöä ei ole ilmoitettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/1535 (41) mukaisesti, jos kyseisessä direktiivissä niin edellytetään;

muita hyödyntämistoimia kuin kierrätystä ja uudelleenkäyttöön valmistelua varten suoritettavien tulevien jätteiden siirtojen rajoittaminen on tarpeen jäsenvaltion jätehuoltoverkoston suojelemiseksi, jos saatavilla olevien tietojen perusteella odotetaan, että tällaiset siirrot johtaisivat kotimaassa syntyneestä jätteestä loppukäsittelyyn tai sen käsittelyyn tavalla, joka ei ole yhdenmukainen sen jätehuoltosuunnitelmien kanssa;

asianomaisille toimivaltaisilla viranomaisilla ei ole tietoa siitä, että ilmoituksen tekijän tai vastaanottajan on todettu syyllistyneen laittoman siirron suorittamiseen tai muuhun ympäristönsuojeluun tai ihmisten terveyden suojeluun liittyvään laittomaan toimintaan ilmoituksen tekemistä edeltäneiden viiden vuoden aikana;

g)	asianomaisille toimivaltaisilla viranomaisilla ei ole tietoa siitä, että ilmoituksen tekijä tai laitos on ilmoituksen tekemistä edeltäneiden viiden vuoden aikana laiminlyönyt aiempien siirtojen yhteydessä toistuvasti 15 ja 16 artiklan noudattamisen;

h)	siirto tai jätteen hyödyntäminen on kyseisen jäsenvaltion tai kyseisten jäsenvaltioiden tai unionin tekemistä kansainvälisistä yleissopimuksista johtuvien velvoitteiden vastainen;

hyödyntäminen ei ole taloudellisten tai ympäristönäkökohtien kannalta perusteltua, kun otetaan huomioon hyödynnettävän ja hyödynnettäväksi kelpaamattoman jätteen suhde, lopullisesti hyödynnettävien aineiden arvioitu arvo tai hyödyntämisen kustannukset sekä hyödynnettäväksi kelpaamattoman jätteen osan loppukäsittelystä aiheutuvat kustannukset;

j)	jäte on tarkoitettu loppukäsiteltäväksi eikä hyödynnettäväksi;

jätettä ei käsitellä hyödyntämistoimiin liittyvien oikeudellisesti sitovien ympäristönsuojelunormien mukaisesti tai unionin säädöksissä vahvistettujen hyödyntämis- tai kierrätysvelvoitteiden mukaisesti, tai jäte käsitellään laitoksessa, joka kuuluu direktiivin 2010/75/EU soveltamisalaan mutta jossa ei sovelleta mainitun direktiivin 3 artiklan 10 alakohdassa määriteltyä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa.

2. Kauttakulkumaan toimivaltaiset viranomaiset voivat 1 kohdassa tarkoitetun 30 päivän määräajan kuluessa esittää perusteltuja vastalauseita hyödynnettäväksi tarkoitetun jätteen siirtoa vastaan. Tällaisen vastalauseen on perustuttava ainoastaan 1 kohdan c, f, g ja h alakohdassa esitettyihin syihin.

3. Jos toimivaltaiset viranomaiset 1 kohdassa tarkoitetun 30 päivän määräajan kuluessa toteavat, että niiden vastalauseiden syynä olleet ongelmat on ratkaistu, niiden on välittömästi ilmoitettava tästä ilmoituksen tekijälle.

4. Jos vastalauseiden syynä olleita ongelmia ei ole ratkaistu 1 kohdassa tarkoitetun 30 päivän määräajan kuluessa, hyödynnettäväksi tarkoitetun jätteen siirtoa koskevan ilmoituksen voimassaolo lakkaa. Siinä tapauksessa, että ilmoituksen tekijä aikoo yhä toteuttaa siirron, on tehtävä uusi ilmoitus, paitsi jos kaikki asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset ja ilmoituksen tekijä toisin sopivat.

5. Jäsenvaltioiden on toimitettava toimivaltaisten viranomaisten tämän artiklan 1 kohdan d ja e alakohdassa esitetyistä syistä esittämät vastalauseet ja näiden vastalauseiden syyt komissiolle 73 artiklan mukaisesti.

6. Toimivaltaisten viranomaisten on 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoitettava ilmoituksen tekijälle syyt esittämilleen siirtoa koskeville vastalauseille.

7. Lähtöjäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille kansallinen lainsäädäntö, johon toimivaltaisten viranomaisten 1 kohdan d alakohdan mukaisesti esittämät vastalauseet voivat perustua, ja ilmoitettava, mihin jätteisiin ja hyödyntämistoimiin sekä kyseisen jätteen hyödyntämisen tuloksena syntyvän jäännösjätteen hyödyntämis- tai loppukäsittelytoimiin näitä vastalauseita sovelletaan, ennen kuin tällaiseen kansalliseen lainsäädäntöön vedotaan perusteltujen vastalauseiden syinä.

Vastaanottojäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille päätökset tai kansallinen lainsäädäntö, johon toimivaltaisten viranomaisten 1 kohdan e alakohdan mukaisesti esittämät vastalauseet voivat perustua, ja ilmoitettava, mihin jätteisiin ja hyödyntämistoimiin näitä vastalauseita sovelletaan, ennen kuin näihin päätöksiin tai kansalliseen lainsäädäntöön vedotaan perusteltujen vastalauseiden syinä.

13 artikla

Yleinen ilmoitus

1. Ilmoituksen tekijä voi tehdä useita jätteiden siirtoja koskevan yleisen ilmoituksen, jos kaikki seuraavat vaatimukset täyttyvät:

a)	eri siirtoihin sisältyvällä jätteellä on 5 artiklan 10 kohdan mukaisesti yksilöidyt oleellisesti samankaltaiset fyysiset ja kemialliset ominaisuudet;

b)	eri siirtoihin sisältyvä jäte siirretään samalle vastaanottajalle ja samaan laitokseen;

c)	mahdolliset kauttakulkumaat ovat samat, eri siirtojen reititys on ilmoitettu ilmoitusasiakirjassa tai sen liitteessä, ja paikka, josta siirto alkaa, on sama.

2. Ilmoituksen tekijä voi ilmoittaa ilmoitusasiakirjan liitteessä yhden tai useamman mahdollisen vaihtoehtoisen reitityksen. Jäljempänä olevan 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti täytetyssä siirtoasiakirjassa on oltava tiedot ilmoitusasiakirjassa ilmoitetusta reitityksestä, jota on noudatettava, sekä ilmoitusasiakirjassa ilmoitetuista mahdollisista vaihtoehtoisista reitityksistä, joita on noudatettava odottamattomissa olosuhteissa.

3. Asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset voivat asettaa ehdoksi yleisen ilmoituksen käyttämiselle, että myöhemmin toimitetaan lisätietoja ja -asiakirjoja, kuten 5 artiklan 3–6 kohdassa säädetään.

14 artikla

Ennakkohyväksytyt hyödyntämislaitokset

1. Oikeushenkilö tai luonnollinen henkilö, joka omistaa hyödyntämislaitoksen tai käyttää määräysvaltaa sen osalta, voi toimittaa pyynnön kyseisen laitoksen ennakkohyväksymisestä 75 artiklan mukaisesti nimetylle toimivaltaiselle viranomaiselle, jonka lainkäyttövaltaan laitos kuuluu.

Laitokset, jotka suorittavat ainoastaan toimen R13, eivät voi esittää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua pyyntöä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun pyynnön on sisällettävä seuraavat tiedot:

a)	hyödyntämislaitoksen nimi, rekisteröintinumero ja osoite;

b)	jäljennökset hyödyntämislaitokselle jätteen käsittelyä varten direktiivin 2008/98/EY 23 artiklan mukaisesti myönnetyistä luvista sekä tarvittaessa standardit tai todistukset, joita laitos noudattaa;

kuvaus tekniikasta, jota käytetään jätteen ympäristön kannalta hyväksyttävän hyödyntämisen varmistamiseksi hyödyntämislaitoksessa, jota varten ennakkohyväksyntää haetaan, mukaan lukien tekniikka, jonka tarkoituksena on säästää energiaa tai rajoittaa laitoksen toimintaan liittyviä kasvihuonekaasupäästöjä;

d)	hyödyntämistoimen tai -toimien, jota tai joita varten ennakkohyväksyntää haetaan, direktiivin 2008/98/EY liitteessä II tarkoitettu R-koodi tai tarkoitetut R-koodit;

e)	jätteen nimi ja koostumus, fysikaalinen olomuoto ja jätetunnistekoodi tai -koodit niiden tämän asetuksen liitteessä IV tai direktiivin 2008/98/EY 7 artiklassa tarkoitetussa jäteluettelossa lueteltujen jätteiden osalta, joita varten ennakkohyväksyntää haetaan;

f)	kunkin sellaisen jätetyypin kokonaismäärä, joita varten ennakkohyväksyntää haetaan, verrattuna käsittelykapasiteettiin, jota varten laitos on saanut jätteenkäsittelyluvan direktiivin 2008/98/EY 23 artiklan nojalla;

g)	jätteen hyödyntämisen tuloksena syntyvän jäännösjätteen määrä suhteessa hyödynnetyn aineen määrään sekä suunniteltu jäännösjätteen hyödyntämis- tai loppukäsittelymenetelmä;

h)	tiedot laitoksen toimista, jotka liittyvät jätteen hyödyntämiseen ja jotka kattavat tarvittaessa erityisesti kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana käsitellyn jätteen määrän ja lajit;

näyttö tai todistus siitä, että laitoksen omistavaa tai sen osalta määräysvaltaa käyttävää oikeushenkilöä tai luonnollista henkilöä ei ole tuomittu laittoman siirron suorittamisesta tai muusta jätehuoltoon, etenkään ympäristösuojeluun tai ihmisten terveyden suojeluun, liittyvästä laittomasta toiminnasta pyyntöä edeltäneiden viiden vuoden aikana.

3. Siirretään komissiolle valta antaa 80 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tämän artiklan 2 kohtaa pyyntöön sisällytettävien tietojen osalta.

4. Tämän artiklan 5–10 kohdassa tarkoitettua menettelyä sovelletaan ennakkohyväksyntää varten laitokseen, jota koskeva pyyntö on esitetty 1 kohdan mukaisesti.

5. Toimivaltaisen viranomaisen on 55 päivän kuluessa 1 kohdan nojalla toimitetun ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot sisältävän pyynnön vastaanottamisesta arvioitava pyyntö ja päätettävä, hyväksyykö se sen.

6. Jos 1 kohdassa tarkoitettu oikeushenkilö tai luonnollinen henkilö on toimittanut kaikki 2 kohdassa tarkoitetut tiedot, toimivaltaisen viranomaisen on hyväksyttävä pyyntö ja annettava ennakkohyväksyntä kyseiselle laitokselle. Ennakkohyväksyntä voi sisältää ehtoja, jotka liittyvät ennakkohyväksynnän kestoon, ennakkohyväksynnän kattamien jätteiden tyyppeihin ja määriin, käytettyyn tekniikkaan tai muihin olosuhteisiin, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että jätteen huolto tapahtuu ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla.

7. Poiketen siitä, mitä 6 kohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi kieltäytyä hyväksymästä ennakkohyväksyntää koskevaa pyyntöä, jos se ei ole vakuuttunut siitä, että ennakkohyväksynnän antaminen takaa sen, että jätehuollossa noudatetaan jätehierarkiaa ja muita direktiivissä 2008/98/EY säädettyjä vaatimuksia tai tarvittaessa että sovelletaan parhaita käytettävissä olevia tekniikoita direktiivin 2010/75/EU nojalla laadittujen päätelmien mukaisesti.

8. Päätös ennakkohyväksyntää koskevan pyynnön hyväksymisestä tai epäämisestä on annettava tiedoksi pyynnön esittäneelle oikeushenkilölle tai luonnolliselle henkilölle heti, kun toimivaltainen viranomainen on tehnyt sen, ja päätös on perusteltava asianmukaisesti.

9. Hyödyntämislaitoksen ennakkohyväksyntä on voimassa kymmenen vuotta, jollei ennakkohyväksyntää koskevan pyynnön hyväksymispäätöksessä toisin mainita. Toimivaltaisen viranomaisen on kyseisenä ajanjaksona suoritettava vähintään yksi 60 artiklan mukainen tarkastus. Tarvittaessa on suoritettava lisätarkastuksia 62 artiklassa tarkoitetun riskiperusteista arviointia koskevan lähestymistavan pohjalta.

10. Toimivaltainen viranomainen voi milloin tahansa peruuttaa hyödyntämislaitosta koskevan ennakkohyväksynnän, jos saataville tulee tietoja, jotka osoittavat, että 2 kohdan mukaisesti toimitetut tiedot ovat virheellisiä tai että 6 kohdan mukaiset ehdot eivät enää täyty. Ennakkohyväksynnän peruuttamista koskeva päätös on perusteltava asianmukaisesti ja siitä on ilmoitettava asianomaiselle laitokselle.

11. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön on välittömästi ilmoitettava asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle kaikista muutoksista 2 kohdan mukaisesti toimitettuihin tietoihin. Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on arvioitava nämä muutokset asianmukaisesti ja tarvittaessa päivitettävä ennakkohyväksyntää tai peruutettava se.

12. Jos kyseessä on 13 artiklan mukaisesti tehty yleinen ilmoitus, joka koskee ennakkohyväksyttyyn laitokseen tehtäviä siirtoja, 9 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun hyväksynnän voimassaoloaikaa pidennetään kolmeksi vuodeksi.

Ensimmäisestä alakohdasta poiketen asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset voivat asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa päättää pidentää voimassaoloaikaa alle kolmella vuodella.

13. Toimivaltaisten viranomaisten, jotka ovat antaneet laitosta koskevan ennakkohyväksynnän tämän artiklan mukaisesti, on ilmoitettava komissiolle ja tarvittaessa OECD:n sihteeristölle liitteessä VI olevaa lomaketta käyttäen seuraavat tiedot:

a)	hyödyntämislaitoksen nimi, rekisteröintinumero ja osoite;

b)	kuvaus käytetystä tekniikasta ja direktiivin 2008/98/EY liitteessä II tarkoitettu R-koodi tai tarkoitetut R-koodit;

c)	jätetunnistekoodi tai -koodit niiden jätetyyppien osalta, joihin ennakkohyväksyntää sovelletaan;

d)	kokonaismäärä, jota ennakkohyväksyntä koskee;

e)	ennakkohyväksynnän voimassaoloaika;

f)	ennakkohyväksynnän mahdolliset muutokset;

g)	ilmoitettujen tietojen mahdolliset muutokset;

h)	ennakkohyväksyntää koskevan päätöksen peruuttaminen.

14. Poiketen siitä, mitä 9, 10 ja 12 artiklassa säädetään, kaikkien asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti antamaan hyväksyntään, 10 artiklan mukaisesti asettamiin ehtoihin ja 12 artiklan mukaisesti esittämiin vastalauseisiin sovelletaan ennakkohyväksyttyyn laitokseen tarkoitettua siirtoa koskevan ilmoituksen osalta seitsemän työpäivän määräaikaa laskettuna siitä päivästä, jona ilmoituksen tekijälle on ilmoitettu 8 artiklan 12 kohdan mukaisesti, että ilmoitus on täytetty asianmukaisesti.

15. Jos yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen haluaa pyytää 8 artiklan 2, 4, 7 tai 9 kohdan mukaisesti lisätietoja ennakkohyväksyttyyn laitokseen tehtäviä siirtoja koskevan ilmoituksen osalta, kyseisissä kohdissa sekä 8 artiklan 3 ja 8 kohdassa mainitut määräajat lyhennetään

a)	viiteen työpäivään 8 artiklan 2, 3, 7 ja 8 kohdan osalta; ja

b)	kolmeen työpäivään 8 artiklan 4 ja 9 kohdan osalta.

16. Sen estämättä, mitä 14 kohdassa säädetään, asianomainen toimivaltainen viranomainen voi päättää, että lisäaika on tarpeen lisätietojen tai -asiakirjojen saamiseksi ilmoituksen tekijältä.

Tällöin toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava asiasta ilmoituksen tekijälle ja muille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille seitsemän työpäivän kuluessa päivästä, jona ilmoituksen tekijälle on ilmoitettu 8 artiklan 12 kohdan mukaisesti, että ilmoitus on täytetty asianmukaisesti.

Yhden 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen tekemiseen tarvittava kokonaisaika ei saa ylittää 30:tä päivää siitä päivästä, jona ilmoituksen tekijälle on ilmoitettu 8 artiklan 12 kohdan mukaisesti, että ilmoitus on täytetty asianmukaisesti.

15 artikla

Väliaikaista hyödyntämistä ja väliaikaista loppukäsittelyä koskevat lisäsäännökset

1. Jos siirron tarkoituksena on väliaikainen hyödyntäminen tai väliaikainen loppukäsittely, kaikki laitokset, joissa myöhempää väliaikaista tai muuta kuin väliaikaista hyödyntämistä tai väliaikaista tai muuta kuin väliaikaista loppukäsittelyä on tarkoitus toteuttaa, on myös ilmoitettava ilmoitusasiakirjassa ensimmäisen väliaikaisen hyödyntämisen tai väliaikaisen loppukäsittelyn lisäksi.

2. Lähtömaan ja vastaanottomaan toimivaltaiset viranomaiset saavat antaa hyväksyntänsä jätteen siirrolle väliaikaista hyödyntämistointa tai väliaikaista loppukäsittelytointa varten ainoastaan, jos ne katsovat 11 artiklan edellytysten täyttyvän tai jos niillä ei ole 12 artiklan mukaisesti syytä esittää vastalausetta, joka koskee siirtoa tai siirtoja laitoksiin, jotka toteuttavat mitä tahansa myöhempää väliaikaista tai muuta kuin väliaikaista hyödyntämistä tai myöhempää väliaikaista tai muuta kuin väliaikaista loppukäsittelyä.

3. Väliaikaisen hyödyntämistoimen tai väliaikaisen loppukäsittelytoimen toteuttavan laitoksen on toimitettava ilmoituksen tekijälle ja asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille kahden työpäivän kuluessa jätteen vastaanottamisesta vahvistus siitä, että jäte on otettu vastaan. Tämä vahvistus on oltava siirtoasiakirjassa tai sen liitteenä.

4. Väliaikaisen hyödyntämistoimen tai väliaikaisen loppukäsittelytoimen toteuttavan laitoksen on mahdollisimman pian ja viimeistään 30 päivän kuluttua kyseisen toimen suorittamisesta ja viimeistään yhden vuoden tai 9 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun lyhyemmän ajan kuluttua jätteen vastaanottamisesta annettava ilmoituksen tekijälle ja asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille omalla vastuullaan todistus siitä, että toimi on saatettu päätökseen. Tämä todistus on oltava siirtoasiakirjassa tai sen liitteenä.

5. Kun väliaikaisen hyödyntämistoimen tai väliaikaisen loppukäsittelytoimen toteuttava hyödyntämis- tai loppukäsittelylaitos toimittaa jätteen vastaanottomaassa sijaitsevaan laitokseen mahdollista myöhemmin tapahtuvaa väliaikaista tai muuta kuin väliaikaista hyödyntämistointa tai myöhempää väliaikaista tai muuta kuin väliaikaista loppukäsittelytointa varten, sen on saatava kyseiseltä laitokselta mahdollisimman pian ja viimeistään yhden vuoden tai 9 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun lyhyemmän ajan kuluttua jätteen toimittamisesta todistus siitä, että myöhempi väliaikainen tai muu kuin väliaikainen hyödyntämistoimi tai väliaikainen tai muu kuin väliaikainen loppukäsittelytoimi on saatettu päätökseen.

Edellä 3 kohdassa tarkoitetun väliaikaisen hyödyntämistoimen tai väliaikaisen loppukäsittelytoimen toteuttavan laitoksen on toimitettava viipymättä ilmoituksen tekijälle ja asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille asianmukaiset todistukset, joista käy ilmi, mitä siirtoja ne koskevat.

6. Jotta voidaan varmistaa 5 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun todistuksen sisällön yhdenmukaisuus kaikkialla unionissa, komissio antaa hyvissä ajoin ennen 27 artiklan 5 kohdan mukaisen täytäntöönpanosäädöksen hyväksymistä ja viimeistään 21 päivänä toukokuuta 2025 delegoidun säädöksen, jolla täydennetään tätä artiklaa vahvistamalla tällaisessa todistuksessa annettavat tiedot. Tämä delegoitu säädös hyväksytään 80 artiklan mukaisesti.

7. Jos jäte toimitetaan tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitetulla tavalla alkuperäisessä lähtömaassa tai toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevaan laitokseen ja toimitus koskee 4 artiklan 1, 2 tai 3 kohdassa tarkoitettuja jätteiden siirtoja, on tehtävä uusi ilmoitus tämän asetuksen mukaisesti.

8. Jos jäte toimitetaan tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitetulla tavalla kolmannessa maassa sijaitsevaan laitokseen ja toimitus koskee 4 artiklan 1, 2 tai 3 kohdassa tarkoitettuja siirtoja, on tehtävä uusi ilmoitus tämän asetuksen mukaisesti; tämän lisäksi asianomaisia toimivaltaisia viranomaisia koskevia säännöksiä sovelletaan myös alkuperäisen lähtömaan alkuperäiseen toimivaltaiseen viranomaiseen.

16 artikla

Jätteiden siirron hyväksynnän jälkeen noudatettavat vaatimukset

1. Sen jälkeen, kun asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset ovat hyväksyneet ilmoitetun siirron, kaikkien jätteen siirtoon osallistuvien yritysten on täytettävä siirtoasiakirja tai, jos kyse on yleisestä ilmoituksesta, siirtoasiakirjat soveltuvin osin. Niiden on varmistettava, että siirtoasiakirjan tiedot asetetaan 27 artiklan mukaisesti sähköisesti siirtoon osallistuvien muiden luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden, asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten ja tarkastuksiin osallistuvien viranomaisten saataville, myös jätteiden kuljetuksen aikana.

2. Kun ilmoituksen tekijä on saanut lähtömaan, vastaanottomaan ja kauttakulkumaan toimivaltaisilta viranomaisilta kirjallisen hyväksynnän tai se voi olettaa kauttakulkumaan toimivaltaisen viranomaisen antaneen hiljaisen hyväksyntänsä, ilmoituksen tekijän on merkittävä siirtoasiakirjaan todellinen siirtopäivä ja mahdollisuuksien mukaan muut tarvittavat tiedot liitteessä IA ja IB olevien ilmoitus- ja siirtoasiakirjojen täyttämisestä liitteen IC mukaisesti annettujen ohjeiden mukaisesti ja toimitettava se asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille ja muille siirtoon osallistuville luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille vähintään kaksi työpäivää ennen siirron alkamista. Tästä poiketen tiedot jätteen todellisesta määrästä, tiedot kuljettajasta tai kuljettajista ja soveltuvin osin kontin tunnistenumero voidaan kuitenkin toimittaa viimeistään ennen siirron alkamista.

3. Ilmoituksen tekijän on varmistettava, että sen lisäksi, että siirtoasiakirja asetetaan saataville 1 kohdan mukaisesti, ilmoitusasiakirja, joka sisältää asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten hyväksynnät ja niiden asettamat ehdot, asetetaan sähköisesti asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten ja tarkastuksiin osallistuvien viranomaisten saataville, myös jätteiden kuljetuksen aikana.

4. Jos 1 ja 3 kohdassa tarkoitettuja asiakirjoja ei voida asettaa saataville verkossa jätteiden kuljetuksen aikana, ilmoituksen tekijän ja kuljettajan tai kuljettajien on varmistettava, että asiakirjat ovat saatavilla kuljetusvälineessä muussa kuin sähköisessä muodossa. Tällaisissa tapauksissa ilmoituksen tekijän on varmistettava, että kaikki asiakirjoihin jätteiden kuljetuksen aikana tehdyt muutokset tai lisäykset toimitetaan 27 artiklassa tarkoitetun järjestelmän kautta.

5. Laitoksen on kahden työpäivän kuluessa jätteen vastaanottamisesta toimitettava ilmoituksen tekijälle ja asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille kirjallinen vahvistus siitä, että jäte on otettu vastaan. Tämä vahvistus on oltava siirtoasiakirjassa tai sen liitteenä.

6. Muun kuin väliaikaisen hyödyntämistoimen tai muun kuin väliaikaisen loppukäsittelytoimen toteuttavan laitoksen on mahdollisimman pian ja viimeistään 30 päivän kuluttua kyseisen toimen saattamisesta päätökseen ja viimeistään yhden vuoden tai 9 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun lyhyemmän ajan kuluttua jätteen vastaanottamisesta annettava omalla vastuullaan todistus siitä, että muu kuin väliaikainen hyödyntäminen tai muu kuin väliaikainen loppukäsittely on saatettu päätökseen.

7. Edellä 6 kohdassa tarkoitettu todistus on toimitettava ilmoituksen tekijälle ja asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille.

17 artikla

Muutokset hyväksynnän jälkeen

1. Jos hyväksynnän yksityiskohtiin tai ehtoihin tehdään olennaisia muutoksia, ilmoituksen tekijän on ilmoitettava niistä asiaankuuluville toimivaltaisille viranomaisille ja vastaanottajalle välittömästi ja, mikäli mahdollista, ennen siirron alkamista. Olennaisina muutoksina pidetään muun muassa muutoksia ilmoituksessa ilmoitettuun jätteen määrään nähden, muutoksia reitityksessä, mukaan lukien mahdolliset vaihtoehtoiset reititykset, siirtopäivää tai siirtopäiviä tai kuljettajaa tai kuljettajia koskevia muutoksia tai siirron kestoa koskevia muutoksia, jotka johtuvat siirron alkamisen jälkeisistä odottamattomista olosuhteista, jotka johtavat siihen, että siirron voimassaoloaika ylittyy.

2. Jos tehdään 1 kohdassa tarkoitettu olennainen muutos, on tehtävä uusi ilmoitus, paitsi jos kaikki asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset katsovat, ettei uutta ilmoitusta tarvita, ja ilmoittavat asiasta ilmoituksen tekijälle. Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava ilmoituksen tekijälle mahdollisimman pian ja viimeistään viiden työpäivän kuluttua 1 kohdan mukaisten tietojen vastaanottamisesta. Suunniteltua siirtoa ei saa toteuttaa ennen kuin asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset ovat ilmoittaneet ilmoituksen tekijälle. Jos siirto on jo aloitettu, ilmoituksen tekijän on varmistettava, että lähetys keskeytetään niin pian kuin se on käytännössä mahdollista siihen asti, että asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat ilmoituksen tekijälle, onko uusi ilmoitus tarpeen.

3. Kun 1 kohdassa tarkoitetut muutokset koskevat muita toimivaltaisia viranomaisia kuin niitä, joita alkuperäinen ilmoitus koskee, on tehtävä uusi ilmoitus.

2 LUKU

Yleiset tietojen antamista koskevat vaatimukset

18 artikla

Yleiset tietojen antamista koskevat vaatimukset

1. Edellä 4 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuihin jätteiden siirtoihin sovelletaan tämän artiklan 2–10 kohdassa esitettyjä yleisiä tietojen antamista koskevia vaatimuksia.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun siirron voi järjestää ainoastaan 3 artiklan 7 alakohdan ii, iii ja iv alakohdassa tarkoitettu siirron järjestävä henkilö, kun kyseinen henkilö on saanut luvan tai on rekisteröity direktiivin 2008/98/EY IV luvun mukaisesti.

3. Siirron järjestävä henkilö saa siirtää jätteitä ainoastaan jätteen hyödyntämislaitokseen, joka on saanut luvan tai on rekisteröity direktiivin 2008/98/EY IV luvun mukaisesti. Laitoksen on esitettävä lupa tai todiste rekisteröinnistä siirron järjestävälle henkilölle ennen siirron toteuttamista.

4. Kaikkien siirtoon osallistuvien yritysten on täytettävä liitteessä VII oleva lomake asiaa koskevilla tiedoilla soveltuvin osin ja varmistettava, että tiedot asetetaan 27 artiklan mukaisesti sähköisesti siirtoon osallistuvien muiden henkilöiden, asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten ja tarkastuksiin osallistuvien viranomaisten saataville, myös jätteiden kuljetuksen aikana.

Jos siirron järjestävä henkilö ei ole 3 artiklan 7 alakohdan i alakohdassa tarkoitettu jätteen alkuperäinen tuottaja, siirron järjestävän henkilön on varmistettava, että jätteen alkuperäinen tuottaja tai jokin 3 artiklan 7 alakohdan ii, iii tai v alakohdassa tarkoitetuista henkilöistä allekirjoittaa myös liitteen VII asiakirjan silloin, kun se on käytännössä mahdollista.

5. Siirron järjestävän henkilön on mahdollisuuksien mukaan täytettävä liitteessä VII esitettyyn lomakkeeseen asiaa koskevat tiedot viimeistään kahta työpäivää ennen siirron alkamista. Tiedot jätteen todellisesta määrästä, tiedot kuljettajasta tai kuljettajista ja soveltuvin osin kontin tunnistenumero voidaan kuitenkin toimittaa viimeistään ennen siirron alkamista.

6. Jos 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuja tietoja ei voida asettaa sähköisesti saataville jätteiden kuljetuksen aikana, siirron järjestävän henkilön ja kuljettajan tai kuljettajien on varmistettava, että tiedot asetetaan saataville kuljetusvälineessä jollain muulla tavalla edellyttäen, että tiedot ovat yhdenmukaisia 4 ja 5 kohdan mukaisesti sähköisesti saataville asetettujen tietojen kanssa. Tällaisissa tapauksissa siirron järjestävän henkilön on varmistettava, että kaikki asiakirjoihin jätteiden kuljetuksen aikana tehdyt muutokset tai lisäykset toimitetaan 27 artiklassa tarkoitetun järjestelmän kautta.

7. Jos siirron tarkoituksena on väliaikainen hyödyntäminen, liitteen VII asiakirjassa on ensimmäisen väliaikaisen hyödyntämisen lisäksi ilmoitettava myös laitos, jossa väliaikainen tai muu kuin väliaikainen hyödyntäminen välittömästi ensimmäisen väliaikaisen hyödyntämisen jälkeen on tarkoitus toteuttaa, ja kyseisten toimien R-koodit sekä silloin, kun se on käytännössä mahdollista, laitokset, joissa myöhempi hyödyntäminen tai väliaikainen hyödyntäminen on tarkoitus toteuttaa, ja niihin liittyvien hyödyntämistoimien R-koodit.

8. Hyödyntämislaitoksen tai laboratorion on kahden työpäivän kuluessa jätteen vastaanottamisesta toimitettava siirron järjestävälle henkilölle vahvistus siitä, että jäte on vastaanotettu, täyttämällä liitteessä VII olevat asiaa koskevat tiedot. Jos hyödyntämislaitoksella tai laboratoriolla ei ole pääsyä 27 artiklassa tarkoitettuun järjestelmään, sen on toimitettava vahvistus siirron järjestävän henkilön välityksellä.

9. Hyödyntämislaitoksen on mahdollisimman pian ja viimeistään 30 päivän kuluttua hyödyntämistoimen päättymisestä ja viimeistään yhden vuoden kuluttua jätteen vastaanottamisesta annetta omalla vastuullaan todistus siitä, että hyödyntäminen on saatettu päätökseen, täyttämällä liitteessä VII olevat asiaa koskevat tiedot. Jos hyödyntämislaitoksella ei ole pääsyä 27 artiklassa tarkoitettuun järjestelmään, sen on toimitettava todistus siirron järjestävän henkilön välityksellä.

10. Kaikista 4 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuista jätteiden siirroista on tehtävä siirron järjestävän henkilön ja vastaanottajan välinen sopimus, joka koskee jätteen hyödyntämistä. Jos vastaanottaja ei ole laitoksen toiminnanharjoittaja, myös laitoksen toiminnanharjoittajan on allekirjoitettava sopimus.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu sopimus on tehtävä ja sen on tultava voimaan viimeistään siihen mennessä, kun liitteen VII asiakirja on täytetty 5 kohdan mukaisesti, ja sen on oltava voimassa siirron ajan, kunnes on annettu 9 kohdan mukainen todistus.

Sopimuksen on oltava yhdenmukainen vastaavan liitteen VII asiakirjan tai vastaavien liitteen VII asiakirjojen kanssa, ja siinä on oltava ainakin tiedot siirron järjestävästä henkilöstä, vastaanottajasta ja laitoksesta sekä kunkin sopimuspuolen edustajien henkilöllisyys, jätteen kuvaus, jätetunnistekoodit, sopimuksen kattamien jätteiden määrä, hyödyntämistoimi sekä sopimuksen voimassaoloaika.

Sopimukseen on sisällyttävä velvoite, että jos jätteen siirtoa tai sen hyödyntämistä ei voida saattaa päätökseen aiotulla tavalla tai jos kyseessä on laiton siirto, siirron järjestävän henkilön tai, jos tämä henkilö ei kykene varmistamaan siirron tai jätteen hyödyntämisen saattamista päätökseen, vastaanottajan on otettava jäte takaisin tai varmistettava, että se hyödynnetään vaihtoehtoisella tavalla ja että tarvittaessa se varastoidaan siihen asti.

11. Siirron järjestävän henkilön tai vastaanottajan on pyynnöstä toimitettava jäljennös 10 kohdassa tarkoitetusta sopimuksesta ja mahdollisesta 4 artiklan 5 kohdan mukaisesta sopimuksesta tarkastuksiin osallistuville viranomaisille.

12. Liitteessä VII edellytettyjen tietojen on oltava jäsenvaltioiden ja komission käytettävissä tarkastuksia, täytäntöönpanon valvontaa, suunnittelua ja tilastointia varten 27 artiklan ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

13. Edellä 2–9 kohdassa tarkoitettuja tietoja on käsiteltävä luottamuksellisina, jos unionin tai kansallinen lainsäädäntö tätä edellyttää.

14. Jos jätteen siirto tapahtuu saman oikeussubjektin määräysvaltaan kuuluvan kahden laitoksen välillä, 10 kohdassa tarkoitettu sopimus voidaan korvata kyseisen oikeussubjektin antamalla vakuutuksella. Vakuutuksen on soveltuvin osin katettava 10 kohdassa tarkoitetut velvoitteet.

15. Komissio antaa viimeistään 21 päivänä toukokuuta 2026 80 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla täydennetään tätä asetusta antamalla ohjeet siitä, miten liitteessä VII oleva asiakirja täytetään.

3 LUKU

Jätteiden sekoittaminen, dokumentointi ja tietojen saatavuus

19 artikla

Kielto sekoittaa jätteitä siirron aikana

Siirron alusta siihen saakka, kunnes hyödyntämis- tai loppukäsittelylaitos vastaanottaa jätteen, ilmoituksessa yksilöityä tai 18 artiklassa tarkoitettua jätettä ei saa sekoittaa muuhun jätteeseen tai muihin aineisiin tai esineisiin.

20 artikla

Asiakirjojen ja tietojen säilyttäminen

1. Toimivaltaisten viranomaisten, ilmoituksen tekijän, vastaanottajan ja jätteen vastaanottavan laitoksen on säilytettävä unionissa kaikki ilmoitettujen siirtojen yhteydessä toimitetut tai vaihdetut tiedot ja asiakirjat vähintään viiden vuoden ajan päivästä, jona on annettu todistus 15 artiklan 4 kohdan tai 16 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

Kun on kyse 13 artiklan mukaisista yleisistä ilmoituksista, ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua velvoitetta sovelletaan päivästä, jona viimeinen 15 artiklan 4 kohdan tai 16 artiklan 6 kohdan mukainen todistus on annettu.

2. Siirron järjestävän henkilön, vastaanottajan ja jätteen vastaanottavan laitoksen on säilytettävä 18 artiklan nojalla annetut tiedot unionissa vähintään viiden vuoden ajan päivästä, jona on annettu todistus 18 artiklan 9 kohdan mukaisesti.

3. Toimivaltaisten viranomaisten on säilytettävä unionissa kaikki laittomien siirtojen yhteydessä toimitetut tai vaihdetut tiedot ja asiakirjat vähintään viiden vuoden ajan päivästä, jona takaisinotto taikka vaihtoehtoinen hyödyntäminen tai loppukäsittely on saatettu päätökseen.

21 artikla

Tietojen julkaiseminen siirtoilmoituksista

Komissio julkaisee verkkosivustonsa kautta tiedot siirtoilmoituksista ja siirroista, joihin sovelletaan liitteessä XII tarkoitettuja yleisiä tietojen antamista koskevia vaatimuksia, ja saattaa ne kuukausittain ajan tasalle. Komissio poimii tätä varten asiaa koskevat tiedot 27 artiklassa tarkoitetusta keskusjärjestelmästä.

4 LUKU

Jätteen takaisin ottamista koskevat velvoitteet

22 artikla

Jätteen takaisin ottaminen, kun hyväksyttyä siirtoa ei voida saattaa päätökseen aiotulla tavalla

1. Jos jokin asianomaisista toimivaltaisista viranomaisista saa tiedon siitä, että jätteen siirtoa tai sen hyödyntämistä tai loppukäsittelyä, johon asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet hyväksyntänsä, ei voida saattaa päätökseen aiotulla tavalla ilmoitus- ja siirtoasiakirjojen ehtojen tai 6 artiklassa tarkoitetun sopimuksen mukaisesti, ja jos tällainen siirto ei ole laiton siirto, tällaisen viranomaisen on ilmoitettava asiasta välittömästi lähtömaan toimivaltaiselle viranomaiselle. Jos hyödyntämis- tai loppukäsittelylaitos hylkää vastaanotetun jäte-erän, sen on ilmoitettava tästä välittömästi vastaanottomaan toimivaltaiselle viranomaiselle.

2. Lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että ilmoituksen tekijä tai tarvittaessa henkilö, jota pidetään ilmoituksen tekijänä 11 tai 12 kohdan mukaisesti, ottaa kyseisen jätteen takaisin viranomaisen lainkäyttövaltaan kuuluvalle tai muulle lähtömaan alueelle järjestääkseen loppukäsittelyn tai sen hyödyntämisen, lukuun ottamatta 3 kohdassa tarkoitettuja tapauksia. Jos tämä ei ole käytännössä mahdollista, kyseisen toimivaltaisen viranomaisen tai sen puolesta toimivan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön on noudatettava tätä artiklaa.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun takaisinoton on tapahduttava 90 päivän kuluessa tai jossain muussa asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten sopimassa ajassa siitä, kun lähtömaan toimivaltainen viranomainen on saanut tiedon, ettei hyväksyttyä jätteen siirtoa tai hyödyntämistä tai loppukäsittelyä voida saattaa päätökseen aiotulla tavalla, tai saanut tätä koskevan tiedonannon vastaanottomaan tai kauttakulkumaan toimivaltaisilta viranomaisilta, ja kun se on saanut tiedon päätökseen saattamatta jäämisen syistä. Tämä tiedonanto voi perustua tietoihin, jotka muun muassa muut toimivaltaiset viranomaiset ovat toimittaneet vastaanottomaan tai kauttakulkumaan toimivaltaisille viranomaisille.

3. Edellä 2 kohdassa asetettua velvoitetta ottaa jäte takaisin ei sovelleta, jos lähtömaan, kauttakulkumaan tai vastaanottomaan asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset katsovat, että ilmoituksen tekijä tai tarvittaessa henkilö, jota pidetään ilmoituksen tekijänä 11 tai 12 kohdan mukaisesti, tai, jos tämä ei ole käytännössä mahdollista, lähtömaan toimivaltainen viranomainen tai sen puolesta toimiva luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi hyödyntää jätteen tai huolehtia jätteestä jollakin vaihtoehtoisella tavalla vastaanottomaassa tai muualla.

Edellä 2 kohdassa asetettua velvoitetta ottaa jäte takaisin ei sovelleta, jos siirretty jäte on kyseisessä laitoksessa toteutetun toimen aikana peruuttamattomasti sekoittunut muuhun jätteeseen siten, että sen koostumus tai luonne on muuttunut tai kyseistä jätettä ei enää voi erottaa, ennen kuin asianomainen toimivaltainen viranomainen on saanut tiedon siitä, ettei ilmoitettua siirtoa voida saattaa päätökseen 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Tällainen jäteseos on hyödynnettävä tai siitä on huolehdittava vaihtoehtoisella tavalla tämän kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti.

4. Mikäli toteutetaan 3 kohdassa tarkoitettuja vaihtoehtoisia järjestelyjä, ilmoituksen tekijän tai tarvittaessa henkilön, jota pidetään ilmoituksen tekijänä 11 tai 12 kohdan mukaisesti, tai, jos tämä ei ole käytännössä mahdollista, lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen tai sen puolesta toimivan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön on varmistettava, että kyseisen jätteen huolto tapahtuu ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla 59 artiklan mukaisesti.

5. Kun jäte otetaan takaisin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, on tehtävä uusi ilmoitus, paitsi jos asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset ovat yhtä mieltä siitä, että alkuperäisen lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen asianmukaisesti perusteltu pyyntö on riittävä.

Jos uusi ilmoitus on tarpeen, sen tekee alkuperäinen ilmoituksen tekijä tai tarvittaessa henkilö, jota pidetään ilmoituksen tekijänä 11 tai 12 kohdan mukaisesti, tai, jos tämäkään ei ole käytännössä mahdollista, alkuperäinen lähtömaan toimivaltainen viranomainen tai sen puolesta toimiva luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö.

Toimivaltaiset viranomaiset eivät saa vastustaa tai esittää vastalausetta, kun kyse on sellaisen jäte-erän palauttamisesta, jonka siirtoa ei voida saattaa päätökseen aiotulla tavalla, tai siihen liittyvästä hyödyntämis- tai loppukäsittelytoimesta.

6. Kun 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa toteutetaan vaihtoehtoisia järjestelyjä alkuperäisen vastaanottomaan ulkopuolella, alkuperäisen ilmoituksen tekijän tai tarvittaessa henkilön, jota pidetään ilmoituksen tekijänä 11 tai 12 kohdan mukaisesti, tai, jos tämä ei ole käytännössä mahdollista, alkuperäisen lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen tai sen puolesta toimivan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön on tarvittaessa tehtävä uusi ilmoitus.

Kun tällaisen uuden ilmoituksen tekee ilmoituksen tekijä, se on tehtävä myös alkuperäisen lähtömaan toimivaltaiselle viranomaiselle.

7. Kun 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa toteutetaan vaihtoehtoisia järjestelyjä alkuperäisessä vastaanottomaassa, uutta ilmoitusta ei tarvita, vaan asianmukaisesti perusteltu pyyntö riittää. Ilmoituksen tekijän on toimitettava tällainen asianmukaisesti perusteltu pyyntö, jolla haetaan hyväksyntää vaihtoehtoiselle järjestelylle, vastaanottomaan ja lähtömaan toimivaltaisille viranomaisille tai, jos tämä ei ole käytännössä mahdollista, alkuperäisen lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava se vastaanottomaan toimivaltaiselle viranomaiselle.

8. Jollei uutta ilmoitusta 5 tai 7 kohdan mukaan tarvitse tehdä, alkuperäisen ilmoituksen tekijän tai tarvittaessa henkilön, jota pidetään ilmoituksen tekijänä 11 tai 12 kohdan mukaisesti, tai, jos tämä ei ole käytännössä mahdollista, alkuperäisen lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen tai sen puolesta toimivan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön on täytettävä uusi siirtoasiakirja 15 artiklan tai 16 artiklan mukaisesti.

Jos alkuperäinen lähtömaan toimivaltainen viranomainen tekee uuden ilmoituksen 5 tai 6 kohdan mukaisesti, uutta rahoitusvakuutta tai vastaavaa vakuutusta ei edellytetä.

9. Ilmoituksen tekijän velvoite tai tapauksen mukaan lähtömaan velvoite ottaa jäte takaisin tai järjestää vaihtoehtoinen hyödyntäminen tai loppukäsittely päättyy, kun laitos antaa 16 artiklan 6 kohdassa tai tapauksen mukaan 15 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun todistuksen muusta kuin väliaikaisesta hyödyntämisestä tai muusta kuin väliaikaisesta loppukäsittelystä. Kun kyse on 7 artiklan 6 kohdassa tarkoitetusta väliaikaisesta hyödyntämisestä tai väliaikaisesta loppukäsittelystä, lähtömaan toissijainen velvoite päättyy, kun laitos on antanut 15 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun todistuksen.

Jos laitos antaa todistuksen jätteen hyödyntämisestä tai loppukäsittelystä siten, että se johtaa laittomaan siirtoon, minkä seurauksena rahoitusvakuus vapautetaan, sovelletaan 25 artiklan 8 kohtaa ja 26 artiklan 2 kohtaa.

10. Jos jossakin jäsenvaltiossa havaitaan jätettä, joka on peräisin sellaisesta siirrosta, jota ei voida saattaa päätökseen aiotulla tavalla, tai jonka osalta hyödyntämistä tai loppukäsittelyä ei voida saattaa päätökseen, se toimivaltainen viranomainen, jonka lainkäyttövaltaan alue, jolla jäte havaittiin, kuuluu, on vastuussa sen varmistamisesta, että järjestetään jätteen turvallinen varastointi ennen sen palauttamista tai muuta kuin väliaikaista hyödyntämistä tai muuta kuin väliaikaista loppukäsittelyä jollakin vaihtoehtoisella tavalla.

11. Jos 3 artiklan 6 alakohdan a alakohdan iv alakohdassa määritetty ilmoituksen tekijä laiminlyö jonkin tässä artiklassa ja 24 artiklassa asetetun jätteen takaisin ottamista koskevan velvoitteen, 3 artiklan 6 alakohdan a alakohdan i alakohdassa määritettyä alkuperäistä jätteen tuottajaa, ii alakohdassa määritettyä jätteen uutta tuottajaa tai iii alakohdassa määritettyä kerääjää, joka on valtuuttanut kyseisen kauppiaan tai välittäjän toimimaan puolestaan, pidetään ilmoituksen tekijänä mainittujen jätteen takaisin ottamista koskevien velvoitteiden osalta.

12. Jos 3 artiklan 6 alakohdan a alakohdan i, ii tai iii alakohdassa määritetty ilmoituksen tekijä laiminlyö jonkin tässä artiklassa ja 24 artiklassa asetetun jätteen takaisin ottamista koskevan velvoitteen, 3 artiklan 6 alakohdan a alakohdan v alakohdassa määritettyä jätteen haltijaa pidetään ilmoituksen tekijänä mainittujen jätteen takaisin ottamista koskevien velvoitteiden osalta.

23 artikla

Jätteen takaisin ottaminen, kun siirtoa, johon sovelletaan yleisiä tietojen antamista koskevia vaatimuksia, ei voida saattaa päätökseen aiotulla tavalla

1. Jos 4 artiklan 4 tai 5 kohdassa tarkoitettua jätteiden siirtoa tai niiden hyödyntämistä ei voida saattaa päätökseen aiotulla tavalla liitteen VII asiakirjan tai 18 artiklan 10 kohdassa tarkoitetun sopimuksen mukaisesti ja jos tällainen siirto ei ole laiton siirto, 18 artiklan mukaisen siirron järjestäneen henkilön on ilmoitettava asiasta välittömästi lähtömaan toimivaltaiselle viranomaiselle. Tällaisissa tapauksissa siirron järjestävän henkilön tai vastaanottajan on 18 artiklan 10 kohdassa tarkoitettuun sopimukseen sisältyvien velvoitteiden mukaisesti otettava jäte takaisin lähtömaahan tai hoidettava sen hyödyntäminen jollakin vaihtoehtoisella tavalla vastaanottomaassa tai muualla ja varmistettava tarvittaessa, että järjestetään jätteen turvallinen varastointi ennen sen palauttamista tai muuta kuin väliaikaista hyödyntämistä tai muuta kuin väliaikaista loppukäsittelyä jollakin vaihtoehtoisella tavalla.

Jätteen takaisin ottamisen tai hyödyntämisen vaihtoehtoisella tavalla on tapahduttava 90 päivän kuluessa tai asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten sopimassa muussa ajassa siitä, kun siirron järjestävä henkilö on ilmoittanut asiasta lähtömaan toimivaltaiselle viranomaiselle ensimmäisen alakohdan mukaisesti.

2. Mikäli toteutetaan 1 kohdassa tarkoitettuja vaihtoehtoisia järjestelyjä, siirron järjestävän henkilön tai tapauksen mukaan vastaanottajan on varmistettava, että kyseisen jätteen huolto tapahtuu ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla ja 59 artiklan mukaisesti.

3. Kun 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa toteutetaan takaisinotto tai vaihtoehtoisia järjestelyjä alkuperäisen vastaanottomaan ulkopuolella, siirron alun perin järjestäneen henkilön on täytettävä ja toimitettava liitteen VII asiakirjan asiaa koskevat tiedot 18 artiklan mukaisesti. Jos takaisinottoa tai vaihtoehtoisia järjestelyjä varten toteutettavaan siirtoon sovelletaan 4 artiklan 1, 2 tai 3 kohtaa, sovelletaan 22 artiklaa soveltuvin osin.

4. Jos lähtömaan toimivaltainen viranomainen saa tietoonsa, että 4 artiklan 4 tai 5 kohdassa tarkoitettua jätteiden siirtoa tai niiden hyödyntämistä ei ole saatettu päätökseen aiotulla tavalla ja että velvoitteita ottaa jäte takaisin tai järjestää sen vaihtoehtoinen hyödyntäminen 1 kohdan mukaisesti ei ole täytetty, lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että siirron järjestänyt henkilö ottaa jätteen takaisin tai järjestää sen hyödyntämisen jollakin vaihtoehtoisella tavalla ja varmistaa tarvittaessa, että järjestetään jätteen turvallinen varastointi ennen sen palauttamista tai muuta kuin väliaikaista hyödyntämistä tai muuta kuin väliaikaista loppukäsittelyä jollakin vaihtoehtoisella tavalla. Jos siirron järjestäneen henkilön ei ole käytännössä mahdollista täyttää jätteen takaisin ottamista koskevia velvoitteita, henkilön, jota pidetään siirron järjestävänä henkilönä 5 tai 6 kohdan mukaisesti, on tarvittaessa täytettävä nämä velvoitteet.

5. Jos 3 artiklan 7 alakohdan iv alakohdassa määritetty siirron järjestävä henkilö laiminlyö jonkin tässä artiklassa tai 24 artiklassa asetetun jätteen takaisin ottamista koskevan velvoitteen, 3 artiklan 7 alakohdan i alakohdassa määritettyä alkuperäistä jätteen tuottajaa, ii alakohdassa määritettyä jätteen uutta tuottajaa tai iii alakohdassa määritettyä kerääjää, joka on valtuuttanut kyseisen kauppiaan tai välittäjän toimimaan puolestaan, pidetään siirron järjestävänä henkilönä mainittujen jätteen takaisin ottamista koskevien velvoitteiden osalta.

6. Jos 3 artiklan 7 alakohdan i, ii tai iii alakohdassa määritetty siirron järjestävä henkilö laiminlyö jonkin tässä artiklassa tai 24 artiklassa asetetun jätteen takaisin ottamista koskevan velvoitteen, 3 artiklan 7 alakohdan v alakohdassa määritettyä jätteen haltijaa pidetään siirron järjestävänä henkilönä mainittujen jätteen takaisin ottamista koskevien velvoitteiden osalta.

7. Jos siirron järjestävän henkilön tai henkilön, jonka katsotaan olevan vastuussa 5 tai 6 kohdan mukaisesti, ei ole käytännössä mahdollista täyttää 4 kohdassa asetettuja jätteen takaisin ottamista koskevia velvoitteita, lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen tai sen puolesta toimivan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön katsotaan olevan vastuussa tämän artiklan mukaisista velvoitteista.

24 artikla

Takaisin ottamiseen liittyvät kustannukset, kun siirtoa ei voida saattaa päätökseen aiotulla tavalla

1. Kustannukset, jotka aiheutuvat jätteen palauttamisesta tai hyödyntämisestä tai loppukäsittelystä vaihtoehtoisella tavalla, kun siirtoa ei voida saattaa päätökseen aiotulla tavalla, mukaan luettuina jätteiden kuljetuskustannukset, 22 artiklan 2 tai 3 kohdan mukaisesta hyödyntämisestä tai loppukäsittelystä aiheutuvat kustannukset ja siitä päivästä alkaen, jona lähtömaan toimivaltainen viranomainen on saanut tietoonsa, ettei jätteen siirtoa, sen hyödyntämistä tai loppukäsittelyä voida saattaa päätökseen aiotulla tavalla, 22 artiklan 10 kohdan mukaisesta varastoinnista aiheutuvat kustannukset peritään seuraavassa järjestyksessä:

a)	alkuperäiseltä ilmoituksen tekijältä tai, jos tämä ei ole käytännössä mahdollista, b alakohdan mukaisesti;

b)	tarvittaessa luonnolliselta henkilöltä tai oikeushenkilöltä, jota pidetään ilmoituksen tekijänä 22 artiklan 11 tai 12 kohdan mukaisesti, tai, jos tämä ei ole käytännössä mahdollista, c alakohdan mukaisesti;

c)	muulta luonnolliselta henkilöltä tai oikeushenkilöltä tapauksen mukaan; tai, jos tämä ei ole käytännössä mahdollista c alakohdan mukaisesti;

d)	lähtömaan toimivaltaiselta viranomaiselta; tai, jos tämäkään ei ole käytännössä mahdollista, d alakohdan mukaisesti;

e)	siten kuin asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset asiasta sopivat.

2. Ennen kuin kustannukset peritään muulta kuin alkuperäiseltä ilmoituksen tekijältä, on käytettävä 7 artiklassa tarkoitettu rahoitusvakuus tai vastaava vakuutus. Jos rahoitusvakuutta tai vastaavaa vakuutusta ei ole tai jos kustannukset ylittävät rahoitusvakuuden tai vastaavan vakuutuksen kattaman määrän, kustannukset on perittävä 1 kohdan mukaisesti.

3. Tätä artiklaa sovelletaan soveltuvin osin kustannuksiin, jotka aiheutuvat 23 artiklan mukaisesta jätteen takaisinotosta tai vaihtoehtoisesta hyödyntämisestä.

4. Tämä artikla ei rajoita korvausvastuuta koskevan unionin oikeuden tai kansallisen lainsäädännön soveltamista.

25 artikla

Jätteen takaisin ottaminen, kun siirto on laiton

1. Kun toimivaltainen viranomainen havaitsee siirron, jonka se katsoo olevan laiton, sen on ilmoitettava asiasta välittömästi muille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille.

2. Jos laittoman siirron voidaan katsoa olevan ilmoituksen tekijän vastuulla, lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että jätteen ottaa takaisin

ilmoituksen tekijä tai tarvittaessa henkilö, jota pidetään ilmoituksen tekijänä 6 tai 7 kohdan mukaisesti, järjestääkseen sen loppukäsittelyn tai hyödyntämisen; tai, jos tämä ei ole käytännössä mahdollista, jäte otetaan takaisin tämän kohdan c alakohdan mukaisesti; tai, jos ilmoitusta ei ole tehty, tämän kohdan b alakohdan mukaisesti;

henkilö, jota pidetään ilmoituksen tekijänä 3 artiklan 6 alakohdan mukaisesti, tai tarvittaessa henkilö, jota pidetään ilmoituksen tekijänä 6 tai 7 kohdan mukaisesti; järjestääkseen sen loppukäsittelyn tai hyödyntämisen; tai, jos tämä ei ole käytännössä mahdollista, jäte otetaan takaisin tämän kohdan c alakohdan mukaisesti;

c)	lähtömaan toimivaltainen viranomainen itse tai sen puolesta toimiva luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö ottaa jätteen takaisin järjestääkseen sen loppukäsittelyn tai hyödyntämisen.

ilmoituksen tekijä tai tarvittaessa henkilö, jota pidetään ilmoituksen tekijänä 6 tai 7 kohdan mukaisesti, tai, jos tämä ei ole käytännössä mahdollista, lähtömaan toimivaltainen viranomainen itse tai sen puolesta toimiva luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi hyödyntää jätteen tai loppukäsitellä sen vaihtoehtoisella tavalla vastaanottomaassa, kauttakulkumaassa tai lähtömaassa; tai, jos tämä ei ole käytännössä mahdollista, hyödyntäminen tai loppukäsittely voidaan toteuttaa b alakohdan mukaisesti;

ilmoituksen tekijä tai tarvittaessa henkilö, jota pidetään ilmoituksen tekijänä 6 tai 7 kohdan mukaisesti, tai, jos tämä ei ole käytännössä mahdollista, lähtömaan toimivaltainen viranomainen itse tai sen puolesta toimiva luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi hyödyntää jätteen tai loppukäsitellä sen vaihtoehtoisella tavalla jossakin muussa maassa, jos kaikki asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset ovat asiasta yhtä mieltä.

Jos kyseessä on vienti tai tuonti, jäte on hyödynnettävä tai loppukäsiteltävä vaihtoehtoisella tavalla siten kuin ensimmäisen alakohdan nojalla sovitaan ainoastaan, jos 2 kohdan mukainen takaisinotto ei ole käytännössä mahdollista.

4. Mikäli toteutetaan 3 kohdassa tarkoitettu hyödyntäminen tai loppukäsittely vaihtoehtoisella tavalla, ilmoituksen tekijän tai tarvittaessa henkilön, jota pidetään ilmoituksen tekijänä 6 tai 7 kohdan mukaisesti, tai, jos tämä ei ole käytännössä mahdollista, lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen tai sen puolesta toimivan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön on varmistettava, että kyseisen jätteen huolto tapahtuu ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla 59 artiklan mukaisesti.

5. Tämän 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun jätteen takaisin ottamisen, jätteen hyödyntämisen tai loppukäsittelyn on tapahduttava 30 päivän kuluessa tai asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten sopimassa muussa ajassa päivästä, jona lähtömaan toimivaltainen viranomainen on saanut tiedon asiasta tai saanut vastaanottomaan tai kauttakulkumaan toimivaltaisilta viranomaisilta tiedonannon laittomasta siirrosta ja sen syistä. Tämä tiedonanto voi perustua tietoihin, jotka muun muassa muut toimivaltaiset viranomaiset ovat toimittaneet vastaanottomaan tai kauttakulkumaan toimivaltaisille viranomaisille.

Kun jäte otetaan takaisin 2 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetulla tavalla, on tehtävä uusi ilmoitus, paitsi jos asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset ovat yhtä mieltä siitä, että alkuperäisen lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen asianmukaisesti perusteltu pyyntö on riittävä.

Jos uusi ilmoitus on tehtävä, sen tekee 2 kohdassa määritelty henkilö tai viranomainen.

Toimivaltaiset viranomaiset eivät saa vastustaa laittomaan siirtoon liittyvän jätteen palauttamista. Mikäli toteutetaan 3 kohdassa tarkoitettu jätteen hyödyntäminen tai loppukäsittely vaihtoehtoisella tavalla sen maan ulkopuolella, jossa laiton siirto on havaittu, kyseisessä kohdassa luetellun henkilön tai viranomaisen on tehtävä uusi ilmoitus kyseisessä kohdassa esitetyssä järjestyksessä.

Asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä tarvittaessa yhteistyötä sen varmistamiseksi, että jäte otetaan takaisin tai se hyödynnetään tai loppukäsitellään 2 ja 3 kohdassa tarkoitetulla vaihtoehtoisella tavalla.

6. Jos 3 artiklan 6 alakohdan a alakohdan iv alakohdassa määritetty ilmoituksen tekijä laiminlyö jonkin tässä artiklassa tai 26 artiklassa säädetyn jätteen takaisin ottamista koskevan velvoitteen, 3 artiklan 6 alakohdan a alakohdan i alakohdassa määritettyä alkuperäistä jätteen tuottajaa, ii alakohdassa määritettyä jätteen uutta tuottajaa tai iii alakohdassa määritettyä kerääjää, joka on valtuuttanut kyseisen kauppiaan tai välittäjän toimimaan puolestaan, pidetään ilmoituksen tekijänä mainittujen jätteen takaisin ottamista koskevien velvoitteiden osalta.

7. Jos 3 artiklan 6 alakohdan a alakohdan i, ii tai iii alakohdassa määritetty ilmoituksen tekijä laiminlyö jonkin tässä artiklassa tai 26 artiklassa säädetyn jätteen takaisin ottamista koskevan velvoitteen, 3 artiklan 6 alakohdan a alakohdan v alakohdassa määritettyä jätteen haltijaa pidetään ilmoituksen tekijänä mainittujen jätteen takaisin ottamista koskevien velvoitteiden osalta.

8. Jos laittoman siirron voidaan katsoa olevan vastaanottajan vastuulla, vastaanottomaan toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että jätteen hyödyntää tai loppukäsittelee ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla

a)	vastaanottaja; tai, jos tämä ei ole käytännössä mahdollista, se hyödynnetään tai loppukäsitellään b alakohdan mukaisesti;

b)	toimivaltainen viranomainen itse tai sen puolesta toimiva luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö.

Tämän ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun jätteen hyödyntämisen tai loppukäsittelyn on tapahduttava 30 päivän kuluessa tai asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten sopimassa muussa ajassa päivästä, jona vastaanottomaan toimivaltainen viranomainen on saanut tiedon asiasta tai saanut vastaanottomaan tai kauttakulkumaan toimivaltaisilta viranomaisilta tiedonannon laittomasta siirrosta ja sen syistä. Tällainen tiedonanto voi perustua tietoihin, jotka muun muassa muut toimivaltaiset viranomaiset ovat toimittaneet lähtömaan tai kauttakulkumaan toimivaltaiselle viranomaiselle.

Asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä tarvittaessa yhteistyötä jätteen hyödyntämisessä tai loppukäsittelyssä tämän kohdan mukaisesti.

9. Jos uutta ilmoitusta ei tarvitse tehdä, takaisin ottamisesta vastuussa olevan henkilön tai, jos tämä ei ole käytännössä mahdollista, alkuperäisen lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen on täytettävä uusi siirtoasiakirja 15 tai 16 artiklan mukaisesti.

Jos alkuperäinen lähtömaan toimivaltainen viranomainen, joka toteuttaa takaisinoton 2 kohdan c alakohdan mukaisesti, tekee uuden ilmoituksen, uutta rahoitusvakuutta tai vastaavaa vakuutusta ei edellytetä.

10. Niissä tapauksissa, joissa laittoman siirron ei voida katsoa olevan ilmoituksen tekijän eikä vastaanottajan vastuulla, asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä yhteistyötä sen varmistamiseksi, että jäte hyödynnetään tai loppukäsitellään.

11. Jos 7 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun väliaikaisen hyödyntämistoimen tai väliaikaisen loppukäsittelytoimen päätökseen saattamisen jälkeen havaitaan, että siirto on laiton, lähtömaan velvoite ottaa jäte takaisin tai järjestää sen hyödyntäminen tai loppukäsittely vaihtoehtoisella tavalla päättyy, kun laitos on antanut 15 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun todistuksen.

Jos laitos antaa todistuksen jätteen hyödyntämisestä tai loppukäsittelystä siten, että se johtaa laittomaan siirtoon, minkä seurauksena rahoitusvakuus tai vastaava vakuutus vapautetaan, sovelletaan tämän artiklan 8 kohtaa ja 26 artiklan 2 kohtaa.

12. Jos jossakin jäsenvaltiossa havaitaan laittomasta siirrosta peräisin oleva jäte, se toimivaltainen viranomainen, jonka lainkäyttövaltaan alue, jolla jäte havaittiin, kuuluu, on vastuussa sen varmistamisesta, että järjestetään jätteen turvallinen varastointi ennen sen palauttamista tai muuta kuin väliaikaista hyödyntämistä tai muuta kuin väliaikaista loppukäsittelyä vaihtoehtoisella tavalla.

13. Jäljempänä olevia 37, 39 ja 40 artiklaa ja 45 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuun delegoituun säädökseen mahdollisesti sisältyviä vientikieltoja ei sovelleta silloin, kun laittomat jäte-erät palautetaan sellaiseen lähtömaahan, johon sovelletaan mainituissa säännöksissä säädettyjä kieltoja.

14. Jos 4 artiklan 4 tai 5 kohdassa tarkoitettu jätteiden siirto katsotaan laittomaksi siirroksi, tätä artiklaa sovelletaan soveltuvin osin siirron järjestävään henkilöön ja asianomaisiin toimivaltaisiin viranomaisiin.

15. Tämän artiklan soveltaminen ei rajoita korvausvastuuta koskevan unionin oikeuden tai kansallisen lainsäädännön soveltamista.

26 artikla

Takaisinottamisen kustannukset, kun siirto on laiton

1. Kustannukset, jotka aiheutuvat laittomasta siirrosta peräisin olevan jätteen takaisin ottamisesta tai hyödyntämisestä tai loppukäsittelystä vaihtoehtoisella tavalla, mukaan luettuina jätteiden kuljetuskustannukset, 25 artiklan 2 tai 3 kohdan mukaisesta hyödyntämisestä tai loppukäsittelystä aiheutuvat kustannukset ja, siitä päivästä alkaen, jona lähtömaan toimivaltainen viranomainen on saanut tietoonsa, että siirto on laiton, 25 artiklan 12 kohdan mukaisesta varastoinnista aiheutuvat kustannukset peritään

a)	25 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulta ilmoituksen tekijältä tai henkilöltä, jota pidetään ilmoituksen tekijänä; tai, jos tämä ei ole käytännössä mahdollista, c alakohdan mukaisesti; tai, jos ilmoitusta ei ole tehty, b alakohdan mukaisesti;

b)	25 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetulta henkilöltä, jota pidetään ilmoituksen tekijänä, tai tapauksen mukaan muulta luonnolliselta henkilöltä tai oikeushenkilöltä; tai, jos tämä ei ole käytännössä mahdollista, c alakohdan mukaisesti;

c)	lähtömaan toimivaltaiselta viranomaiselta.

2. Kustannukset, jotka aiheutuvat jätteen hyödyntämisestä tai loppukäsittelystä 25 artiklan 8 kohdan mukaisesti ja jotka sisältävät jätteen mahdollisesta kuljettamisesta ja varastoinnista 25 artiklan 12 kohdan mukaisesti aiheutuvat kustannukset, peritään vastaanottajalta; tai, jos tämä ei ole käytännössä mahdollista, vastaanottomaan toimivaltaiselta viranomaiselta.

3. Kustannukset, jotka aiheutuvat jätteen hyödyntämisestä tai loppukäsittelystä 25 artiklan 10 kohdan mukaisesti ja jotka sisältävät jätteen mahdollisesta kuljettamisesta ja varastoinnista 25 artiklan 12 kohdan mukaisesti aiheutuvat kustannukset, peritään

ilmoituksen tekijältä tai henkilöltä, jota pidetään ilmoituksen tekijänä 25 artiklan 2 kohdan b alakohdan, 6 kohdan tai 7 kohdan mukaisesti, taikka vastaanottajalta tai molemmilta asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten päätöksen mukaisesti; tai, jos tämä ei ole käytännössä mahdollista, b alakohdan mukaisesti;

b)	muulta luonnolliselta henkilöltä tai oikeushenkilöltä tapauksen mukaan; tai, jos tämäkään ei ole mahdollista, c alakohdan mukaisesti;

c)	lähtömaan ja vastaanottomaan toimivaltaisilta viranomaisilta.

4. Jos ilmoitus on tehty eikä ilmoituksen tekijä täytä perittäviä kustannuksia koskevia velvollisuuksiaan, 7 artiklassa tarkoitettu rahoitusvakuus tai vastaava vakuutus on käytettävä ennen kuin kustannukset peritään 1, 2 tai 3 kohdan mukaisesti muulta kuin ilmoituksen tekijältä tai vastaanottajalta. Jos kustannukset ylittävät rahoitusvakuuden tai vastaavan vakuutuksen kattaman määrän, kustannukset on perittävä 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti.

5. Jos 4 artiklan 4 tai 5 kohdassa tarkoitettu jätteen siirto katsotaan laittomaksi, tätä artiklaa sovelletaan soveltuvin osin siirron järjestävään henkilöön ja asianomaisiin toimivaltaisiin viranomaisiin.

6. Tämän artiklan soveltaminen ei rajoita korvausvastuuta koskevan unionin oikeuden tai kansallisen lainsäädännön soveltamista.

5 LUKU

Yleiset säännökset

27 artikla

Tietojen toimittaminen ja vaihtaminen sähköisesti

1. Seuraavat tiedot ja asiakirjat on toimitettava ja vaihdettava sähköisesti 3 kohdassa tarkoitetun keskusjärjestelmän yhteyspisteen tai 4 kohdan mukaisten muiden saatavilla olevien yhteentoimivien järjestelmien tai ohjelmistojen kautta:

4 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen jätteiden osalta:

i)	jätteen siirtoa koskeva ilmoitus, josta säädetään 5 ja 13 artiklassa;

ii)	lisätietoja ja -asiakirjoja koskevat pyynnöt, joista säädetään 5 ja 8 artiklassa;

iii)	tiedot ja asiakirjat, joista säädetään 5 ja 8 artiklassa;

iv)	tiedot ja päätökset, joista säädetään 8 artiklassa;

v)	ilmoitettua siirtoa koskevat päätökset ja tarvittaessa hyväksynnän peruuttaminen, joista säädetään 9 artiklassa;

vi)	siirtoa koskevat tiedot ja ehdot, joista säädetään 10 artiklassa;

vii)	tiedot, joista säädetään 11 artiklassa;

viii)

siirtoa koskevat tiedot ja vastalauseet, joista säädetään 12 artiklassa,

ix)	tiedot päätöksistä, joilla annetaan ennakkohyväksyntä tietyille hyödyntämislaitoksille, joista säädetään 14 artiklan 8 ja 10 kohdassa;

x)	tiedot ja päätökset, joista säädetään 14 artiklan 12 ja 15 kohdassa;

xi)	jätteen vastaanottamista koskevat vahvistukset, joista säädetään 15 ja 16 artiklassa;

xii)	hyödyntämistä tai loppukäsittelyä koskevat todistukset, joista säädetään 15 ja 16 artiklassa;

xiii)

siirron alkamista koskevat ennakkotiedot, joista säädetään 16 artiklassa;

xiv)	asiakirjat, jotka on asetettava saataville 16 artiklan mukaisesti;

xv)	tiedot, joista säädetään 17 artiklassa;

b)	edellä 4 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen jätteiden osalta tiedot ja asiakirjat, vahvistukset ja todistukset, joista säädetään 18 artiklassa;

c)	tiedot ja asiakirjat, jotka liittyvät kirjalliseen ennakkoilmoitus- ja -hyväksyntämenettelyyn sekä yleisiin tietojen antamista koskeviin vaatimuksiin ja joista säädetään tapauksen mukaan 34 ja 35 artiklassa ja IV, V ja VI osastossa.

2. Siirretään komissiolle valta antaa 80 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan 1 kohtaa tietojen ja asiakirjojen luettelon muuttamiseksi, jotta 1 kohdassa vaadittu tietojen ja asiakirjojen luettelo voidaan pitää sähköisessä muodossa tapahtuvaa vaihtoa ja toimittamista koskeviin järjestelmiin tehtyjen muutosten tasalla.

3. Komissio huolehtii keskusjärjestelmästä, joka mahdollistaa 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen ja asiakirjojen sähköisen toimittamisen ja vaihdon. Keskusjärjestelmä tarjoaa yhteyspisteen, jota käytetään 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen ja asiakirjojen reaaliaikaiseen vaihtoon saatavilla olevien sähköisten tiedonvaihtojärjestelmien tai -ohjelmistojen välillä.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua yhteyspistettä on käytettävä myös sellaisten 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen ja asiakirjojen reaaliaikaiseen vaihtoon, jotka koskevat kolmansien maiden kautta tapahtuvia unionin sisäisiä siirtoja, vientiä unionista, tuontia unioniin ja kauttakulkua unionin kautta, jos toimivaltaiset viranomaiset, vienti-, poistumis- ja saapumistullitoimipaikat, tarkastuksiin osallistuvat viranomaiset ja talouden toimijat kolmansissa maissa ovat yhteydessä yhteyspisteeseen saatavilla olevan järjestelmän tai ohjelmiston kautta, jolloin 4 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin, tai tämän kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetun verkkosivuston kautta.

Keskusjärjestelmässä on asetettava käyttöön myös verkkosivusto, jolla valmistellaan ja käsitellään sellaisia 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja ja asiakirjoja, jotka koskevat unionin sisäisiä siirtoja, kolmansien maiden kautta tapahtuvia unionin sisäisiä siirtoja, vientiä unionista, tuontia unioniin ja kauttakulkua unionin kautta. Tällaista verkkosivustoa voivat käyttää niiden jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden toimivaltaiset viranomaiset, tarkastuksiin osallistuvat viranomaiset ja talouden toimijat, jotka eivät käytä sähköisiä tiedonvaihtojärjestelmiä tai -ohjelmistoja, 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen ja asiakirjojen toimittamiseksi ja vaihtamiseksi suoraan sähköisessä muodossa.

Ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa alakohdassa tarkoitettujen ohjelmistojen on oltava yhteentoimivia 3 kohdassa tarkoitetun keskusjärjestelmän kanssa, niitä käyttäen on voitava vaihtaa tietoja ja asiakirjoja kyseisen keskusjärjestelmän kautta reaaliaikaisesti, ja niitä on käytettävä komission 5 kohdan nojalla antamissa täytäntöönpanosäädöksissä vahvistettujen vaatimusten ja sääntöjen mukaisesti.

Keskusjärjestelmän on mahdollistettava asiakirjojen säilyttäminen 20 artiklan mukaisesti.

Lisäksi on varmistettava keskusjärjestelmän yhteentoimivuus asetuksella (EU) 2020/1056 perustettujen sähköisten kuljetustietojen ympäristön kanssa.

Komissio varmistaa neljän vuoden kuluessa 5 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanosäädöksen hyväksymisestä kyseisen keskusjärjestelmän liittämisen Euroopan unionin tullialan yhdennettyyn palveluympäristöön asetuksella (EU) 2022/2399 perustetun Euroopan unionin tullialan yhdennetyn palveluympäristön todistustenvaihtojärjestelmän kautta.

4. Jäsenvaltiot voivat käyttää omia saatavilla olevia järjestelmiään tai ohjelmistojaan, joiden avulla jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, tarkastuksiin osallistuvat viranomaiset ja tarvittaessa talouden toimijat voivat valmistella ja käsitellä 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja ja asiakirjoja ja joiden avulla voidaan toimittaa ja vaihtaa sähköisesti 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja ja asiakirjoja. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että järjestelmät ja ohjelmistot ovat yhteentoimivia 3 kohdassa tarkoitetun keskusjärjestelmän kanssa, että niitä käytetään komission 5 kohdan nojalla antamissa täytäntöönpanosäädöksissä vahvistettujen vaatimusten ja sääntöjen mukaisesti ja että ne mahdollistavat tietojen ja asiakirjojen reaaliaikaisen vaihtamisen keskusjärjestelmän yhteyspisteen kautta.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen järjestelmien on mahdollistettava asiakirjojen säilyttäminen 20 artiklan mukaisesti.

5. Komissio hyväksyy viimeistään 21 päivänä toukokuuta 2025 täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan

3 kohdassa tarkoitetun keskusjärjestelmän ja 4 kohdassa tarkoitettujen muiden järjestelmien tai ohjelmistojen yhteentoimivuuden edellyttämät vaatimukset, mukaan lukien tiedonvaihtoprotokolla ja tietomalli liitteissä IA, IB ja VII oleviin asiakirjoihin ja 15 artiklassa tarkoitettuun todistukseen sisältyvien tietojen vaihtamista varten;

muut tekniset ja organisatoriset edellytykset, mukaan lukien turvallisuusnäkökohdat, datahallinto ja datan luottamuksellisuus, jotka ovat tarpeen 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen ja asiakirjojen sähköisen toimittamisen ja vaihdon toteuttamiseksi käytännössä, ottaen huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679 (42).

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 81 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

6. Komissio arvioi keskusjärjestelmän toimivuutta kahden vuoden välein. Näiden arviointien tulokset toimitetaan Euroopan parlamentille ja jäsenvaltioille. Arvioinnissa otetaan huomioon käyttäjiltä, kuten toimivaltaisilta viranomaisilta ja ilmoituksen tekijöiltä, saatu palaute.

28 artikla

Kieli

1. Kaikki tämän osaston säännösten mukaisesti toimitettavat ilmoitukset, tiedot, asiakirjat tai muut tiedonannot on toimitettava asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten hyväksymällä kielellä.

2. Ilmoituksen tekijän ja vastaanottajan tai tapauksen mukaan siirron järjestävän henkilön on toimitettava asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille niiden pyynnöstä 1 kohdassa tarkoitetuista tiedonannoista viralliset käännökset kyseisten viranomaisten hyväksymällä kielellä.

3. Komissio sisällyttää viimeistään 21 päivänä toukokuuta 2028 27 artiklan 3 kohdassa tarkoitetutun keskusjärjestelmään toiminnon, joka tarjoaa epäviralliset käännökset 1 kohdassa tarkoitetuista tiedonannoista.

29 artikla

Luokittelussa noudatettavat periaatteet

1. Päättäessään, katsotaanko sellaisen tuotantoprosessin tuloksena syntyneen esineen tai aineen, jonka ensisijaisena tavoitteena ei ole tämän esineen tai aineen valmistaminen, olevan jätettä, jäsenvaltioiden on sovellettava direktiivin 2008/98/EY 5 artiklaa.

Päättäessään, onko jätteen, joka on kierrätetty tai muuten hyödynnetty, katsottava lakanneen olemasta jätettä, jäsenvaltioiden on sovellettava direktiivin 2008/98/EY 6 artiklaa.

Päättäessään, onko esine tai aine katsottava käytetyksi tavaraksi eikä jätteeksi, jäsenvaltioiden on varmistettava, että ainakin seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	esineen tai aineen jatkokäyttö tai uudelleenkäyttö on varmaa;

b)	esine tai aine voi täyttää aiotun tehtävänsä ilman merkittävää esikäsittelyä;

c)	esine tai aine testataan tarvittaessa sen täyden toimivuuden varmistamiseksi;

d)	jatkokäyttö on laillista eli esine tai aine täyttää kaikki asiaankuuluvat, sen erityiseen käyttöön liittyvät tuotetta, ympäristöä ja terveydensuojelua koskevat vaatimukset eikä aiheuta haitallisia kokonaisvaikutuksia ympäristölle tai ihmisten terveydelle;

e)	esine tai aine on asianmukaisesti säilytetty ja suojattu vahingoittumiselta kuljetuksen, lastauksen ja purkamisen aikana.

Kolmannen alakohdan säännösten soveltaminen ei rajoita Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/19/EU (43) 23 artiklan 2 kohdan ja liitteen VI eikä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/1542 (44) 72 artiklan 2 kohdan ja liitteen XIV soveltamista.

2. Jos lähtömaan ja vastaanottomaan toimivaltaiset viranomaiset eivät pääse yksimielisyyteen siitä, luokitellaanko jokin erä jätteeksi vai ei ottaen huomioon 1 kohdan säännökset sekä direktiivin 2008/98/EY 5 tai 6 artiklan nojalla unionin tasolla tai jäsenvaltioissa asetetut ehdot tai tehdyt päätökset, esinettä tai ainetta käsitellään siirron osalta kuin jätettä. Tämä ei kuitenkaan rajoita vastaanottomaan oikeutta käsitellä siirrettyä erää sen määränpäähän saapumisen jälkeen oman kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti, jos kyseinen lainsäädäntö on unionin ja kansainvälisen oikeuden mukainen.

3. Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan yksityiskohtaiset perusteet 1 kohdan kolmannessa alakohdassa säädettyjen edellytysten yhdenmukaiselle soveltamiselle tiettyihin aineisiin tai esineisiin, joiden osalta käytettyjen tavaroiden ja jätteiden välinen erottelu on erityisen tärkeää jätteiden viennissä unionista.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 81 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4. Jos lähtömaan ja vastaanottomaan toimivaltaiset viranomaiset eivät pääse yksimielisyyteen siitä, luokitellaanko hyödynnettäväksi tarkoitettu jäte liitteessä III, liitteessä IIIA, liitteessä IIIB vai liitteessä IV olevaan luetteloon kuuluvaksi tai katsotaanko, ettei se kuulu mihinkään näistä liitteistä olevaan luetteloon, jätteen siirtoon sovelletaan 4 artiklan 2 kohtaa.

5. Jos lähtömaan ja vastaanottomaan toimivaltaiset viranomaiset eivät pääse yksimielisyyteen siitä, luokitellaanko jätteenkäsittelytoimi hyödyntämis- tai loppukäsittelytoimeksi, sovelletaan tämän asetuksen loppukäsittelyä koskevia säännöksiä.

6. Jotta helpotettaisiin liitteessä III, liitteessä IIIA, liitteessä IIIB tai liitteessä IV lueteltujen jätteiden yhdenmukaista luokittelua unionissa, siirretään komissiolle valta antaa 80 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla perusteet, kuten saastumisen raja-arvot, joiden mukaan tietyt jätteet luokitellaan liitteeseen III, liitteeseen IIIA, liitteeseen IIIB tai liitteeseen IV.

7. Jos lähtömaan ja vastaanottomaan toimivaltaiset viranomaiset eivät pääse yksimielisyyteen siitä, luokitellaanko jätteenkäsittelytoimi väliaikaiseksi tai muuksi kuin väliaikaiseksi toimeksi, sovelletaan tämän asetuksen väliaikaisia toimia koskevia säännöksiä.

30 artikla

Hallinnolliset kustannukset

Asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset tai tarkastuksiin osallistuvat viranomaiset voivat periä ilmoituksen tekijältä ja tarvittaessa siirron järjestävältä henkilöltä ilmoitus- ja valvontamenettelyistä aiheutuvat asianmukaiset ja oikeasuhteiset hallinnolliset kustannukset sekä asianmukaisten analyysien ja tarkastusten tavanomaiset kustannukset. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle näihin kustannuksiin liittyvistä kansallisella tasolla sovellettavista säännöksistä. Komissio asettaa nämä tiedot julkisesti saataville.

31 artikla

Raja-alueita koskevat sopimukset

1. Poikkeustapauksissa ja erityisten maantieteellisten tai väestötilanteiden sitä edellyttäessä jäsenvaltiot voivat tehdä kahdenvälisiä sopimuksia, joilla helpotetaan tiettyjen jätevirtojen siirtoja koskevaa ilmoitusmenettelyä, kun on kyse rajat ylittävistä siirroista kyseisten kahden jäsenvaltion välisellä raja-alueella lähimpänä sijaitsevaan asianmukaiseen laitokseen.

2. Tällaisia 1 kohdassa tarkoitettuja kahdenvälisiä sopimuksia voidaan tehdä myös silloin, kun jäte siirretään lähtömaasta ja käsitellään siellä, mutta se kulkee toisen jäsenvaltion kautta.

3. Jäsenvaltiot voivat tehdä 1 kohdassa tarkoitettuja kahdenvälisiä sopimuksia myös niiden maiden kanssa, jotka ovat Euroopan talousalueen (EFTA) jäseniä.

Ensimmäisen alakohdan mukaisesti tehdyissä sopimuksissa on edellytettävä, että jätehuolto tapahtuu kyseisessä EFTA-maassa ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla 59 artiklan mukaisesti.

4. Tämän artiklan nojalla tehdyistä sopimuksista on ilmoitettava komissiolle, ennen kuin niitä aletaan noudattaa.

32 artikla

Syrjäisimmän alueen ja jäsenvaltion, johon se kuuluu, väliset siirrot

Poiketen siitä, mitä 9 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään, syrjäisimmän alueen ja jäsenvaltion, johon se kuuluu, välillä tapahtuvien jätteiden siirtojen osalta, jotka edellyttävät kuljetusta toisen jäsenvaltion kautta, kauttakulkumaan toimivaltaisen viranomaisen voidaan olettaa antaneen hiljaisen hyväksyntänsä, jos vastalausetta ei esitetä seitsemän työpäivän kuluessa päivästä, jona ilmoituksen tekijälle on ilmoitettu 8 artiklan 12 kohdan mukaisesti, että ilmoitus on täytetty asianmukaisesti. Tämä hiljainen hyväksyntä on voimassa vastaanottomaan toimivaltaisen viranomaisen 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti antamassa kirjallisessa hyväksynnässä ilmoitettua aikaa vastaavan ajan.

33 artikla

Siirrot Färsaarilta Tanskaan

Tanska voi tehdä päätöksen, jonka mukaan sellaisten jätteiden tuontia Färsaarilta Tanskaan, joita ei ole kuljetettu minkään muun maan kautta, käsitellään tämän asetuksen 36 artiklan mukaisesti. Jos Tanska tekee tällaisen päätöksen, siitä on ilmoitettava komissiolle.

6 LUKU

Kolmansien maiden kautta tapahtuvat unionin sisäiset siirrot

34 artikla

Loppukäsiteltäviksi tarkoitettujen jätteiden siirrot

Kun loppukäsiteltäväksi tarkoitettu jäte siirretään unionin sisällä ja kuljetetaan yhden tai useamman kolmannen maan kautta, sovelletaan 4–17 artiklaa ja 19–30 artiklaa soveltuvin osin seuraavin mukautuksin ja lisävaatimuksin:

a)	38 artiklan 2 kohdan a, c, d ja g alakohtaa ja 3 kohdan a alakohtaa sovelletaan soveltuvin osin;

jos kyseessä on kolmas maa, joka on Baselin yleissopimuksen sopimuspuoli, ja jos kyseinen maa on päättänyt olla vaatimatta kirjallista ennakkohyväksyntää ja on ilmoittanut siitä muille Baselin yleissopimuksen sopimuspuolille mainitun yleissopimuksen 6 artiklan 4 kohdan mukaisesti, unionin ulkopuolisen kauttakulkumaan toimivaltaisella viranomaisella on 60 päivää aikaa siitä päivästä, jona se on lähettänyt asianmukaisesti täytettyä ilmoitusta koskevan vastaanottovahvistuksen, antaa hiljainen hyväksyntä tai antaa kirjallinen hyväksyntä tietyin ehdoin tai ehdoitta; tai

jos kyseessä on kolmas maa, joka ei ole Baselin yleissopimuksen sopimuspuoli, lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen on tiedusteltava kauttakulkumaan toimivaltaiselta viranomaiselta kyseisessä kolmannessa maassa, haluaako se lähettää kirjallisen hyväksyntänsä siirrolle toimivaltaisten viranomaisten sopimassa ajassa.

35 artikla

Hyödynnettäviksi tarkoitettujen jätteiden siirrot

1. Jos hyödynnettäväksi tarkoitettu jäte siirretään unionin sisällä ja kuljetetaan yhden tai useamman sellaisen kolmannen maan kautta, johon ei sovelleta OECD:n neuvoston päätöstä hyödynnettäviksi tarkoitettujen jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen valvonnasta (45), jäljempänä ”OECD:n päätös”, sovelletaan 34 artiklaa.

2. Jos hyödynnettäväksi tarkoitettu jäte siirretään unionin sisällä, mukaan lukien siirto paikasta toiseen samassa jäsenvaltiossa, ja kuljetetaan yhden tai useamman sellaisen kolmannen maan kautta, johon sovelletaan OECD:n päätöstä, sovelletaan 4–30 artiklaa seuraavin mukautuksin ja lisävaatimuksin:

a)	jäljempänä olevan 51 artiklan 2 kohdan c ja d alakohtaa sovelletaan soveltuvin osin;

unionin ulkopuolisen kauttakulkumaan toimivaltaisen viranomaisen voidaan olettaa antaneen hiljaisen hyväksyntänsä, jos vastalausetta ei esitetä, ja mikäli mahdollisesti asetetut ehdot on täytetty, siirto voi alkaa 30 päivän kuluttua siitä päivästä, jona ilmoituksen tekijälle on ilmoitettu 8 artiklan 12 kohdan mukaisesti, että ilmoitus on täytetty asianmukaisesti 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

III OSASTO

YKSINOMAAN JÄSENVALTIOIDEN SISÄISET JÄTTEIDEN KULJETUKSET

36 artikla

Yksinomaan jäsenvaltion sisäisiä jätteiden kuljetuksia koskeva järjestelmä

1. Kunkin jäsenvaltion on luotava asianmukainen valvonta- ja tarkastusjärjestelmä jätteiden kuljetuksille, jotka tapahtuvat yksinomaan sen kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella. Tässä järjestelmässä on otettava huomioon tarve huolehtia yhdenmukaisuudesta II ja VII osaston nojalla perustetun unionin järjestelmän kanssa.

2. Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedot jätteiden kuljetusten valvonta- ja tarkastusjärjestelmästään. Komissio ilmoittaa näistä järjestelmistä muille jäsenvaltioille.

IV OSASTO

JÄTTEIDEN VIENTI UNIONISTA KOLMANSIIN MAIHIN

1 LUKU

Loppukäsiteltäväksi tarkoitetun jätteen vienti

37 artikla

Loppukäsiteltäväksi tarkoitetun jätteen vientikielto

1. Loppukäsiteltäväksi tarkoitetun jätteen vienti unionista on kielletty.

2. Edellä 1 kohdassa säädettyä kieltoa ei sovelleta tapauksissa, joissa jätteitä viedään loppukäsiteltäviksi EFTA-maihin, jotka ovat myös Baselin yleissopimuksen sopimuspuolia.

3. Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, loppukäsiteltäviksi tarkoitettujen jätteiden vienti EFTA-maahan, joka on Baselin yleissopimuksen sopimuspuoli, on kielletty, jos

a)	kyseinen EFTA-maa kieltää tällaisten jätteiden tuonnin;

b)	11 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset eivät täyty;

c)	lähtömaan toimivaltaisella viranomaisella on syytä uskoa, että jätteestä ei vastaanottomaassa huolehdita 59 artiklassa tarkoitetulla ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla.

4. Edellä olevassa 1 kohdassa säädettyä kieltoa ei sovelleta jätteeseen, johon sovelletaan 22 tai 25 artiklan mukaista takaisinottovelvoitetta.

38 artikla

Menettelyt, jotka koskevat loppukäsiteltäväksi tarkoitetun jätteen vientiä EFTA-maihin

1. Kun jäte viedään unionista EFTA-maahan, joka on Baselin yleissopimuksen sopimuspuoli, ja tarkoituksena on jätteestä loppukäsittely kyseisessä maassa, sovelletaan II osaston säännöksiä soveltuvin osin 2 ja 3 kohdassa luetelluin mukautuksin ja lisäsäännöksin.

2. Sovelletaan seuraavia mukautuksia:

ilmoituksen tekijän on 27 artiklan mukaisesti toimitettava ilmoitus sekä mahdollisesti pyydetyt lisätiedot ja -asiakirjat ja toimitettava tällainen ilmoitus ja tällaiset lisätiedot ja -asiakirjat samanaikaisesti postitse tai tarvittaessa faksilla tai sähköpostitse digitaalisesti allekirjoitettuna unionin ulkopuolisen vastaanottomaan toimivaltaiselle viranomaiselle ja kaikkien unionin ulkopuolisten kauttakulkumaiden toimivaltaisille viranomaisille, paitsi jos kyseisillä viranomaisilla on yhteys 27 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun keskusjärjestelmään; käytettäessä digitaalisesti allekirjoitettua sähköpostia digitaalinen allekirjoitus korvaa mahdollisesti vaaditun leiman tai allekirjoituksen;

b)	ilmoituksen tekijän on toimitettava ilmoitusasiakirjan liitteenä asiakirjatodisteet siitä, että laitoksessa, johon jäte viedään, on suoritettu 46 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu tarkastus, paitsi jos sovelletaan 46 artiklan 11 kohdassa säädettyä vapautusta;

unionissa olevan lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen ja mahdollisen kauttakulkumaan toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava unionin ulkopuolisen vastaanottomaan toimivaltaiselle viranomaiselle ja kaikkien unionin ulkopuolisten kauttakulkumaiden toimivaltaisille viranomaisille kaikista tieto- ja asiakirjapyynnöistään ja suunniteltua siirtoa koskevasta päätöksestään ja sitä koskevista mahdollisista ehdoista postitse tai tarvittaessa faksilla tai sähköpostitse digitaalisesti allekirjoitettuna, paitsi jos kyseisillä toimivaltaisilla viranomaisilla on yhteys 27 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun keskusjärjestelmään;

unionin ulkopuolisen vastaanottomaan toimivaltaiselle viranomaiselle ja kaikille unionin ulkopuolisille kauttakulkumaan toimivaltaisille viranomaisille 7, 8, 16 ja 17 artiklan nojalla annettavat tiedot on toimitettava postitse tai tarvittaessa faksilla tai sähköpostitse digitaalisesti allekirjoitettuna, paitsi jos kyseisillä viranomaisilla on yhteys 27 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun keskusjärjestelmään;

ilmoituksen tekijän on varmistettava, että tiedot, jotka laitoksen on toimitettava 15 artiklan 3–5 kohdan ja 16 artiklan 5 ja 6 kohdan nojalla, sisällytetään 27 artiklassa tarkoitettuun järjestelmään, paitsi jos kyseisillä laitoksilla on yhteys 27 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun keskusjärjestelmään;

mahdollisen unionin ulkopuolisen kauttakulkumaan toimivaltaisella viranomaisella on 60 päivää aikaa siitä päivästä, jona se on lähettänyt asianmukaisesti täytettyä ilmoitusta koskevan vastaanottovahvistuksen, antaa hiljainen hyväksyntä, jos kyseinen maa on päättänyt olla vaatimatta kirjallista ennakkohyväksyntää ja on ilmoittanut siitä muille Baselin yleissopimuksen sopimuspuolille mainitun yleissopimuksen 6 artiklan 4 kohdan mukaisesti, tai antaa kirjallinen hyväksyntä tietyin ehdoin tai ehdoitta;

unionissa olevan lähtömaan toimivaltainen viranomainen voi tehdä 9 artiklassa tarkoitetun päätöksen jätteiden siirron hyväksymisestä vasta saatuaan kirjallisen hyväksynnän vastaanottomaan toimivaltaiselta viranomaiselta ja tarvittaessa hiljaisen tai kirjallisen hyväksynnän unionin ulkopuolisen kauttakulkumaan toimivaltaiselta viranomaiselta; päätös voidaan tehdä aikaisintaan 61 päivää sen päivän jälkeen, jona unionin ulkopuolisen kauttakulkumaan toimivaltainen viranomainen on lähettänyt asianmukaisesti täytettyä ilmoitusta koskevan vastaanottovahvistuksen, paitsi jos lähtömaan toimivaltaisella viranomaisella on muiden asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten kirjallinen hyväksyntä, jolloin se voi tehdä 9 artiklassa tarkoitetun päätöksen ennen kyseistä määräaikaa.

3. Lisäksi sovelletaan seuraavia säännöksiä:

mahdollisen unionissa olevan kauttakulkumaan toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava ilmoituksen tekijälle vahvistus asianmukaisesti täytetyn ilmoituksen vastaanottamisesta sekä sen jäljennökset muille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille, jos niillä ei ole pääsyä 27 artiklassa tarkoitettuun järjestelmään;

b)	unionissa olevan lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen ja kaikkien unionissa olevien kauttakulkumaiden toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava vientitullitoimipaikalle ja poistumistullitoimipaikalle niiden päätöksistä hyväksyä siirto;

kuljettajan on toimitettava jäljennös siirtoasiakirjasta vientitullitoimipaikkaan ja poistumistullitoimipaikkaan joko postitse tai tarvittaessa faksilla tai sähköpostitse digitaalisesti allekirjoitettuna tai 27 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun keskusjärjestelmän kautta, jos vientitullitoimipaikalla ja poistumistullitoimipaikalla on pääsy siihen;

d)	poistumistullitoimipaikan on heti, kun jäte on lähtenyt unionista, ilmoitettava unionissa olevan lähtömaan toimivaltaiselle viranomaiselle, että jäte on lähtenyt unionista;

jos unionissa olevan lähtömaan toimivaltainen viranomainen ei 42 päivän kuluessa siitä, kun jäte on lähtenyt unionista, ole saanut ilmoitusta laitokselta jätteen vastaanottamisesta, sen on ilmoitettava asiasta viipymättä vastaanottomaan toimivaltaiselle viranomaiselle 27 artiklassa tarkoitetun järjestelmän kautta tai 72 artiklan mukaisesti;

edellä 6 kohdassa tarkoitetussa sopimuksessa on oltava seuraavat ehdot ja edellytykset:

jos laitos antaa virheellisen todistuksen jätteen loppukäsittelystä, minkä seurauksena rahoitusvakuus vapautetaan, vastaanottajan on vastattava kustannuksista, jotka aiheutuvat velvoitteesta palauttaa jäte lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen lainkäyttövaltaan kuuluvalle alueelle sekä sen hyödyntämisestä tai loppukäsittelystä jollakin vaihtoehtoisella, ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla;

ii)

laitoksen on kolmen päivän kuluessa loppukäsiteltäväksi tarkoitetun jätteen vastaanottamisesta lähetettävä täytetyn siirtoasiakirjan allekirjoitettu jäljennös, lukuun ottamatta iii alakohdassa tarkoitettua loppukäsittelyä koskevaa todistusta, ilmoituksen tekijälle ja asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille;

iii)

laitoksen on mahdollisimman pian ja viimeistään 30 päivää jätteen loppukäsittelyn päätökseen saattamisen jälkeen sekä joka tapauksessa viimeistään yhden vuoden kuluttua sen vastaanottamisesta todistettava omalla vastuullaan, että loppukäsittely on saatettu päätökseen, ja lähetettävä allekirjoitettu jäljennös siirtoasiakirjasta, joka sisältää mainitun todistuksen, ilmoituksen tekijälle ja asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille;

g)	ilmoituksen tekijän on kolmen työpäivän kuluessa f alakohdan ii ja iii alakohdassa tarkoitettujen jäljennösten vastaanottamisesta asetettava näihin jäljennöksiin sisältyvät tiedot sähköisesti saataville 27 artiklan mukaisesti.

4. Siirto voidaan toteuttaa ainoastaan, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	ilmoituksen tekijä on saanut kirjallisen hyväksynnän lähtömaan, vastaanottomaan ja tarvittaessa unionin ulkopuolisen kauttakulkumaan toimivaltaisilta viranomaisilta, ja kaikki kyseisissä hyväksynnissä tai niiden liitteissä asetetut ehdot on täytetty;

b)	ympäristön kannalta hyväksyttävä jätehuolto on varmistettu 59 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

5. Jos jätettä viedään unionista, se on vietävä loppukäsittelytoimia varten laitokseen, joka sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti joko toimii tai jolla on lupa toimia vastaanottomaassa.

6. Jos vientitullitoimipaikassa tai poistumistullitoimipaikassa havaitaan laiton siirto, kyseisen tullitoimipaikan on ilmoitettava asiasta viipymättä tullitoimipaikan sijaintimaan toimivaltaiselle viranomaiselle. Kyseisen toimivaltaisen viranomaisen on

a)	ilmoitettava laittomasta siirrosta viipymättä unionissa olevalle lähtömaan toimivaltaiselle viranomaiselle;

b)	varmistettava jätteen pidättäminen, kunnes lähtömaan toimivaltainen viranomainen on toisin päättänyt ja ilmoittanut päätöksestä kirjallisesti sen tullitoimipaikan sijaintimaan toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa jäte on pidätetty; ja

c)	annettava b alakohdassa tarkoitettu lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen päätös viipymättä tiedoksi vientitullitoimipaikalle tai poistumistullitoimipaikalle, joka havaitsi laittoman siirron.

2 LUKU

Hyödynnettäväksi tarkoitetun jätteen vienti

1 jakso

Vaarallisten ja tiettyjen muiden jätteiden vienti maihin, joihin ei sovelleta OECD:n päätöstä

39 artikla

Vaarallisten ja tiettyjen muiden jätteiden vientikielto

1. Seuraavien hyödynnettäviksi tarkoitettujen jätteiden vienti unionista on kielletty maihin, joihin ei sovelleta OECD:n päätöstä:

a)	tämän asetuksen liitteessä V olevassa 1 osassa vaarallisiksi luetteloidut jätteet;

b)	direktiivin 2008/98/EY 7 artiklassa tarkoitetussa jäteluettelossa vaarallisiksi luetteloidut jätteet;

c)	4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut jätteet ja tämän asetuksen liitteessä V olevassa 2 osassa luetellut jätteet;

d)	nimikkeeseen B3011 luokiteltu muovijäte;

liitteessä III tai liitteessä IIIB luetellut jätteet ja liitteessä IIIA luetellut jäteseokset, jotka ovat siinä määrin muiden aineiden saastuttamia, että jätteisiin liittyvät riskit kasvavat niin suuriksi, että niihin on aiheellista soveltaa kirjallista ennakkoilmoitus- ja -hyväksyntämenettelyä, kun otetaan huomioon direktiivin 2008/98/EY liitteessä III luetellut vaaralliset ominaisuudet, tai jätteiden hyödyntäminen ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla on mahdotonta;

f)	jätteet tai jäteseokset, jotka sisältävät POP-yhdisteitä tai ovat niiden saastuttamia siinä määrin, että asetuksen (EU) 2019/1021 liitteessä IV määritelty pitoisuusraja täyttyy tai ylittyy;

g)	vaaralliset jätteet, jotka eivät kuulu mihinkään yksittäiseen jätenimikkeeseen tämän asetuksen liitteessä V tai direktiivin 2008/98/EY 7 artiklassa tarkoitetussa jäteluettelossa;

h)	vaarallisten jätteiden seokset ja sellaisten vaarallisten ja vaarattomien jätteiden seokset, jotka eivät kuulu mihinkään yksittäiseen jätenimikkeeseen tämän asetuksen liitteessä V tai direktiivin 2008/98/EY 7 artiklassa tarkoitetussa jäteluettelossa;

i)	jätteet, jotka vastaanottomaa on ilmoittanut vaarallisiksi Baselin yleissopimuksen 3 artiklan nojalla;

j)	jätteet, joiden tuonnin vastaanottomaa on kieltänyt;

k)	jätteet, joiden suhteen lähtömaan toimivaltaisella viranomaisella on syytä uskoa, ettei niistä kyseisessä vastaanottomaassa huolehdita 59 artiklassa tarkoitetulla ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla.

2. Tämän artiklan 1 kohtaa ei sovelleta jätteeseen, johon sovelletaan 22 tai 25 artiklan mukaista takaisinottovelvoitetta.

3. Jäsenvaltiot voivat poikkeustapauksissa ilmoituksen tekijän toimittamien asiakirjatodisteiden perusteella vahvistaa, että tämän asetuksen liitteessä V tai direktiivin 2008/98/EY 7 artiklassa tarkoitetussa jäteluettelossa mainittu tietty vaarallinen jäte jätetään 1 kohdassa tarkoitetun vientikiellon ulkopuolelle, jos sillä ei ole mitään direktiivin 2008/98/EY liitteessä III lueteltuja ominaisuuksia, ottaen huomioon perusteet ja sovellettavat raja-arvot ja pitoisuusrajat jätteen luokittelemiseksi vaaralliseksi kyseisen liitteen mukaisesti. Jos jätteen vaarallinen ominaisuus on arvioitu testillä ja käyttämällä direktiivin 2008/98/EY liitteessä III ilmoitettuja vaarallisten aineiden pitoisuuksia, testin tulokset jäävät voimaan.

4. Se, ettei jätettä ole luetteloitu vaaralliseksi liitteessä V tai direktiivin 2008/98/EY 7 artiklassa tarkoitetussa jäteluettelossa tai että se on lueteltu liitteessä V olevan 1 osan luettelossa B, ei poikkeustapauksissa estä luokittelemasta tällaista jätettä vaaralliseksi ja sen vuoksi soveltamasta siihen vientikieltoa, jos jätteellä on jokin direktiivin 2008/98/EY liitteessä III lueteltu ominaisuus, ottaen huomioon siinä määritellyt perusteet ja sovellettavat raja-arvot tai pitoisuusrajat jätteen luokittelemiseksi vaaralliseksi. Jos jätteen vaarallinen ominaisuus on arvioitu testillä ja käyttämällä direktiivin 2008/98/EY liitteessä III ilmoitettuja vaarallisten aineiden pitoisuuksia, testin tulokset jäävät voimaan.

5. Edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava asiasta aiotun vastaanottomaan toimivaltaiselle viranomaiselle ennen kuin se tekee päätöksen kyseiseen maahan suunniteltujen siirtojen hyväksymisestä. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tällaisista tapauksista komissiolle ennen kunkin kalenterivuoden päättymistä. Komissio välittää tiedot kaikille jäsenvaltioille, Baselin yleissopimuksen sihteeristölle, jos tiedot koskevat Baselin yleissopimuksessa lueteltua nimikettä, ja OECD:n sihteeristölle, jos tiedot koskevat OECD:n päätöksessä lueteltua nimikettä. Komissio voi annettujen tietojen perusteella esittää huomautuksia, ja sille siirretään valta antaa 80 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteen V muuttamiseksi.

2 jakso

Vaarattomien jätteiden vienti maihin, joihin ei sovelleta OECD:n päätöstä

40 artikla

Vaarattomien jätteiden vientikielto

1. Seuraavien hyödynnettäviksi tarkoitettujen jätteiden vienti unionista on kielletty maihin, joihin ei sovelleta OECD:n päätöstä:

a)	liitteessä III tai liitteessä IIIB luetellut vaarattomat jätteet ja liitteessä IIIA luetellut vaarattomien jätteiden seokset;

b)	vaarattomat jätteet ja vaarattomien jätteiden seokset, jotka sisältyvät direktiivin 2008/98/EY 7 artiklassa tarkoitettuun jäteluetteloon, jos niitä ei ole jo lueteltu liitteessä III, liitteessä IIIA tai liitteessä IIIB;

c)	vaarattomat jätteet ja vaarattomien jätteiden seokset, jotka eivät kuulu mihinkään yksittäiseen jätenimikkeeseen liitteessä III, liitteessä IIIA tai liitteessä IIIB taikka direktiivin 2008/98/EY 7 artiklassa tarkoitettuun jäteluetteloon;

d)	nimikkeisiin AB130, AC250, AC260 tai AC270 luokitellut vaarattomat jätteet.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta hyödynnettäväksi tarkoitettujen jätteiden tai jäteseosten vientiin maahan, joka sisältyy 41 artiklan mukaisesti vahvistettuun maiden luetteloon, kyseisessä luettelossa mainittujen vaarattomien jätteiden ja vaarattomien jätteiden seosten osalta.

Tällainen vienti voi tapahtua ainoastaan sillä edellytyksellä, että

a)	jäte on tarkoitettu laitokseen, jolle on myönnetty lupa kyseisen maan kansallisen lainsäädännön nojalla kyseisen jätteen hyödyntämistä varten;

b)	jätettä ei ole tarkoitettu väliaikaisiin toimiin, paitsi jos kaikki myöhemmät muut kuin väliaikaiset tai väliaikaiset hyödyntämistoimet toteutettaisiin samassa vastaanottomaassa tai muissa maissa, joiden osalta vastaava jäte sisältyy 41 artiklassa tarkoitettuun luetteloon.

3. Edellä olevan 2 kohdan mukaisesti sallittuun vientiin sovelletaan

Baselin yleissopimuksen liitteessä IX lueteltujen muiden kuin nimikkeeseen B3011 luokiteltujen jätteiden osalta 18 artiklassa säädettyjä yleisiä tietojen antamista koskevia vaatimuksia tai, jos asianomainen maa niin ilmoittaa 42 artiklassa tarkoitetussa pyynnössä, kirjallista ennakkoilmoitus- ja -hyväksyntämenettelyä;

b)	nimikkeeseen B3011 luokiteltujen jätteiden osalta kirjallista ennakkoilmoitus- ja -hyväksyntämenettelyä;

c)	sellaisten vaarattomien jätteiden ja vaarattomien jätteiden seosten osalta, joita ei ole lueteltu Baselin yleissopimuksen liitteessä IX, kirjallista ennakkoilmoitus- ja -hyväksyntämenettelyä.

4. Kun kyseessä on 2 kohdan mukainen vienti, sovelletaan II osaston säännöksiä soveltuvin osin.

Jos tällaiseen vientiin sovelletaan 18 artiklassa säädettyjä yleisiä tietojen antamista koskevia vaatimuksia, siirron järjestävän henkilön on varmistettava, että tiedot, jotka laitoksen on toimitettava 18 artiklan 8 ja 9 kohdan nojalla, toimitetaan 27 artiklassa tarkoitetun järjestelmän kautta, paitsi jos laitoksella on yhteys 27 artiklassa tarkoitettuun keskusjärjestelmään.

Jos tällaiseen vientiin sovelletaan kirjallista ennakkoilmoitus- ja -hyväksyntämenettelyä, 38 artiklassa tarkoitettuja menettelyjä sovelletaan seuraavin mukautuksin:

a)	4 artiklan 5 kohtaa ja 14 artiklaa ei sovelleta;

b)	kun maan tai tiettyjen jätteiden tai jäteseosten poistaminen 41 artiklassa tarkoitetusta luettelosta on tullut voimaan, lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen on peruutettava kirjallinen hyväksyntänsä tällaiseen maahan taikka tällaisiin jätteisiin tai jäteseoksiin liittyvien ilmoitusten osalta.

41 artikla

Luettelo maista, joihin vaarattoman jätteen vienti unionista hyödyntämistä varten on sallittu

1. Siirretään komissiolle valta antaa 80 artiklan mukaisesti delegoitu säädös, jolla täydennetään tätä asetusta laatimalla luettelo maista, joihin OECD:n päätöstä ei sovelleta ja joihin vaarattomien jätteiden ja vaarattomien jätteiden seosten vienti unionista hyödyntämistä varten on sallittua (”luettelo maista, joihin vienti on sallittu”). Kyseiseen luetteloon on sisällytettävä maat, jotka ovat esittäneet 42 artiklan 1 kohdan mukaisen pyynnön ja osoittaneet, että ne täyttävät 42 artiklan 3 kohdassa säädetyt vaatimukset komission 43 artiklan mukaisesti tekemän arvioinnin perusteella, ja jotka ovat suostuneet noudattamaan 42 artiklan 5 kohtaa.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun luettelon on sisällettävä seuraavat tiedot:

a)	niiden maiden nimet, joihin vaarattomien jätteiden ja vaarattomien jätteiden seosten vienti unionista hyödyntämistä varten on sallittu;

b)	erityiset vaarattomat jätteet ja vaarattomien jätteiden seokset, joiden vienti unionista kuhunkin a alakohdassa tarkoitettuun maahan on sallittu;

c)	tiedot, kuten internetosoite, joiden avulla on mahdollista tutustua luetteloon laitoksista, joille on myönnetty lupa kunkin a alakohdassa tarkoitetun maan kansallisen lainsäädännön nojalla b alakohdassa tarkoitettujen jätteiden ja jäteseosten hyödyntämistä varten;

tiedot mahdollisesta erityisestä valvontamenettelystä, jota sovelletaan kunkin a alakohdassa tarkoitetun maan kansallisen lainsäädännön mukaisesti b alakohdassa tarkoitettujen jätteiden tuontiin, mukaan lukien tieto siitä, sovelletaanko Baselin yleissopimuksen liitteessä IX lueteltujen jätteiden tuontiin 38 artiklassa tarkoitettua kirjallista ennakkoilmoitus- ja -hyväksyntämenettelyä.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu luettelo hyväksytään viimeistään 21 päivänä marraskuuta 2026, paitsi jos yksikään maa ei esitä 42 artiklan 1 kohdan mukaista pyyntöä tai jos yksikään maa ei täytä 42 artiklan 3 kohdassa säädettyjä vaatimuksia tuona ajankohtana.

Komissio ottaa viimeistään 21 päivänä elokuuta 2024 yhteyttä kaikkiin maihin, joihin ei sovelleta OECD:n päätöstä, ja antaa niille tarvittavat tiedot mahdollisuudesta sisällyttää kyseiset maat niiden maiden luetteloon, joihin vienti on sallittu.

Jotta maat, joihin OECD:n päätöstä ei sovelleta, voidaan sisällyttää viimeistään 21 päivänä marraskuuta 2026 hyväksyttävään luetteloon maista, joihin vienti on sallittu, niiden on toimitettava pyyntönsä 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti viimeistään 21 päivänä helmikuuta 2025.

4. Komissio päivittää luettelon maista, joihin vienti on sallittu, säännöllisesti ja vähintään joka toinen vuosi sen laatimisen jälkeen, jotta voidaan

a)	lisätä maa, joka täyttää 42 artiklassa säädetyt vaatimukset;

b)	poistaa maa, joka ei enää täytä 42 artiklassa säädettyjä vaatimuksia;

päivittää 2 kohdassa tarkoitetut tiedot asianomaiselta maalta saadun pyynnön perusteella ja, jos pyyntö koskee uusien jätteiden tai jäteseosten lisäämistä, edellyttäen, että kyseinen maa on osoittanut noudattavansa 42 artiklassa säädettyjä vaatimuksia kyseisten uusien jätteiden tai jäteseosten osalta;

d)	sisällyttää tai poistaa mahdollisia muita tietoja, joilla on merkitystä sen varmistamiseksi, että luettelo sisältää tarkkoja ja ajantasaisia tietoja.

5. Saatuaan 42 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut tiedot ja todisteet komissio voi pyytää asianomaiselta maalta lisätietoja sen osoittamiseksi, että maa täyttää edelleen 42 artiklan 3 kohdassa säädetyt vaatimukset.

6. Jos saataville tulee tietoja, jotka osoittavat uskottavasti, että 42 artiklassa säädetyt vaatimukset eivät enää täyty sellaisen maan osalta, joka jo sisältyy 1 kohdassa tarkoitettuun luetteloon, komissio pyytää kyseistä maata esittämään enintään kahden kuukauden kuluessa pyynnöstä näkemyksensä näistä tiedoista sekä asiaa tukevia todisteita, jotka osoittavat, että kyseisiä vaatimuksia noudatetaan edelleen. Tätä määräaikaa voidaan pidentää kahdella kuukaudella, jos kyseinen maa esittää perustellun pyynnön pidennyksestä.

7. Jos asianomainen maa ei esitä näkemyksiään ja pyydettyjä todisteita 6 kohdassa tarkoitetussa määräajassa tai jos toimitetut todisteet eivät riitä osoittamaan, että 42 artiklassa säädetyt vaatimukset täyttyvät edelleen, komissio poistaa kyseisen maan luettelosta ilman aiheetonta viivytystä.

8. Komissio voi milloin tahansa ottaa yhteyttä 1 kohdassa tarkoitettuun luetteloon sisältyvään maahan saadakseen tietoja, joilla on merkitystä sen varmistamiseksi, että kyseinen maa täyttää edelleen 42 artiklassa säädetyt vaatimukset.

42 artikla

Vaatimukset maan sisällyttämiselle niiden maiden luetteloon, joihin vienti on sallittu

1. Maiden, joihin ei sovelleta OECD:n päätöstä ja jotka aikovat ottaa vastaan unionista tiettyjä 40 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja jätteitä tai jäteseoksia hyödynnettäviksi, on esitettävä komissiolle pyyntö, jossa ilmoitetaan niiden halukkuus ottaa kyseiset jätteet tai jäteseokset vastaan ja tulla sisällytetyksi 41 artiklassa tarkoitettuun luetteloon. Kyseinen pyyntö ja kaikki siihen liittyvät asiakirjat ja muu viestintä on toimitettava englannin kielellä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu pyyntö on tehtävä käyttäen liitteessä VIII olevaa lomaketta, ja siinä on oltava kaikki lomakkeessa eritellyt tiedot.

3. Pyynnön esittävän maan on osoitettava, että se on ottanut käyttöön ja toteuttanut kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kyseisestä jätteestä huolehditaan 59 artiklassa tarkoitetulla ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla.

Tätä varten pyynnön esittävän maan on osoitettava, että

maalla on kattava jätehuoltostrategia tai -suunnitelma, joka kattaa sen koko alueen ja osoittaa maan kyvyn ja valmiudet varmistaa ympäristön kannalta hyväksyttävä jätehuolto. Kyseisen strategian tai suunnitelman on sisällettävä ainakin seuraavat tiedot:

i)	maassa tuotetun jätteen vuotuinen kokonaismäärä sekä sen pyynnön soveltamisalaan kuuluvan, maassa tuotetun jätteen vuotuinen määrä (”pyynnön kohteena oleva jäte”) ja se, miten näiden määrien arvioidaan kehittyvän seuraavien kymmenen vuoden aikana;

ii)	arvio nykyisestä jätteenkäsittelykapasiteetista yleensä sekä arvio kapasiteetista käsitellä pyynnön kohteena olevat jätteet ja se, miten näiden kapasiteettien arvioidaan kehittyvän seuraavien kymmenen vuoden aikana;

iii)	erilliskerätyn kotimaisen jätteen osuus sekä mahdolliset tavoitteet ja toimenpiteet tämän osuuden kasvattamiseksi tulevaisuudessa;

iv)	tieto siitä, kuinka suuri osuus pyynnön kohteena olevasta kotimaisesta jätteestä sijoitetaan kaatopaikalle, sekä mahdolliset tavoitteet ja toimenpiteet tämän osuuden vähentämiseksi tulevaisuudessa;

v)	tieto siitä, kuinka suuri osuus kotimaisesta jätteestä kierrätetään, sekä mahdolliset tavoitteet ja toimenpiteet tämän osuuden lisäämiseksi tulevaisuudessa;

vi)	tiedot ympäristöön roskana päätyvän jätteen määrästä ja toimenpiteistä, joita on toteutettu roskaantumisen ehkäisemiseksi ja roskien siivoamiseksi;

vii)	strategia sen alueelle tuodun jätteen ympäristön kannalta hyväksyttävän jätehuollon varmistamiseksi, mukaan lukien tällaisen tuonnin mahdolliset vaikutukset kotimaassa syntyvän jätteen huoltoon;

viii)

tiedot i–vi alakohdassa tarkoitettujen tietojen laskennassa käytetystä menetelmästä;

maalla on käytössä jätehuoltoa koskeva oikeudellinen kehys, joka sisältää ainakin seuraavat osatekijät:

i)	järjestelmä tai järjestelmät lupien myöntämiseksi jätteenkäsittelylaitoksille tai niiden rekisteröimiseksi;

ii)	järjestelmä tai järjestelmät lupien myöntämiseksi jätteiden kuljetuksille tai niiden rekisteröimiseksi;

iii)	säännökset, joiden tarkoituksena on varmistaa, että pyynnön kohteena olevien jätteiden osalta hyödyntämistoimessa syntyvä jäännösjäte käsitellään 59 artiklan mukaisesti ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla;

iv)	jätehuoltotoimiin sovellettavat riittävät pilaantumisen valvontatoimet, mukaan lukien ilman, maaperän ja vesien suojelua koskevat päästörajat ja toimenpiteet kyseisistä toiminnoista aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi;

v)	täytäntöönpanon valvontaa, tarkastuksia ja seuraamuksia koskevat säännökset, joiden tarkoituksena on varmistaa jätehuoltoa ja jätteiden siirtoa koskevien kansallisten ja kansainvälisten vaatimusten täytäntöönpano;

c)	maa on liitteessä VIII tarkoitettujen monenvälisten ympäristösopimusten sopimuspuoli ja se on toteuttanut tarvittavat toimenpiteet pannakseen täytäntöön kyseisten sopimusten mukaiset velvoitteensa;

maa on ottanut käyttöön jätehuoltoa ja jätteiden siirtoja koskevan kansallisen lainsäädännön täytäntöönpanon valvontaa koskevan strategian, joka kattaa valvonta- ja seurantatoimenpiteet, mukaan lukien tiedot suoritettujen jätteiden siirtoja ja jätehuoltolaitoksia koskevien tarkastusten määrästä sekä seuraamuksista, joita määrätään, jos asiaa koskevia kansallisia sääntöjä rikotaan.

4. Maiden, joihin ei sovelleta OECD:n päätöstä ja jotka aikovat ottaa vastaan unionista 39 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettua muovijätettä kierrätettäväksi, on esitettävä aikaisintaan 21 päivänä toukokuuta 2029 komissiolle pyyntö, jossa ilmoitetaan niiden halukkuus ottaa tällainen jäte vastaan ja tulla sisällytetyksi 41 artiklassa tarkoitettuun luetteloon. Kyseinen pyyntö ja kaikki siihen liittyvät asiakirjat ja muu viestintä on toimitettava englannin kielellä.

Pyynnön esittäneen maan on 2 ja 3 kohdassa säädettyjen vaatimusten lisäksi myös osoitettava kaikki seuraavista:

a)	maalla on käytössä kattava jätehuoltojärjestelmä, joka kattaa sen koko alueen ja jolla varmistetaan tosiasiallisesti muovijätteen erilliskeräys;

maalla on käytössä jätehuoltoa koskeva oikeudellinen kehys, joka sisältää ainakin seuraavat osatekijät:

i)	jätteen avopolton ja hallitsemattoman kaatopaikalle sijoittamisen kielto;

ii)	erilliskerätyn muovijätteen polton ja kaatopaikalle sijoittamisen kielto;

iii)	täytäntöönpanon valvontaa, tarkastuksia ja seuraamuksia koskevat säännökset, joiden tarkoituksena on varmistaa a ja b alakohdan i ja ii alakohdan täytäntöönpano;

c)	muovijätteen tuonnilla unionista ei ole haitallisia vaikutuksia maassa tuotetun muovijätteen huoltoon.

5. Jos komissiolle 3 kohdan nojalla toimitettuihin tietoihin tehdään muutoksia, 41 artiklassa tarkoitettuun luetteloon sisältyvien maiden on viipymättä päivitettävä liitteessä VIII olevassa lomakkeessa eritellyt tiedot sekä asiaa tukevat todisteet. Edellä 41 artiklassa tarkoitettuun luetteloon sisältyvien maiden on joka tapauksessa toimitettava komissiolle viidentenä vuonna sen jälkeen, kun ne on alun perin sisällytetty luetteloon, päivitetyt liitteessä VIII olevassa lomakkeessa eritellyt tiedot sekä asiaa tukevat todisteet.

43 artikla

Arviointi pyynnöstä, joka koskee maan sisällyttämistä niiden maiden luetteloon, joihin vienti on sallittu

1. Komissio arvioi 42 artiklan nojalla toimitetut pyynnöt viipymättä, ja jos se katsoo, että kyseisessä artiklassa säädettyjä vaatimuksia noudatetaan, se sisällyttää pyynnön esittäneen maan niiden maiden luetteloon, joihin vienti on sallittu. Arvioinnin on perustuttava pyynnön esittäneen maan toimittamiin tietoihin ja todisteisiin sekä muihin asiaa koskeviin tietoihin, ja siinä on määritettävä, noudattaako pyynnön esittänyt maa 42 artiklassa säädettyjä vaatimuksia eli onko se muun muassa ottanut käyttöön ja toteuttaako se kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kyseisistä jätteistä ja jäteseoksista huolehditaan 59 artiklassa tarkoitetulla ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla ja että unionista tuotu jäte ei aiheuta huomattavia haitallisia vaikutuksia kotimaisen jätteen huoltoon kyseisessä maassa. Komissio käyttää tässä arvioinnissa vertailukohtina liitteessä IX tarkoitetun lainsäädännön asianmukaisia säännöksiä ja kyseisessä liitteessä tarkoitettuja ohjeita.

2. Jos komissio arviointinsa aikana katsoo, että pyynnön esittäneen maan toimittamat tiedot ovat puutteellisia tai riittämättömiä osoittamaan 42 artiklassa säädettyjen vaatimusten täyttyminen, se antaa kyseiselle maalle mahdollisuuden toimittaa lisätietoja enintään kolmen kuukauden kuluessa. Tätä määräaikaa voidaan pidentää kolmella lisäkuukaudella, jos kyseinen maa esittää perustellun pyynnön tällaisesta pidennyksestä.

3. Jos pyynnön esittänyt maa ei toimita lisätietoja tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa määräajassa tai jos toimitetut lisätiedot katsotaan edelleen puutteellisiksi tai riittämättömiksi osoittamaan 42 artiklassa säädettyjen vaatimusten täyttyminen, komissio ilmoittaa pyynnön esittäneelle maalle ilman aiheetonta viivytystä, ettei sitä voida sisällyttää niiden maiden luetteloon, joihin vienti sallitaan, ja että sen pyyntöä ei enää käsitellä. Tällöin komissio ilmoittaa pyynnön esittäneelle maalle myös syyt tähän päätelmään. Pyynnön esittävä maa voi esittää uuden pyynnön 42 artiklan nojalla.

4. Komissio arvioi 42 artiklan 4 kohdan nojalla toimitetut pyynnöt ilman aiheetonta viivytystä, ja jos se katsoo, että 42 artiklan 3 ja 4 kohdassa säädettyjä vaatimuksia noudatetaan, sillä on valta antaa 80 artiklan mukaisesti delegoitu säädös pyynnön esittäneen maan sisällyttämiseksi niiden maiden luetteloon, joihin vienti on sallittu. Komissio käyttää tässä arvioinnissa vertailukohtina liitteessä IX tarkoitetun lainsäädännön asianmukaisia säännöksiä ja kyseisessä liitteessä tarkoitettuja ohjeita.

3 jakso

Vienti maihin, joihin sovelletaan OECD:n päätöstä

44 artikla

Jätteiden vientiä koskeva yleinen järjestelmä

1. Jos 4 artiklan 2–5 kohdassa tarkoitettuja jätteitä viedään unionista hyödynnettäviksi maihin, joihin OECD:n päätöstä sovelletaan, käyttäen tai käyttämättä kauttakuljetukseen sellaisia maita, joihin OECD:n päätöstä sovelletaan, sovelletaan II osaston säännöksiä soveltuvin osin 2, 3, 4 ja 6 kohdassa luetelluin mukautuksin ja lisäsäännöksin.

2. Sovelletaan seuraavia mukautuksia:

a)	ilmoituksen tekijän on toimitettava ilmoitusasiakirjan liitteenä asiakirjatodisteet siitä, että 46 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu tarkastus on suoritettu laitoksessa, johon jäte viedään, paitsi jos sovelletaan 46 artiklan 11 kohdassa säädettyä vapautusta;

liitteessä IIIA lueteltujen, väliaikaisiin toimiin tarkoitettujen jäteseosten osalta noudatetaan kirjallista ennakkoilmoitus- ja -hyväksyntämenettelyä, jos väliaikainen tai muu kuin väliaikainen hyödyntämistoimi tai myöhempi muu kuin väliaikainen loppukäsittelytoimi on määrä myöhemmin toteuttaa maassa, johon OECD:n päätöstä ei sovelleta;

c)	nimikkeeseen B3011 luokiteltujen jätteiden osalta noudatetaan kirjallista ennakkoilmoitus- ja -hyväksyntämenettelyä;

d)	liitteessä IIIB lueteltujen jätteiden osalta ja sellaisten jätteiden siirtojen osalta, jotka on tarkoitettu 4 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja käsittelykokeita varten, noudatetaan kirjallista ennakkoilmoitus- ja -hyväksyntämenettelyä;

sellaisten jätteiden siirtojen osalta, jotka on tarkoitettu laboratoriossa analysoitaviksi 4 artiklan 5 kohdassa tarkoitetulla tavalla, noudatetaan kirjallista ennakkoilmoitus- ja -hyväksyntämenettelyä, paitsi jos tällaisen jätteen määrä on määritetty sen vähimmäismäärän perusteella, joka on kohtuudella tarpeen analyysin suorittamiseksi asianmukaisesti kussakin yksittäistapauksessa ja joka on enintään 25 kg, jolloin sovelletaan 18 artiklan menettelyvaatimuksia;

f)	edellä 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu jätteiden vienti on kielletty;

g)	edellä olevan 9 artiklan mukaisesti edellytettävä hyväksyntä voidaan antaa unionin ulkopuolisen vastaanottomaan toimivaltaisen viranomaisen antamana hiljaisena hyväksyntänä;

h)	lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen on peruutettava tiettyjen jätteiden siirrolle 9 artiklan mukaisesti annettu hyväksyntä, kun 45 artiklan 6 kohdan mukainen delegoitu säädös, jolla kielletään tällaisten jätteiden vienti kyseiseen maahan, tulee voimaan;

i)	edellä 15 artiklan 3 kohdassa ja 16 artiklan 5 kohdassa mainitun laitoksen on annettava asiaa koskeva vahvistus kolmen työpäivän kuluessa jätteen vastaanottamisesta.

3. Edellä 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen jätteiden vientiin sovelletaan 38 artiklan 2 kohdan a–e alakohdassa ja 38 artiklan 3 kohdan b–g alakohdassa lueteltuja mukautuksia ja lisäsäännöksiä.

4. Siirron järjestävän henkilön on 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun jätteen viennin osalta varmistettava, että tiedot, jotka laitoksen on toimitettava 18 artiklan 8 ja 9 kohdan mukaisesti, sisällytetään 27 artiklassa tarkoitettuun järjestelmään, paitsi jos näillä laitoksilla on yhteys 27 artiklassa tarkoitettuun keskusjärjestelmään.

5. Jätteiden siirto, josta on tehty kirjallinen ennakkoilmoitus ja -hyväksyntä, voidaan toteuttaa ainoastaan, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

ilmoituksen tekijä on saanut kirjallisen hyväksynnän lähtömaan, vastaanottomaan ja tarvittaessa kauttakulkumaan toimivaltaisilta viranomaisilta, tai unionin ulkopuolisen vastaanottomaan ja kauttakulkumaan toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet hiljaisen hyväksynnän tai voidaan olettaa, että kyseinen hiljainen hyväksyntä on annettu, ja näissä hyväksynnissä tai niiden liitteissä asetetut ehdot on täytetty;

b)	38 artiklan 4 kohdan b alakohtaa noudatetaan.

6. Jos 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja jätteitä viedään 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla sellaisen maan kautta, johon ei sovelleta OECD:n päätöstä, sovelletaan seuraavia mukautuksia:

kauttakulkumaan, johon OECD-päätöstä ei sovelleta, toimivaltaisella viranomaisella on 60 päivää aikaa siitä päivästä, jona se on lähettänyt asianmukaisesti täytettyä ilmoitusta koskevan vastaanottovahvistuksen, antaa, jos kyseinen maa on päättänyt olla vaatimatta kirjallista ennakkohyväksyntää ja on ilmoittanut siitä muille Baselin yleissopimuksen sopimuspuolille mainitun yleissopimuksen 6 artiklan 4 kohdan mukaisesti, hiljainen hyväksyntä tai antaa kirjallinen hyväksyntä tietyin ehdoin tai ehdoitta;

unionissa olevan lähtömaan toimivaltainen viranomainen voi tehdä 9 artiklassa tarkoitetun päätöksen jätteiden siirron hyväksymisestä vasta saatuaan hiljaisen tai kirjallisen hyväksynnän kauttakulkumaan, johon OECD-päätöstä ei sovelleta, toimivaltaiselta viranomaiselta; päätös voidaan tehdä aikaisintaan 61 päivää sen päivän jälkeen, jona unionin ulkopuolisen kauttakulkumaan toimivaltainen viranomainen on lähettänyt asianmukaisesti täytettyä ilmoitusta koskevan vastaanottovahvistuksen, paitsi jos lähtömaan toimivaltainen viranomainen on saanut muiden asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten kirjallisen hyväksynnän, jolloin se voi tehdä 9 artiklassa tarkoitetun päätöksen ennen kyseistä määräaikaa.

7. Jos jätettä viedään unionista, se on vietävä hyödyntämistoimia varten laitokseen, joka sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti joko toimii tai jolla on lupa toimia vastaanottomaassa.

8. Sovelletaan 38 artiklan 6 kohtaa.

45 artikla

Viennin valvonta ja suojamenettely

1. Komissio valvoo jätteiden vientiä unionista maihin, joihin sovelletaan OECD:n päätöstä, varmistaakseen, että tällainen vienti ei aiheuta merkittävää vahinkoa ympäristölle tai ihmisten terveydelle vastaanottomassa tai että unionista tuotuja jätteitä ei siirretä edelleen kolmansiin maihin. Osana valvontaansa komissio arvioi luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden pyynnöt, joihin on liitetty asiaa koskevat tiedot osoituksena siitä, että unionista vietyjen jätteiden huolto ei täytä 59 artiklassa tarkoitetun ympäristön kannalta hyväksyttävän jätehuollon vaatimuksia siinä kolmannessa maassa, johon OECD:n päätöstä sovelletaan, tai että tällainen vienti aiheuttaa huomattavia haitallisia vaikutuksia kyseisessä maassa syntyvän jätteen huoltoon.

2. Tapauksissa, joissa

a)	ei ole riittävästi todisteita siitä, että maa, johon OECD:n päätöstä sovelletaan, kykenee hyödyntämään tiettyä jätettä 59 artiklassa tarkoitetulla ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla, muun muassa siksi, että tällaista jätettä viedään unionista kyseiseen maahan, tai

b)	on todisteita siitä, että kyseinen maa ei täytä 59 artiklan vaatimuksia kyseisen jätteen osalta, tai

c)	on todisteita siitä, että jätteiden viennillä unionista on huomattavia haitallisia vaikutuksia kyseisessä maassa syntyvän jätteen huoltoon,

komissio pyytää kyseisen maan toimivaltaisia viranomaisia toimittamaan 60 päivän kuluessa tiedot olosuhteista, joissa kyseinen jäte hyödynnetään, jätteen unionista viennin vaikutuksesta kyseisessä maassa syntyvän jätteen huoltoon ja kyseisen maan kyvystä huolehtia kyseisen jätteen huollosta 59 artiklassa tarkoitetulla ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla. Komissio voi pidentää tätä määräaikaa, jos kyseinen maa esittää perustellun pyynnön määräajan pidentämisestä.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetulla pyynnöllä pyritään varmistamaan, että

kyseinen maa on ottanut käyttöön ja pannut täytäntöön asianmukaisen oikeudellisen kehyksen kyseisen jätteen tuontia ja sekä tuodun jätteen että maassa syntyvän jätteen osalta ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla tapahtuvaa jätehuoltoa varten sekä asianmukaiset toimenpiteet, joilla varmistetaan kyseisen jätteen hyödyntämisen tuloksena syntyvän jäännösjätteen ympäristön kannalta hyväksyttävä jätehuolto;

b)	kyseinen maa on ottanut käyttöön kyseisessä maassa syntyneen jätteen ja kyseiseen maahan tuodun jätteen määrää koskevan erillisen raportoinnin;

c)	kyseisellä maalla on alueellaan riittävä kapasiteetti, jotta kyseisen jätteen huolto voidaan toteuttaa ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla ottaen huomioon alueelle tuodun jätteen määrä;

d)	kyseinen maa on ottanut käyttöön asianmukaisen strategian, johon sisältyy muun muassa toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että kyseisen jätteen tuonnilla ei ole huomattavaa haitallista vaikutusta kotimaassa syntyvän jätteen keräykseen ja jätehuoltoon;

kyseinen maa on ottanut käyttöön ja toteuttanut asianmukaiset täytäntöönpanon valvontaa koskevat toimenpiteet, joilla varmistetaan, että kyseisen jätteen huolto tapahtuu ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla, ja puututaan tällaisen jätteen mahdollisiin laittomiin siirtoihin tai laittomaan käsittelyyn;

kyseinen maa on muovijätteen viennin osalta pannut täytäntöön vaatimuksia, joiden tarkoituksena on varmistaa, että muovijäte kierrätetään ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla ja että kierrätysprosessissa syntyvän jäännösjätteen huolto tapahtuu ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla, muun muassa kieltämällä tällaisen jätteen avopoltto tai hävittäminen. Pyynnöllä on lisäksi pyrittävä varmistamaan, että toteutetaan toimenpiteitä, joilla vältetään muovijätteen tuonti unionista, joka heikentäisi kotimaassa syntyvän muovijätteen ympäristön kannalta hyväksyttävää huoltoa, ja että on myös toteutettu toimenpiteitä, joilla estetään tuodun muovijätteen siirto muihin maihin. Lisäksi on toimitettava tietoja, jotka osoittavat, että muovijätteen siirtojen ja tällaista jätettä käsittelevien laitosten erityisvalvontaa ja -tarkastuksia suoritetaan säännöllisin väliajoin kyseisten vaatimusten täytäntöönpanemiseksi ja muovijätteen puutteelliseen huoltoon liittyvän ilman, maaperän, veden tai meriympäristön pilaantumisen lieventämiseksi.

4. Komissio kuulee 3 kohdassa tarkoitettuja varmistuksia varten tarvittaessa asiaankuuluvia sidosryhmiä.

5. Komissio valvoo erityisesti muovijätteen vientiä maihin, joihin sovelletaan OECD:n päätöstä. Komissio arvioi 21 päivään toukokuuta 2026 mennessä, noudattavatko maat, joihin sovelletaan OECD:n päätöstä ja jotka tuovat merkittäviä määriä muovijätettä unionista, tätä artiklaa.

6. Jos asianomainen maa ei 2 kohdassa tarkoitetun pyynnön johdosta toimita 3 kohdassa tarkoitettua riittävä näyttöä siitä, että kyseisen jätteen huolto tapahtuu ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla 59 artiklan mukaisesti tai että unionista tuotu jäte ei aiheuta huomattavia haitallisia vaikutuksia kotimaisen jätteen huoltoon kyseisessä maassa, komissiolla on valta antaa 80 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta kieltämällä kyseisen jätteen vienti kyseiseen maahan.

Komissio poistaa tämän kiellon ainoastaan, jos sillä on riittävästi näyttöä siitä, että kyseisen jätteen huolto tapahtuu ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla ja että unionista tuotu jäte ei aiheuta huomattavia haitallisia vaikutuksia kotimaisen jätteen huoltoon kyseisessä maassa.

3 LUKU

Muut velvoitteet

46 artikla

Viejien velvoitteet

1. Ilmoituksen tekijä tai siirron järjestävä henkilö saa viedä jätettä unionista ainoastaan, jos se voi osoittaa, että vastaanottomaassa jätteen vastaanottavat laitokset toteuttavat jätehuollon 59 artiklassa tarkoitetulla ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla.

2. Ilmoituksen tekijä tai siirron järjestävä henkilö ei saa viedä jätettä laitokseen, joka ei täytä liitteessä X olevassa B osassa säädettyjä kriteerejä.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun velvoitteen täyttämiseksi ilmoituksen tekijän tai siirron järjestävän henkilön, joka aikoo viedä jätettä unionista, on varmistettava, että vastaanottomaan jätelaitokset on tarkastettu.

Tarkastuksen suorittaa kolmas osapuoli, joka on riippumaton ilmoituksen tekijästä tai siirron järjestävästä henkilöstä sekä tarkastetusta laitoksesta ja jolla on asianmukainen pätevyys tarkastusten ja jätteenkäsittelyn aloilla.

Tarkastuksen tilaamisen yhteydessä ilmoituksen tekijän tai siirron järjestävän henkilön on tarkistettava, että kolmas osapuoli täyttää liitteessä X olevassa A osassa säädetyt vaatimukset ja että kansallinen virallinen elin on valtuuttanut tai akkreditoinut sen suorittamaan tässä artiklassa määriteltyjä tarkastuksia.

4. Edellä 3 kohdassa tarkoitettuun tarkastukseen on sisällyttävä sekä fyysisiä tarkastuksia että asiakirjatarkastuksia, ja siinä on todennettava, että kyseinen laitos täyttää liitteessä X olevassa B osassa säädetyt kriteerit.

5. Ilmoituksen tekijän tai siirron järjestävän henkilön, joka aikoo viedä jätettä, on ennen jätteen vientiä varmistettava, että vastaanottomaan jätelaitokseen on tehty enintään kaksi vuotta ennen jätteen vientiä kyseiseen laitokseen 3 kohdassa tarkoitettu tarkastus, joka on osoittanut, että laitos täyttää liitteessä X olevassa B osassa säädetyt kriteerit.

Tämän velvoitteen täyttämiseksi ilmoituksen tekijän tai siirron järjestävän henkilön on joko

a)	teetettävä tarkastus tämän artiklan mukaisesti;

hankittava jonkin toisen ilmoituksen tekijän tai siirron järjestävän henkilön tämän artiklan mukaisesti teettämää tarkastusta koskeva raportti, joka on asetettu saataville 6 kohdan mukaisesti, varmistettuaan, että tarkastus on suoritettu 3 ja 4 kohdan mukaisesti ja se on osoittanut, että laitos täyttää liitteessä X olevassa B osassa säädetyt kriteerit; tai

hankittava laitoksen itse tämän artiklan mukaisesti teettämää tarkastusta koskeva raportti, joka on ilmoitettu 8 kohdassa tarkoitettuun rekisteriin 7 kohdan toisen alakohdan mukaisesti, varmistettuaan, että tarkastus on suoritettu 3 ja 4 kohdan mukaisesti ja se on osoittanut, että laitos täyttää liitteessä X olevassa B osassa säädetyt kriteerit.

Ilmoituksen tekijän tai siirron järjestävän henkilön on myös viipymättä teetettävä tapauskohtainen tarkastus, jos se saa luotettavaa tietoa siitä, että laitos ei enää täytä liitteessä X olevassa B osassa säädettyjä kriteerejä. Jos tapauskohtainen tarkastus osoittaa, että laitos ei enää täytä liitteessä X olevassa B osassa säädettyjä kriteerejä, ilmoituksen tekijän tai siirron järjestävän henkilön on välittömästi lopetettava jätteen vienti kyseiseen laitokseen ja ilmoitettava asiasta lähtömaan asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille.

6. Ilmoituksen tekijän tai siirron järjestävän henkilön, joka on teettänyt tietyn laitoksen tarkastuksen 3 kohdan mukaisesti, on varmistettava, että tarkastuksen tiedot annetaan oikeudenmukaisin kaupallisin ehdoin muiden sellaisten ilmoituksen tekijöiden tai siirron järjestävien henkilöiden saataville, jotka aikovat viedä jätettä kyseiseen laitokseen.

7. Ilmoituksen tekijän tai siirron järjestävän henkilön on ilmoitettava komissiolle 3 ja 5 kohdan mukaisesti teettämistään tarkastuksista, jotka ovat osoittaneet, että laitos täyttää liitteessä X olevassa B osassa säädetyt kriteerit. Ilmoituksessa on oltava seuraavat tiedot:

a)	tarkastuksen kohteena olleen laitoksen nimi ja yhteystiedot;

b)	tarkastuksen teettäneen ilmoituksen tekijän tai siirron järjestäneen henkilön nimi ja yhteystiedot;

c)	tarkastuksen suorittaneen kolmannen osapuolen nimi ja yhteystiedot;

d)	tarkastuspäivä;

e)	liitteessä III, IIIA, IIIB tai IV taikka direktiivin 2008/98/EY 7 artiklassa tarkoitetussa jäteluettelossa luetellut jätelajit;

f)	direktiivin 2008/98/EY liitteessä II tarkoitetut hyödyntämistoimet (R-koodit).

Ilmoituksen tekijä tai siirron järjestävä henkilö voi ilmoittaa komissiolle laitoksen itse teettämästä tarkastuksesta edellyttäen, että ilmoituksen tekijä tai siirron järjestävä henkilö on varmistanut, että tarkastus on suoritettu 3 ja 4 kohdan mukaisesti ja se on osoittanut, että laitos täyttää liitteessä X olevassa B osassa säädetyt kriteerit. Tällaisen ilmoituksen on sisällettävä tiedot ensimmäisen alakohdan a ja c–f alakohdan mukaisesti.

8. Komissio perustaa rekisterin, joka sisältää 7 kohdan mukaisesti saadut tiedot, ja pitää sen ajan tasalla. Komissio asettaa rekisterin tiedot julkisesti saataville.

9. Toimivaltaisen viranomaisen tai tarkastuksiin osallistuvan viranomaisen pyynnöstä ilmoituksen tekijän tai siirron järjestävän henkilön on toimitettava asiakirjatodisteet siitä, että 3 kohdassa tarkoitetut tarkastukset on tehty kaikissa laitoksissa, joihin ne vievät kyseistä jätettä. Tällaiset asiakirjatodisteet on toimitettava asianomaisten viranomaisten hyväksymällä kielellä.

10. Unionin ulkopuolelle jätteitä vievän ilmoituksen tekijän tai siirron järjestävän henkilön on vuosittain asetettava sähköisesti julkisesti saataville tiedot siitä, miten se täyttää tämän artiklan mukaiset velvoitteensa.

11. Jos unionin ja sellaisen kolmannen maan välillä, johon sovelletaan OECD:n päätöstä, on tehty kansainvälinen sopimus, jossa tunnustetaan, että kyseisen kolmannen maan laitokset toteuttavat jätehuollon 59 artiklassa tarkoitetulla ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla ja liitteessä X olevassa B osassa säädettyjen kriteerien mukaisesti, ilmoituksen tekijät tai siirron järjestävät henkilöt, jotka aikovat viedä jätettä kyseiseen kolmanteen maahan, vapautetaan 3–7 kohdassa ja 9 kohdassa säädetystä velvoitteesta.

Ilmoituksen tekijän tai siirron järjestävän henkilön, joka vie jätettä unionin ulkopuolelle sellaisessa kolmannessa maassa sijaitsevaan laitokseen, jonka kanssa unioni on tehnyt kansainvälisen sopimuksen, on viipymättä tehtävä tapauskohtainen tarkastus, jos se saa uskottavaa tietoa siitä, että laitos ei enää täytä liitteessä X olevassa B osassa säädettyjä kriteerejä. Ilmoituksen tekijän tai siirron järjestävän henkilön on tällöin ilmoitettava lähtömaan toimivaltaisille viranomaisille kyseisistä luotettavista tiedoista sekä suunnitelmistaan tehdä tapauskohtainen tarkastus.

Jos tapauskohtainen tarkastus osoittaa, että laitos ei enää täytä liitteessä X olevassa B osassa säädettyjä kriteerejä, ilmoituksen tekijän tai siirron järjestävän henkilön on välittömästi lopetettava jätteen vienti kyseiseen laitokseen ja ilmoitettava asiasta lähtömaan asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille.

12. Komissio asettaa 11 kohdassa tarkoitetut kyseessä olevat kansainväliset sopimukset julkisesti saataville verkkosivustollaan.

13. Komissio voi antaa tämän artiklan soveltamista koskevia ohjeita.

47 artikla

Vientijäsenvaltioiden velvoitteet

1. Kun kyseessä on vienti unionista, jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niiden kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvat oikeushenkilöt ja luonnolliset henkilöt eivät vie jätteitä, jos tällaiselle viennille 39–46 artiklassa säädetyt edellytykset eivät täyty tai jos vietyjen jätteiden huoltoa ei toteuteta ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla 59 artiklan mukaisesti.

2. Jos jäsenvaltioilla on hallussaan luotettavia tietoja, jotka osoittavat, että luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, jotka vievät jätteitä unionista, eivät noudata 46 artiklan mukaisia velvoitteitaan, niiden on tehtävä tarvittavat tarkastukset.

4 LUKU

Yleiset säännökset

48 artikla

Vienti Etelämantereelle

Jätteiden vienti unionista Etelämantereelle on kielletty.

49 artikla

Vienti merentakaisiin maihin tai merentakaisille alueille

1. Jätteiden vienti unionista merentakaisiin maihin tai merentakaisille alueille on kielletty, kun jätteet on tarkoitettu loppukäsiteltäviksi kyseisissä maissa tai kyseisillä alueilla.

2. Hyödynnettäviksi tarkoitettujen jätteiden vientiin merentakaisiin maihin tai merentakaisille alueille sovelletaan 39 artiklassa säädettyä kieltoa soveltuvin osin.

3. Jos on kyse hyödynnettäviksi tarkoitettujen jätteiden viennistä merentakaisiin maihin tai merentakaisille alueille, jotka eivät kuulu 39 artiklassa säädetyn kiellon soveltamisalaan, sovelletaan II osaston säännöksiä soveltuvin osin.

V OSASTO

TUONTI UNIONIIN KOLMANSISTA MAISTA

1 LUKU

Loppukäsiteltäväksi tarkoitetun jätteen tuonti

50 artikla

Loppukäsiteltäväksi tarkoitetun jätteen tuontikielto

1. Loppukäsiteltäviksi tarkoitettujen jätteiden tuonti unioniin on kielletty, lukuun ottamatta tuontia

a)	maista, jotka ovat Baselin yleissopimuksen sopimuspuolia;

b)	muista maista, joiden kanssa unioni tai unioni ja sen jäsenvaltiot ovat tehneet unionin lainsäädännön kanssa yhteensopivia ja Baselin yleissopimuksen 11 artiklan mukaisia kahden- tai monenvälisiä sopimuksia tai järjestelyjä;

c)	muista maista, joiden kanssa yksittäiset jäsenvaltiot ovat tehneet 2 kohdan mukaisia kahdenvälisiä sopimuksia tai järjestelyjä; tai

muilta alueilta silloin, kun poikkeuksellisin perustein kriisitilanteessa, rauhanpalauttamis- tai rauhanturvaamisoperaatioiden yhteydessä tai sotatilanteessa b tai c alakohdan mukaisia kahdenvälisiä sopimuksia tai järjestelyjä ei voida tehdä tai kun lähtömaan toimivaltaista viranomaista joko ei ole nimetty tai se ei kykene toimimaan.

2. Poikkeustapauksissa jäsenvaltiot voivat tehdä kahdenvälisiä sopimuksia ja järjestelyjä tietystä jätteestä huolehtimiseksi näissä jäsenvaltioissa, jos kyseisen jätteen huolto ei tapahdu lähtömaassa ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla.

Näihin sopimuksiin ja järjestelyihin sovelletaan seuraavia vaatimuksia:

a)	niiden on oltava yhteensopivia unionin oikeuden kanssa ja Baselin yleissopimuksen 11 artiklan mukaisia;

niiden on taattava, että loppukäsittelytoimet toteutetaan luvan saaneessa laitoksessa ja niissä noudatetaan tämän asetuksen 59 artiklan 1 kohdassa, direktiivin 2008/98/EY 13 artiklassa ja muussa jätteitä koskevassa unionin oikeudessa, erityisesti liitteessä IX olevassa 1 osassa tarkoitetussa unionin lainsäädännössä, tarkoitettuja ympäristön kannalta hyväksyttävää jätehuoltoa koskevia vaatimuksia;

c)	niiden on taattava, että jäte tuotetaan lähtömaassa ja sen loppukäsittely toteutetaan yksinomaan siinä jäsenvaltiossa, joka on tehnyt kyseisen sopimuksen tai sopinut kyseisestä järjestelystä; ja

d)	niistä on ilmoitettava komissiolle ennen niiden tekemistä tai kiireellisissä tapauksissa viimeistään kuukauden kuluttua niiden tekemisestä.

3. Edellä 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettujen kahdenvälisten tai monenvälisten sopimusten tai järjestelyjen on perustuttava 51 artiklassa säädettyihin menettelyvaatimuksiin.

4. Edellä 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettuja maita on vaadittava esittämään etukäteen vastaanottajajäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle asianmukaisesti perusteltu pyyntö, joka perustuu siihen, ettei niillä ole käytettävissään eivätkä ne voi kohtuullisesti hankkia käyttöönsä teknistä kapasiteettia ja tarvittavia laitoksia, jotta jätteestä voitaisiin huolehtia 59 artiklassa tarkoitetulla ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla.

51 artikla

Loppukäsiteltäväksi tarkoitetun jätteen tuontiin tai kriisitilanteiden, rauhanpalauttamis- tai rauhanturvaamisoperaatioiden aikana sovellettavat menettelyvaatimukset

1. Jos loppukäsiteltäväksi tarkoitettua jätettä tuodaan unioniin maista, jotka ovat Baselin yleissopimuksen sopimuspuolia, tai 50 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa sovelletaan II osaston säännöksiä soveltuvin osin 2 ja 3 kohdassa luetelluin mukautuksin ja lisäsäännöksin.

2. Sovelletaan seuraavia mukautuksia:

ilmoituksen tekijä, joka ei ole sijoittautunut unioniin ja jolla ei ole pääsyä 27 artiklassa tarkoitettuun järjestelmään, voi toimittaa ilmoituksen ja mahdollisesti pyydetyt lisätiedot ja -asiakirjat asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille postitse tai tarvittaessa faksilla tai sähköpostitse digitaalisesti allekirjoitettuna; käytettäessä digitaalisesti allekirjoitettua sähköpostia digitaalinen allekirjoitus korvaa mahdollisesti vaaditun leiman tai allekirjoituksen;

ilmoituksen tekijän tai, jos ilmoituksen tekijä ei ole sijoittautunut unioniin eikä tällä ole pääsyä 27 artiklassa tarkoitettuun järjestelmään, unionissa olevan vastaanottomaan toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kaikki asiaa koskevat tiedot, ainakin ilmoitusasiakirja liitteineen, siirtoasiakirja liitteineen, kirjalliset hyväksynnät sekä tiedot hiljaisista hyväksynnistä ja ehdoista, sisällytetään kyseiseen järjestelmään;

unionissa olevan vastaanottomaan toimivaltaisen viranomaisen ja mahdollisen kauttakulkumaan toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava unionin ulkopuolisen lähtömaan toimivaltaiselle viranomaiselle ja kaikkien unionin ulkopuolisten kauttakulkumaiden toimivaltaisille viranomaisille kaikista tieto- ja asiakirjapyynnöistään ja suunniteltua siirtoa koskevasta päätöksestään postitse tai tarvittaessa faksilla tai sähköpostitse digitaalisesti allekirjoitettuna, paitsi jos kyseisten maiden toimivaltaisilla viranomaisilla on pääsy 27 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun keskusjärjestelmään;

unionin ulkopuolisen lähtömaan toimivaltaiselle viranomaiselle ja mahdollisen kauttakulkumaan toimivaltaiselle viranomaiselle 7, 8, 16 ja 17 artiklan mukaisesti annettavat tiedot on toimitettava postitse tai tarvittaessa faksilla tai sähköpostitse digitaalisesti allekirjoitettuna, paitsi jos kyseisillä viranomaisilla on yhteys 27 artiklassa tarkoitettuun järjestelmään;

unionin ulkopuolisen kauttakulkumaan toimivaltaisella viranomaisella on 60 päivää aikaa siitä päivästä, jona se on lähettänyt asianmukaisesti täytettyä ilmoitusta koskevan vastaanottovahvistuksen, antaa, jos kyseinen maa on päättänyt olla vaatimatta kirjallista ennakkohyväksyntää ja on ilmoittanut siitä muille Baselin yleissopimuksen sopimuspuolille mainitun yleissopimuksen 6 artiklan 4 kohdan mukaisesti, hiljainen hyväksyntä tai antaa kirjallinen hyväksyntä tietyin ehdoin tai ehdoitta;

f)	edellä 50 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetuissa kriisitilanteissa, rauhanpalauttamis- tai rauhanturvaamisoperaatioiden yhteydessä tai sotatilanteessa ei lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntää vaadita.

3. Lisäksi sovelletaan seuraavia säännöksiä:

a)	vastaanottomaan toimivaltainen viranomainen voi tarvittaessa vaatia rahoitusvakuutta tai vastaavaa vakuutusta taikka täydentävää rahoitusvakuutta tai vastaavaa vakuutusta tarkasteltuaan ilmoituksen tekijän vahvistaman rahoitusvakuuden tai vastaavan vakuutuksen kattamaa määrää;

unionissa olevan kauttakulkumaan toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava ilmoituksen tekijälle vahvistus asianmukaisesti täytetyn ilmoituksen vastaanottamisesta sekä sen jäljennökset asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille, jos niillä ei ole pääsyä 27 artiklassa tarkoitettuun järjestelmään;

c)	unionissa olevan vastaanottomaan toimivaltaisen viranomaisen ja kaikkien unionissa olevien kauttakulkumaiden toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava saapumistullitoimipaikalle niiden päätöksistä hyväksyä siirto;

d)	kuljettajan on toimitettava jäljennös siirtoasiakirjasta saapumistullitoimipaikkaan joko postitse tai tarvittaessa faksilla tai sähköpostilla digitaalisesti allekirjoitettuna tai 27 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun keskusjärjestelmän kautta, jos saapumistullitoimipaikalla on pääsy siihen; ja

heti, kun saapumistullitoimipaikan tulliviranomaiset ovat luovuttaneet jätteen tullimenettelyyn, saapumistullitoimipaikan on ilmoitettava unionissa olevan vastaanottomaan toimivaltaiselle viranomaiselle ja kaikkien unionissa olevien kauttakulkumaiden toimivaltaisille viranomaisille, että jäte on saapunut unioniin;

4. Siirto voidaan toteuttaa ainoastaan, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	ilmoituksen tekijä on saanut kirjallisen hyväksynnän lähtömaan, vastaanottomaan ja tarvittaessa kauttakulkumaan toimivaltaisilta viranomaisilta, ja kaikki kyseisissä hyväksynnissä tai niiden liitteissä asetetut ehdot on täytetty;

b)	ilmoituksen tekijän ja vastaanottajan välillä on tehty 6 artiklassa tarkoitettu sopimus, joka on voimassa;

c)	on annettu 7 artiklassa tarkoitettu rahoitusvakuus tai vastaava vakuutus, joka on voimassa; ja

d)	ympäristön kannalta hyväksyttävä jätehuolto on varmistettu 59 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

5. Jos saapumistullitoimipaikassa havaitaan laiton siirto, kyseisen tullitoimipaikan on ilmoitettava asiasta viipymättä tullitoimipaikan sijaintimaan toimivaltaiselle viranomaiselle. Kyseisen toimivaltaisen viranomaisen on

a)	ilmoitettava laittomasta siirrosta viipymättä unionissa olevan vastaanottomaan toimivaltaiselle viranomaiselle, joka puolestaan ilmoittaa siitä unionin ulkopuolisen lähtömaan toimivaltaiselle viranomaiselle;

b)	varmistettava jätteen pidättäminen, kunnes unionin ulkopuolisen lähtömaan toimivaltainen viranomainen on toisin päättänyt ja ilmoittanut päätöksestä kirjallisesti sen tullitoimipaikan sijaintimaan toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa jäte on pidätetty; ja

c)	annettava b alakohdassa tarkoitettu lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen päätös viipymättä tiedoksi saapumistullitoimipaikalle, joka havaitsi laittoman siirron.

6. Jos asevoimat tai avustusjärjestöt ovat kriisitilanteessa tai rauhanpalauttamis- tai rauhanturvaamisoperaatioiden aikana tuottaneet jätettä ja asianomaiset asevoimat tai avustusjärjestöt tuovat tällaisen jätteen tai luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö tuo sen niiden puolesta, tällaisten tahojen on ilmoitettava kaikkien unionissa olevien kauttakulkumaiden toimivaltaisille viranomaisille ja unionissa olevan vastaanottomaan toimivaltaiselle viranomaiselle tai kiireellisissä tapauksissa, joissa loppukäsittely- tai hyödyntämislaitos ei ole tiedossa siirron käynnistyessä, alueesta, jolla ensimmäinen määräpaikka sijaitsee, vastuussa olevalle toimivaltaiselle viranomaiselle etukäteen siirrosta ja sen määränpäästä.

Ensimmäisen alakohdan nojalla toimitettujen tietojen on oltava siirron mukana, paitsi jos ne tarjotaan 27 artiklan mukaisen järjestelmän kautta.

7. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksen, jossa esitetään yksityiskohtaisesti 6 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti toimitettavat tiedot ja toimittamisen aikataulu.

Näiden tietojen on oltava riittävät, jotta viranomaiset voivat tehdä tarkastuksia, ja niihin on sisällytettävä yksityiskohtaiset tiedot siirtoihin osallistuvista henkilöistä, siirron ajankohdasta ja jätteen määrästä sekä jätetunniste, jätteen nimi ja koostumus, hyödyntämis- tai loppukäsittelytoimen koodi ja osallistuvat maat.

Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 81 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2 LUKU

Hyödynnettäväksi tarkoitetun jätteen tuonti

52 artikla

Hyödynnettäväksi tarkoitetun jätteen tuontikielto

1. Hyödynnettäväksi tarkoitettujen jätteiden tuonti unioniin on kielletty, lukuun ottamatta tuontia

a)	maista, joihin sovelletaan OECD:n päätöstä;

b)	muista maista, jotka ovat Baselin yleissopimuksen sopimuspuolia;

c)	muista maista, joiden kanssa unioni tai unioni ja sen jäsenvaltiot ovat tehneet unionin oikeuden kanssa yhteensopivia ja Baselin yleissopimuksen 11 artiklan mukaisia kahden- tai monenvälisiä sopimuksia tai järjestelyjä;

d)	muista maista, joiden kanssa yksittäiset jäsenvaltiot ovat tehneet 2 kohdan mukaisia kahdenvälisiä sopimuksia tai järjestelyjä; tai

muilta alueilta silloin, kun poikkeuksellisin perustein kriisitilanteessa, rauhanpalauttamis- tai rauhanturvaamisoperaatioiden yhteydessä tai sotatilanteessa c tai d alakohdan mukaisia kahdenvälisiä sopimuksia tai järjestelyjä ei voida tehdä tai kun lähtömaan toimivaltaista viranomaista joko ei ole nimetty tai se ei kykene toimimaan.

2. Poikkeustapauksissa yksittäiset jäsenvaltiot voivat tehdä kahdenvälisiä sopimuksia ja järjestelyjä tietyn jätteen hyödyntämiseksi näissä jäsenvaltioissa, jos kyseisen jätteen huolto ei tapahdu lähtömaassa ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla.

Tällöin sovelletaan 50 artiklan 2 kohdan toista alakohtaa.

3. Edellä olevan 1 kohdan c ja d alakohdan mukaisesti tehtyjen kahdenvälisten ja monenvälisten sopimusten ja järjestelyjen on perustuttava tapauksen mukaan 51 artiklassa säädettyihin menettelyvaatimuksiin.

53 artikla

Menettelyvaatimukset, joita sovelletaan tuontiin maista, joihin sovelletaan OECD:n päätöstä, tai muilta alueilta kriisi- tai sotatilanteessa tai rauhanpalauttamis- tai rauhanturvaamisoperaatioiden aikana

1. Jos hyödynnettäväksi tarkoitettua jätettä tuodaan unioniin sellaisista maista ja sellaisten maiden kautta, joihin sovelletaan OECD:n päätöstä, tai 52 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa sovelletaan II osaston säännöksiä soveltuvin osin 2 ja 3 kohdassa luetelluin mukautuksin ja lisäsäännöksin.

2. Sovelletaan seuraavia mukautuksia:

a)	9 artiklan mukaisesti edellytettävä hyväksyntä voidaan antaa unionin ulkopuolisen lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen antamana hiljaisena hyväksyntänä;

b)	sellaisten jätteiden siirtojen osalta, jotka on tarkoitettu 4 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja käsittelykokeita varten, noudatetaan kirjallista ennakkoilmoitus- ja -hyväksyntämenettelyä;

d)	sovelletaan 51 artiklan 2 kohdan a–e alakohtaa;

e)	15 artiklan 3 kohdassa ja 16 artiklan 5 kohdassa mainitun laitoksen on annettava asiaa koskeva vahvistus kolmen työpäivän kuluessa jätteen vastaanottamisesta.

3. Sovelletaan myös 51 artiklan 3 kohtaa.

4. Siirto voidaan toteuttaa ainoastaan, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

ilmoituksen tekijä on saanut kirjallisen hyväksynnän lähtömaan, vastaanottomaan ja tarvittaessa kauttakulkumaan toimivaltaiselta viranomaiselta, tai unionin ulkopuoliselta lähtömaan toimivaltaiselta viranomaiselta on saatu tai voidaan olettaa saadun hiljainen hyväksyntä, ja päätöksissä asetetut ehdot on täytetty;

b)	edellä 51 artiklan 4 kohdan b, c ja d alakohdassa mainitut edellytykset täyttyvät.

5. Sovelletaan 51 artiklan 5 ja 6 kohdan säännöksiä.

54 artikla

Menettelyvaatimukset, jotka koskevat tuontia sellaisesta maasta tai sellaisen maan kautta, johon ei sovelleta OECD:n päätöstä

Jos hyödynnettäväksi tarkoitettu jäte tuodaan unioniin maasta, johon ei sovelleta OECD:n päätöstä, tai sellaisen maan kautta, johon ei sovelleta OECD:n päätöstä ja joka on myös Baselin yleissopimuksen sopimuspuoli, sovelletaan 51 artiklaa soveltuvin osin.

3 LUKU

Lisävelvoitteet

55 artikla

Unionissa olevan vastaanottomaan toimivaltaisten viranomaisten velvoitteet

1. Kun kyseessä on jätteen tuonti unioniin, unionissa olevan vastaanottomaan toimivaltaisen viranomaisen on vaadittava ja toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että kaikkien sen lainkäyttövaltaan kuuluvalle alueelle siirrettyjen jätteiden huolto tapahtuu ihmisten terveyttä vaarantamattomalla tavalla ja ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla tämän asetuksen 59 artiklan mukaisesti sekä direktiivin 2008/98/EY 13 artiklan ja muun jätteitä koskevan unionin oikeuden, erityisesti liitteessä IX olevassa 1 osassa tarkoitetun unionin lainsäädännön, mukaisesti koko siirron ajan, mukaan lukien vastaanottomaassa tapahtuva hyödyntäminen tai loppukäsittely.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen on myös kiellettävä jätteiden tuonti kolmansista maista, jos sillä on syytä uskoa, että jätteen huoltoa ei toteuteta 1 kohdassa säädettyjen vaatimusten mukaisesti.

4 LUKU

Tuonti merentakaisista maista tai merentakaisilta alueilta

56 artikla

Tuonti merentakaisista maista tai merentakaisilta alueilta

1. Jos jätteitä tuodaan unioniin merentakaisista maista tai merentakaisilta alueilta, sovelletaan II osastoa soveltuvin osin.

2. Merentakainen maa tai alue ja jäsenvaltio, johon se on sidoksissa, voivat soveltaa kyseisen jäsenvaltion kansallisia menettelyjä merentakaisesta maasta tai merentakaiselta alueelta kyseiseen jäsenvaltioon suuntautuviin siirtoihin, jos muut maat eivät osallistu siirtoon kauttakulkumaana. Jos jäsenvaltio soveltaa kansallisia menettelyjä tällaisiin siirtoihin, sen on ilmoitettava siitä komissiolle.

VI OSASTO

UNIONIN KAUTTA TAPAHTUVA KULJETUS KOLMANSISTA MAISTA KOLMANSIIN MAIHIN

57 artikla

Loppukäsiteltäväksi tarkoitetun jätteen kuljettaminen unionin kautta

Jos loppukäsiteltäväksi tarkoitettu jäte siirretään kolmansista maista kolmansiin maihin yhden tai useamman jäsenvaltion kautta, sovelletaan 51 artiklaa soveltuvin osin jäljempänä luetelluin mukautuksin ja lisäsäännöksin:

unionissa olevan ensimmäisen ja viimeisen kauttakulkumaan toimivaltaisen viranomaisen on tarvittaessa ilmoitettava saapumistullitoimipaikalle ja poistumistullitoimipaikalle päätöksistään hyväksyä siirto tai, jos ne ovat antaneet hiljaisen hyväksynnän, 51 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesta vahvistuksesta;

b)	poistumistullitoimipaikan on heti, kun jäte on lähtenyt unionista, ilmoitettava unionissa olevan kauttakulkumaan toimivaltaiselle viranomaiselle tai unionissa olevien kauttakulkumaiden toimivaltaisille viranomaisille, että jäte on lähtenyt unionista;

c)	unionissa olevan kauttakulkumaan toimivaltainen viranomainen voi tarvittaessa vaatia rahoitusvakuutta tai vastaavaa vakuutusta taikka täydentävää rahoitusvakuutta tai vastaavaa vakuutusta tarkasteltuaan ilmoituksen tekijän vahvistaman rahoitusvakuuden tai vastaavan vakuutuksen kattamaa määrää.

58 artikla

Hyödynnettäväksi tarkoitetun jätteen kuljettaminen unionin kautta

1. Jos hyödynnettäväksi tarkoitettu jäte siirretään jäsenvaltioiden kautta sellaisesta maasta ja sellaiseen maahan, johon ei sovelleta OECD:n päätöstä, sovelletaan 57 artiklaa soveltuvin osin.

2. Jos hyödynnettäväksi tarkoitettu jäte siirretään jäsenvaltioiden kautta maasta ja maahan, johon sovelletaan OECD:n päätöstä, sovelletaan 53 artiklaa soveltuvin osin seuraavin mukautuksin ja lisäsäännöksin:

b)	poistumistullitoimipaikan on heti, kun jäte on lähtenyt unionista, ilmoitettava unionissa olevien kauttakulkumaiden toimivaltaisille viranomaisille siitä, että jäte on lähtenyt unionista;

c)	unionissa olevan kauttakulkumaan toimivaltainen viranomainen voi tarvittaessa vaatia rahoitusvakuutta tai vastaavaa vakuutusta taikka täydentävää rahoitusvakuutta tai vastaavaa vakuutusta tarkasteltuaan ilmoituksen tekijän vahvistaman rahoitusvakuuden tai vastaavan vakuutuksen kattamaa määrää.

3. Jos hyödynnettäväksi tarkoitettu jäte siirretään jäsenvaltioiden kautta maasta, johon ei sovelleta OECD:n päätöstä, maahan, johon OECD:n päätöstä sovelletaan, tai päinvastoin, sovelletaan 1 kohtaa sen maan osalta, johon OECD:n päätöstä ei sovelleta, ja 2 kohtaa sen maan osalta, johon OECD:n päätöstä sovelletaan.

VII OSASTO

YMPÄRISTÖN KANNALTA HYVÄKSYTTÄVÄ JÄTEHUOLTO JA TÄYTÄNTÖÖNPANON VALVONTA

1 LUKU

Ympäristön kannalta hyväksyttävä jätehuolto

59 artikla

Ympäristön kannalta hyväksyttävä jätehuolto

1. Jätteen tuottajan, ilmoituksen tekijän, siirron järjestävän henkilön ja muiden jätteen siirtoon tai sen hyödyntämiseen tai loppukäsittelyyn osallistuvien yritysten on toteutettava tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että jätehuolto toteutetaan ihmisten terveyttä vaarantamattomalla ja ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla koko siirron ajan sekä jätteen hyödyntämisen ja loppukäsittelyn aikana.

2. Kun on kyse jätteen viennistä, jätteen huolto on katsottava hyödyntämisen tai loppukäsittelyn osalta ympäristön kannalta hyväksyttäväksi, jos voidaan osoittaa, että jätteen sekä hyödyntämisen tai loppukäsittelyn tuloksena syntyvän jäännösjätteen huollossa noudatetaan ihmisten terveyttä, ilmastoa ja ympäristönsuojelua koskevia vaatimuksia, joiden katsotaan vastaavan unionin oikeuden mukaisia ihmisten terveyttä ja ympäristönsuojelua koskevia vaatimuksia. Tällaista vastaavuutta arvioitaessa ei vaadita unionin lainsäädännöstä johtuvien vaatimusten täysimääräistä noudattamista, mutta on osoitettava, että vastaanottomaassa sovellettavilla vaatimuksilla varmistetaan samantasoinen ihmisten terveyden ja ympäristön suojelu kuin unionin lainsäädännöstä johtuvilla vaatimuksilla. Vastaavuuden arvioinnissa on käytettävä vertailukohtina unionin lainsäädännön asiaankuuluvia säännöksiä sekä liitteessä IX tarkoitettuja kansainvälisiä ohjeita.

2 LUKU

Täytäntöönpanon valvonta

1 jakso

Jäsenvaltioiden suorittamat tarkastukset sekä seuraamukset

60 artikla

Tarkastukset

1. Jäsenvaltioiden on tämän asetuksen täytäntöönpanon valvomiseksi varmistettava, että direktiivin 2008/98/EY 34 artiklan mukaiset laitosten, yritysten, välittäjien ja kauppiaiden tarkastukset sekä jätteiden siirtojen ja niihin liittyvien hyödyntämis- ja loppukäsittelytoimien tarkastukset tehdään.

2. Siirtoja koskevat tarkastukset on tehtävä vähintään yhdessä seuraavista kohdista:

a)	yhdessä jätteen tuottajan, kerääjän, jätteen haltijan, ilmoituksen tekijän tai siirron järjestävän henkilön kanssa paikassa, josta jäte on peräisin;

b)	yhdessä vastaanottajan tai laitoksen kanssa vastaanottopaikassa, mukaan lukien jätteen väliaikaisessa ja muussa kuin väliaikaisessa hyödyntämispaikassa tai väliaikaisessa ja muussa kuin väliaikaisessa loppukäsittelypaikassa;

c)	unionin rajoilla;

d)	jätteen siirron aikana unionissa.

61 artikla

Asiakirjat ja todisteet

1. Siirtojen tarkastuksiin kuuluvat ainakin asiakirjojen tarkistaminen, siirtoihin osallistuvien henkilöllisyyden varmistaminen ja tarvittaessa jätteen fyysinen tarkastaminen.

2. Sen varmistamiseksi, ettei maantie-, rautatie-, lento-, meri- tai sisävesikuljetuksena siirrettävä aine tai esine ole jätettä, tarkastuksiin osallistuvat viranomaiset voivat vaatia luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jonka hallussa asianomainen aine tai esine on tai joka järjestää sen kuljetuksen, toimittamaan asiakirjatodisteita

a)	paikasta, josta asianomainen aine tai esine on peräisin, ja sen vastaanottopaikasta; sekä

b)	siitä, ettei se ole jätettä, mukaan lukien tarvittaessa todisteet sen toimintakunnosta.

Ensimmäisen alakohdan soveltamiseksi on myös varmistettava kyseessä olevan aineen tai esineen suojaaminen vahingoittumiselta kuljetuksen, lastauksen ja purkamisen aikana, muun muassa riittävä pakkausmateriaali ja kuorman asianmukainen lastaaminen.

Käytettyjen tavaroiden ja jätteiden erottamiseksi toisistaan tarkastuksissa sovelletaan 29 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa säädettyjä edellytyksiä sekä soveltuvin osin 29 artiklan 3 kohdan nojalla mahdollisesti vahvistettuja perusteita.

Tämä kohta ei rajoita direktiivin 2012/19/EU 23 artiklan 2 kohdan ja liitteen VI eikä asetuksen (EU) 2023/1542 72 artiklan 2 kohdan ja liitteen XIV soveltamista.

3. Tarkastuksiin osallistuvat viranomaiset voivat päättää, että asianomainen aine tai esine on jätettä, jos

a)	2 kohdassa tarkoitettuja tai unionin muun lainsäädännön mukaisesti vaadittuja todisteita sen varmistamiseksi, että aine tai esine ei ole jätettä, ei ole toimitettu näiden viranomaisten asettamassa määräajassa; tai

b)	nämä viranomaiset katsovat, että niiden saatavilla olevat todisteet ja tiedot ovat riittämättömät johtopäätöksen tekemistä varten, tai ne katsovat, että 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu vahingoittumiselta suojaaminen on puutteellinen.

Jos viranomaiset ovat todenneet ensimmäisen alakohdan mukaisesti, että aine tai esine on jätettä, kyseisen aineen tai esineen kuljetusta tai kyseisen jätteen siirtoa pidetään laittomana siirtona. Näin ollen sitä on käsiteltävä 25 ja 26 artiklan mukaisesti ja tarkastukseen osallistuvien viranomaisten on ilmoitettava asiasta viipymättä sen maan toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa kyseessä oleva tarkastus tehtiin.

4. Sen varmistamiseksi, onko jätteen siirto tämän asetuksen mukainen, tarkastuksiin osallistuvat viranomaiset voivat vaatia, että ilmoituksen tekijä, siirron järjestävä henkilö, jätteen haltija, kuljettaja, vastaanottaja ja jätteen vastaanottava laitos toimittavat asiaan vaikuttavat asiakirjatodisteet näille viranomaisille niiden asettamassa määräajassa, ja ne voivat pidättää jätteen siirron ja tarvittaessa kulkuneuvon, jossa jätteet ovat, sekä keskeyttää jätteiden kuljetuksen, kunnes asiakirjat on toimitettu.

5. Sen varmistamiseksi, onko 18 artiklassa tarkoitettujen, yleisten tietojen antamista koskevien vaatimusten soveltamisalaan kuuluva jätteiden siirto tarkoitettu 59 artiklan mukaisiin hyödyntämistoimiin, tarkastuksiin osallistuvat viranomaiset voivat vaatia, että siirron järjestävä henkilö ja vastaanottaja toimittavat jätteitä väliaikaisesti ja muuten kuin väliaikaisesti hyödyntävän laitoksen antamat ja tarvittaessa vastaanottomaan toimivaltaisen viranomaisen hyväksymät asiaan vaikuttavat asiakirjatodisteet. Kun kyseessä on vienti unionista, tarkastuksiin osallistuvien viranomaisten on vaadittava asiakirjatodisteet 46 artiklan mukaisesti suoritetusta tarkastuksesta.

6. Jos 4 tai 5 kohdassa tarkoitettuja todisteita ei ole toimitettu tarkastuksiin osallistuville viranomaisille niiden määrittämän ajan kuluessa tai nämä viranomaiset katsovat, että niiden saatavilla olevat todisteet ja tiedot ovat riittämättömät johtopäätöksen tekemistä varten, kyseistä siirtoa on pidettävä laittomana siirtona ja sitä on käsiteltävä 25 ja 26 artiklan mukaisesti. Tarkastukseen osallistuvien viranomaisten on ilmoitettava asiasta viipymättä sen maan toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa kyseessä oleva tarkastus tehtiin.

7. Komissiolle siirretään valta hyväksyä täytäntöönpanosäädöksillä asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 säädettyjen yhdistetyn nimikkeistön koodien ja tämän asetuksen liitteessä III, liitteessä IIIA, liitteessä IIIB, liitteessä IV ja liitteessä V lueteltujen jätenimikkeiden välinen vastaavuustaulukko. Komissio pitää nämä säädökset ajan tasalla, jotta niissä otetaan huomioon mainittuun nimikkeistöön ja mainituissa liitteissä lueteltuihin nimikkeisiin tehtävät muutokset ja niihin sisällytetään Maailman tullijärjestön mahdollisesti hyväksymät uudet jätteisiin liittyvät harmonoidun järjestelmän nimikkeistön koodit. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 81 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1245 (46) pysyy voimassa, kunnes komissio käyttää tässä artiklassa tarkoitettua valtuutusta.

62 artikla

Tarkastussuunnitelmat

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 60 artiklan 1 kohdan mukaisesti tehtävistä tarkastuksista niiden koko maantieteellisen alueen osalta laaditaan yksi tai useampi suunnitelma, jäljempänä ”tarkastussuunnitelma”, joko erikseen tai selkeästi määriteltynä osana muita suunnitelmia.

Tarkastussuunnitelmien on perustuttava riskinarviointiin, joka kattaa laittomien siirtojen yksittäiset jätevirrat ja lähteet ja aiempien tarkastusten tulokset ja jossa otetaan huomioon tiedustelutiedot, kuten poliisin ja tulliviranomaisten tutkimuksista saadut tiedot ja rikollista toimintaa koskevat analyysit, sekä luonnollisilta henkilöiltä tai oikeushenkilöiltä saadut luotettavat tiedot mahdollisista laittomista siirroista, siirrettävän jätteen huoltoon liittyvät asiaankuuluvat tiedot ja tiedot, jotka osoittavat, että siirto muistuttaa aiemmin laittomiksi siirroiksi todettuja siirtoja, mikäli tämä on tarkoituksenmukaista. Kyseisessä riskiarvioinnissa on erityisesti otettava huomioon tarve tehdä tarkastuksia, joissa tutkitaan, noudattavatko unionista jätteitä vievät luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt 46 artiklassa säädettyjä velvoitteita. Tällä riskinarvioinnilla on pyrittävä muun muassa määrittämään vaadittavien tarkastusten vähimmäismäärä ja tiheys, mukaan lukien laitosten, yritysten, välittäjien, kauppiaiden sekä jätteiden siirtojen tai niihin liittyvien hyödyntämis- tai loppukäsittelytoimien fyysiset tarkastukset.

2. Tarkastussuunnitelmissa on esitettävä ainakin seuraavat tiedot:

a)	tarkastusten tavoitteet ja painopisteet, mukaan lukien kuvaus siitä, miten nämä tavoitteet ja painopisteet on valittu;

b)	tarkastussuunnitelman kattama maantieteellinen alue;

tiedot suunnitelluista tarkastuksista, mukaan lukien 1 kohdassa tarkoitetun riskinarvioinnin mukaisesti yksilöityjen, kunakin kalenterivuonna toteutettavien laitosten, yritysten, välittäjien, kauppiaiden sekä jätteiden siirtojen tai niihin liittyvien hyödyntämis- tai loppukäsittelytoimien tarkastusten, myös fyysisten tarkastusten, vähimmäismäärästä;

d)	kullekin tarkastuksiin osallistuvalle viranomaiselle osoitetut tehtävät;

e)	tarkastuksiin osallistuvien viranomaisten välistä yhteistyötä koskevat järjestelyt;

f)	tiedot tarkastajien koulutuksesta tarkastuksiin liittyvien kysymysten osalta; sekä

g)	tiedot asianomaisen tarkastussuunnitelman toteuttamista varten käytössä olevista työvoima-, rahoitus- ja muista resursseista.

3. Tarkastussuunnitelma on arvioitava uudelleen vähintään joka kolmas vuosi ja se on saatettava tarvittaessa ajan tasalle. Tässä arvioinnissa on tarkasteltava sitä, missä määrin kyseisen tarkastussuunnitelman tavoitteet ja muut osat ovat toteutuneet.

4. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 1 kohdassa tarkoitetut tarkastussuunnitelmat ja niihin tehdyt merkittävät tarkistukset joka kolmas vuosi ja ensimmäisen kerran vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sovellettavien luottamuksellisuusvaatimusten noudattamista.

5. Komissio tarkastelee jäsenvaltioiden 4 kohdan mukaisesti ilmoittamia tarkastussuunnitelmia ja laatii tarvittaessa suunnitelmien tarkasteluun perustuvia kertomuksia tämän artiklan täytäntöönpanosta. Tällaisiin kertomuksiin voi sisältyä muun muassa suosituksia tarkastusten prioriteeteista sekä täytäntöönpanon valvontaan liittyvästä yhteistyöstä ja tarkastuksiin osallistuvien asianomaisten viranomaisten välisestä koordinoinnista. Tällaiset kertomukset voidaan tarvittaessa esittää myös 66 artiklan nojalla perustetun jätteiden siirtojen valvontaryhmän kokouksissa, ja ne asetetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston saataville.

63 artikla

Seuraamukset

1. Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän asetuksen säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2008/99/EY mukaisten jäsenvaltioiden velvoitteiden soveltamista. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän artiklan nojalla vahvistetuissa seuraamuksissa otetaan soveltuvin osin asianmukaisesti huomioon seuraavat perusteet:

a)	rikkomisen luonne, vakavuus ja laajuus;

b)	tapauksen mukaan rikkomisen tahallisuus tai tuottamuksellisuus;

c)	vastuussa olevan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön taloudellinen valmius;

d)	vastuussa olevan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön rikkomisen johdosta saama taloudellinen hyöty, siinä määrin kuin se on määritettävissä;

e)	rikkomisen aiheuttama ympäristövahinko;

f)	vastuussa olevan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön toteuttamat toimet rikkomisen aiheuttaman vahingon lieventämiseksi tai korjaamiseksi;

g)	se, onko kyseessä toistuva vai kertaluonteinen rikkominen;

h)	asian olosuhteista johtuvat mahdolliset muut raskauttavat tai lieventävät tekijät.

3. Jäsenvaltioiden on voitava määrätä tarvittaessa ainakin seuraavat seuraamukset, jos tätä asetusta rikotaan:

sakot;

b)	jätteen jätehuoltoon ja siirtoon liittyvän toiminnan harjoittamista koskevan luvan peruuttaminen kokonaan tai määräajaksi, siltä osin kuin kyseinen toiminta kuuluu tämän asetuksen soveltamisalaan;

c)	poissulkeminen määräajaksi julkisista hankintamenettelyistä.

4. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava 1 kohdassa tarkoitetut säännökset ja toimenpiteet sekä kaikki niitä koskevat myöhemmät muutokset komissiolle viipymättä.

2 jakso

Valvontayhteistyö

64 artikla

Valvontayhteistyö kansallisella tasolla

Jäsenvaltioiden on pidettävä voimassa tai perustettava tehokkaat mekanismit, jotka koskevat kaikkia tämän asetuksen täytäntöönpanon valvontaan osallistuvia asiaankuuluvia viranomaisia niiden alueella, mukaan lukien toimivaltaiset viranomaiset ja tarkastuksiin osallistuvat viranomaiset, ja joiden avulla ne voivat tehdä yhteistyötä ja koordinoida toimintaansa kansallisella tasolla sellaisten täytäntöönpanon valvontaa koskevien politiikkojen ja toimien kehittämisessä ja täytäntöönpanossa, joilla puututaan laittomiin jätteiden siirtoihin, mukaan lukien tarkastussuunnitelmien laatiminen ja täytäntöönpano.

65 artikla

Jäsenvaltioiden välinen valvontayhteistyö

1. Jäsenvaltioiden on tehtävä keskenään kahden- ja monenvälistä yhteistyötä helpottaakseen laittomien siirtojen estämistä ja havaitsemista. Niiden on vaihdettava laittomien siirtojen estämiseen ja havaitsemiseen liittyviä asiaankuuluvia tietoja muun muassa jätteiden siirroista, jätevirroista, toiminnanharjoittajista ja laitoksista sekä vaihdettava kokemuksia ja tietoja täytäntöönpanon valvontaa koskevista toimenpiteistä, mukaan lukien 62 artiklan 1 kohdan mukaisesti tehdystä riskinarvioinnista, olemassa olevien rakenteiden ja erityisesti 66 artiklan mukaisesti perustetun jätteiden siirtojen valvontaryhmän puitteissa.

2. Jäsenvaltioiden on yksilöitävä se viranomainen tai ne viranomaiset sekä ne niiden vakinaisen henkilöstön jäsenet, jotka vastaavat 1 kohdassa tarkoitetusta yhteistyöstä, ja myös yksilöitävä viranomainen tai viranomaiset ja vastuussa olevat vakinaisen henkilöstön jäsenet, jotka toimivat yhteyspisteinä 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen fyysisten tarkastusten osalta. Jäsenvaltioiden on lähetettävä nämä tiedot komissiolle, joka kokoaa tiedot ja asettaa ne yksilöityjen viranomaisten ja niiden vakinaisen henkilöstön jäsenten saataville.

3. Jäsenvaltion viranomainen voi toisen jäsenvaltion viranomaisen pyynnöstä toteuttaa täytäntöönpanon valvontaa koskevia toimia, jotka kohdistuvat ensiksi mainitussa jäsenvaltiossa oleviin henkilöihin, jos kyseisten henkilöiden epäillään olevan tekemisissä laittomien jätteiden siirtojen kanssa.

66 artikla

Jätteiden siirtojen valvontaryhmä

1. Perustetaan valvontaryhmä helpottamaan ja parantamaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja koordinointia laittomien siirtojen estämiseksi ja havaitsemiseksi, jäljempänä ”jätteiden siirtojen valvontaryhmä”.

2. Jätteiden siirtojen valvontaryhmässä on kustakin jäsenvaltiosta enintään kolme edustajaa, jotka on valittu 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta yhteistyöstä vastaavan nimetyn vakinaisen henkilöstön joukosta tai kunkin jäsenvaltion muiden tämän asetuksen täytäntöönpanon valvontaan osallistuvien asiaankuuluvien viranomaisten vakinaisen henkilöstön joukosta; jäsenvaltiot nimittävät edustajat ja ilmoittavat heidät komissiolle. Kyseisen ryhmän yhteispuheenjohtajana toimivat komission edustaja tai edustajat ja ryhmän valitsema jäsenvaltion edustaja.

3. Jätteiden siirtojen valvontaryhmä toimii foorumina, jolla jaetaan laittomien siirtojen estämisen ja havaitsemisen kannalta merkityksellisiä tietoja, mukaan lukien tiedot ja tiedustelutiedot jätteiden laittomiin siirtoihin liittyvistä yleisistä suuntauksista, jäsenvaltioiden viranomaisten tekemät riskiperusteiset arvioinnit ja kokemukset ja tiedot täytäntöönpanon valvontaa koskevista toimenpiteistä, sekä vaihdetaan näkemyksiä parhaista käytännöistä ja helpotetaan yhteistyötä ja koordinointia asianomaisten viranomaisten välillä. Jätteiden siirtojen valvontaryhmä voi tarkastella kaikkia tämän asetuksen täytäntöönpanoon liittyviä teknisiä kysymyksiä, jotka puheenjohtajat ottavat esille joko omasta aloitteestaan taikka ryhmän jäsenten tai 81 artiklassa tarkoitetun komitean pyynnöstä.

4. Jätteiden siirtojen valvontaryhmän on kokoonnuttava säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa. Puheenjohtajat voivat 2 kohdassa tarkoitettujen jäsenten lisäksi kutsua kokouksiin tai joihinkin kokouksen osiin tarvittaessa muiden asiaankuuluvien toimielinten, elinten, toimistojen, virastojen, verkostojen tai muiden sidosryhmien edustajia.

5. Komissio toimittaa jätteiden siirtojen valvontaryhmässä esitetyt mielipiteet 81 artiklassa tarkoitetulle komitealle.

3 jakso

Komission toteuttamat toimet

67 artikla

Yleiset säännökset

1. Komissio käyttää sille 67–71 artiklalla siirrettyä toimivaltaa jäsenvaltioiden täytäntöönpanon valvontaa koskevien toimien tukemiseksi ja täydentämiseksi sekä tämän asetuksen yhdenmukaisen täytäntöönpanon edistämiseksi kaikkialla unionissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 515/97 soveltamista.

2. Komissio voi käyttää sille tällä asetuksella siirrettyä toimivaltaa sellaisten tämän asetuksen soveltamisalaan 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti kuuluvien jätteiden siirtojen osalta, jotka ovat luonteeltaan monimutkaisia ja joilla voi olla vakavia haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen tai ympäristöön, kun tarvittavalla tutkinnalla on rajatylittävä ulottuvuus ja se koskee vähintään kahta maata. Komissio voi käynnistää tämän toimivallan mukaisia toimia omasta aloitteestaan, yhden tai useamman jäsenvaltion viranomaisten pyynnöstä tai valituksen perusteella, jos on riittävästi syytä epäillä, että kyseisen aineen tai esineen kuljettaminen tai kyseisen jätteen siirto on laiton siirto. Komissio voi myös toimittaa tällaiset valitukset edelleen asianomaisten jäsenvaltioiden asianomaisille viranomaisille.

Jos komissio päättää olla ryhtymättä toimiin, se vastaa kohtuullisessa ajassa jäsenvaltioiden viranomaisille tai valituksen lähettäneille henkilöille ja ilmoittaa syyt, joiden vuoksi se katsoo, ettei ole riittävästi syytä epäillä, paitsi jos on olemassa yleistä etua koskevia syitä, kuten hallinnollisten tai rikosoikeudellisten menettelyjen luottamuksellisuuden suojaaminen, olla tekemättä näin.

Komissio myös avustaa jäsenvaltioita niiden toimivaltaisten viranomaisten välisen 71 artiklan mukaisen tiiviin ja säännöllisen yhteistyön järjestämisessä.

3. Käyttäessään toimivaltaansa komissio ottaa huomioon meneillään olevat tai jo suoritetut tarkastukset, syytetoimet taikka oikeudelliset tai hallinnolliset menettelyt, jotka jäsenvaltion viranomaiset ovat toteuttaneet samoista siirroista tämän asetuksen nojalla, ja varmistaa, ettei se puutu tällaisiin menettelyihin. Käyttäessään toimivaltaansa komissio ottaa huomioon kaikki lykkäämistä koskevat pyynnöt, jotka jäsenvaltion viranomainen on esittänyt yhteistyöstä vastaavan vakinaisen henkilöstönsä tai 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen yhteyspisteiden välityksellä.

4. Komissio laatii toimiensa päätyttyä kertomuksen. Jos komissio katsoo, että kyseisen aineen tai esineen kuljetus tai kyseisen jätteen siirto on laiton siirto, se ilmoittaa asiasta kyseisen maan tai kyseisten maiden toimivaltaisille viranomaisille ja suosittaa, että tällaista laitonta siirtoa käsitellään 25 ja 26 artiklan mukaisesti. Komissio voi myös suositella jäsenvaltioiden asiaankuuluville viranomaisille tiettyjä jatkotoimia ja tarvittaessa ilmoittaa asiasta asianomaisille unionin toimielimille, elimille, toimistoille ja virastoille.

5. Edellä olevan 4 kohdan perusteella laaditut kertomukset ja kaikki niitä tukevat ja niihin liitetyt todisteet ovat hyväksyttävää todistusaineistoa

a)	kansallisissa tuomioistuimissa käytävissä oikeudenkäynneissä, jotka eivät ole luonteeltaan rikosoikeudellisia, ja jäsenvaltioiden hallinnollisissa menettelyissä;

sen jäsenvaltion rikosoikeudellisissa menettelyissä, joissa niiden käyttö osoittautuu välttämättömäksi, samalla tavoin ja samoin edellytyksin kuin kansallisten hallintoviranomaisten laatimat hallinnolliset kertomukset, ja kertomuksia arvioidaan samojen sääntöjen perusteella kuin kansallisten hallintoviranomaisten laatimia hallinnollisia kertomuksia, ja niillä on sama todistusarvo kuin tällaisilla muilla kertomuksilla;

c)	Euroopan unionin tuomioistuimen oikeudenkäynneissä.

Tämä asetus ei vaikuta Euroopan unionin tuomioistuimen ja kansallisten tuomioistuinten sekä toimivaltaisten viranomaisten valtuuksiin arvioida vapaasti komission 4 kohdan mukaisesti laatimien kertomusten todistusvoimaa.

68 artikla

Komission suorittamat tarkastukset

1. Komissio voi suorittaa 67 artiklan mukaisesti siirtoja koskevia tarkastuksia tämän asetuksen 60 artiklan 1 ja 2 kohdan nojalla.

2. Komissio suorittaa tarkastuksen ainoastaan, kun on riittävä epäily jätteiden laittomasta siirrosta.

3. Komissio valmistelee ja suorittaa tarkastukset tiiviissä yhteistyössä asianomaisen jäsenvaltion asiaankuuluvien viranomaisten kanssa. Tällaiseen yhteistyöhön kuuluu tietojen vaihto ja näkemysten vaihto tarkastusten suunnittelusta ja toteutettavista toimista. Komissio ottaa huomioon kaikki jäsenvaltion hallinto- tai oikeusviranomaisten suorittamat tarkastukset, meneillään olevat syytetoimet sekä oikeudelliset tai hallinnolliset menettelyt.

Komissio ilmoittaa tarkastusten kohteesta, tarkoituksesta ja oikeusperustasta 15 päivää etukäteen 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille yhteistyöstä vastuussa oleville vakinaisen henkilöstön jäsenille tai yhteyspisteille siinä jäsenvaltiossa, jonka alueella tarkastus on määrä suorittaa, jotta asiaankuuluvat viranomaiset voivat antaa tarvittavaa apua. Tätä varten asianomaisen jäsenvaltion asiaankuuluvien viranomaisten virkamiehille annetaan mahdollisuus osallistua tarkastuksiin. Kiireellisissä tapauksissa, joissa ilmoituksen määräaikaa ei ole mahdollista noudattaa, komissio ilmoittaa asiasta ensimmäisenä mahdollisena ajankohtana.

Lisäksi komissio ja asianomaisen jäsenvaltion asiaankuuluvat viranomaiset suorittavat kyseisen jäsenvaltion asiaankuuluvien viranomaisten pyynnöstä tarkastukset yhdessä.

4. Komission henkilöstön ja muiden komission valtuuttamien henkilöiden on oikeuksiaan käyttäessään esitettävä kirjallinen valtuutus, jossa määritellään tutkimuksen kohde ja tarkoitus.

5. Tarkastuksen tekevällä komission henkilöstöllä on valtuudet

a)	päästä kaikkiin ilmoituksen tekijän, siirron järjestävän henkilön, jätteen tuottajan, jätteen haltijan, kuljettajan, vastaanottajan tai jätteen vastaanottavan laitoksen kaikkiin toimitiloihin, kaikille alueille ja kaikkiin kulkuneuvoihin;

b)	tutkia kaikki tarkastusten kohteeseen ja tarkoitukseen liittyvät asiaankuuluvat asiakirjat riippumatta välineestä, jolle ne on tallennettu, ja ottaa tai saada missä tahansa muodossa jäljennöksiä tai otteita tällaisista asiakirjoista;

c)	pyytää ilmoituksen tekijältä, siirron järjestävältä henkilöltä, jätteen tuottajalta, jätteen haltijalta, kuljettajalta, vastaanottajalta tai jätteen vastaanottavalta laitokselta selvityksiä tarkastusten kohteeseen ja tarkoitukseen liittyvistä tosiseikoista tai asiakirjoista ja tallentaa vastaukset;

d)	ottaa vastaan ja tallentaa ilmoituksen tekijältä, siirron järjestävältä henkilöltä, jätteen tuottajalta, jätteen haltijalta, kuljettajalta, vastaanottajalta tai jätteen vastaanottavalta laitokselta lausuntoja tarkastusten kohteesta ja tarkoituksesta;

e)	tarkastaa jäte fyysisesti ja ottaa tarvittaessa näytteitä jätteestä laboratoriotestejä varten.

6. Ilmoituksen tekijän, siirron järjestävän henkilön, jätteen tuottajan, jätteen haltijan, jätteen kuljettajan, vastaanottajan ja jätteen vastaanottavan laitoksen on tehtävä yhteistyötä komission kanssa sen tarkastusten aikana.

7. Jätteiden siirtojen tarkastuksiin osallistuvien niiden jäsenvaltioiden viranomaisten, joiden alueella komission tarkastus on määrä suorittaa, on komission pyynnöstä annettava tarvittavaa apua komission henkilöstölle.

8. Ilmoituksen tekijän, siirron järjestävän henkilön, jätteen tuottajan, jätteen haltijan, jätteen kuljettajan, vastaanottajan ja jätteen vastaanottavan laitoksen on suostuttava komission tarkastuksiin.

9. Jos komissio toteaa, että ilmoituksen tekijä, siirron järjestävä henkilö, jätteen tuottaja, jätteen haltija, jätteen kuljettaja, vastaanottaja tai jätteen vastaanottava laitos vastustaa tarkastusta, asianomaisen jäsenvaltion asiaankuuluvien viranomaisten on annettava komissiolle tarvittavaa apua ja pyydettävä tarvittaessa apua valvontaviranomaisilta, jotta komissio voi suorittaa tarkastuksensa. Jos tällaisen avun edellytyksenä on kansallisten sääntöjen mukaisesti myönnetty oikeusviranomaisen lupa, tällaista lupaa on haettava.

69 artikla

Tietopyynnöt

1. Komissio voi haastatella ketä tahansa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka suostuu haastateltavaksi kyseessä olevaa jätteiden siirtoa koskevien tietojen keräämiseksi.

2. Jos tällainen haastattelu suoritetaan laitoksen, yrityksen, välittäjän tai kauppiaan toimitiloissa, komissio ilmoittaa asiasta 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille yhteistyöstä vastuussa oleville vakinaisen henkilöstön jäsenille tai yhteyspisteille siinä jäsenvaltiossa, jonka alueella haastattelu tapahtuu. Jos kyseisen jäsenvaltion viranomainen sitä pyytää, sen virkamiehet voivat avustaa komission henkilöstöä haastattelun tekemisessä.

Kutsu saapua haastateltavaksi on lähetettävä asianomaiselle henkilölle vähintään kymmenen työpäivää ennen haastattelua. Tätä määräaikaa voidaan lyhentää asianomaisen henkilön nimenomaisella suostumuksella tai tarkastuksen kiireellisyyden vuoksi, mikä on perusteltava asianmukaisesti.

Viimeksi mainitussa tapauksessa määräajan on oltava vähintään 24 tuntia. Kutsussa on lueteltava asianomaisen henkilön oikeudet, erityisesti oikeus itse valitsemaansa avustajaan.

3. Komissio voi pyytää laitoksesta tai yrityksestä vastuussa olevia luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä taikka välittäjiä ja kauppiaita toimittamaan kaikki tarvittavat tiedot kyseisistä jätteiden siirroista. Komissio esittää pyynnön oikeusperustan ja tarkoituksen, täsmentää, mitä tietoja tarvitaan, ja vahvistaa määräajan, jonka kuluessa tiedot on annettava.

4. Komissio asettaa pyynnön viipymättä sen jäsenvaltion asiaankuuluvien viranomaisten saataville, jonka alueella laitoksen, yrityksen, välittäjän tai kauppiaan kotipaikka sijaitsee, sekä sen jäsenvaltion viranomaisten saataville, jonka alueeseen asia vaikuttaa.

5. Jos laitos, yritys, välittäjä tai kauppias ei toimita pyydettyjä tietoja tai jos komissio katsoo, että sen saamat tiedot ovat riittämättömät johtopäätöksen tekemistä varten, sovelletaan 61 artiklan 6 kohdan toista virkettä soveltuvin osin.

70 artikla

Menettelylliset takeet

1. Komissio suorittaa tarkastuksia ja pyytää tietoja noudattaen ilmoituksen tekijän, siirron järjestävän henkilön, jätteen tuottajan, jätteen haltijan, jätteen kuljettajan, vastaanottajan tai jätteen vastaanottavan laitoksen menettelyllisiä takeita, joista säädetään tässä artiklassa.

2. Ilmoituksen tekijällä, siirron järjestävällä henkilöllä, jätteen tuottajalla, jätteen haltijalla, jätteen kuljettajalla, vastaanottajalla ja jätteen vastaanottavalla laitoksella on

a)	oikeus olla antamatta omaa syyllisyyttä tukevia lausuntoja;

b)	oikeus itse valitsemaansa avustajaan;

c)	oikeus käyttää mitä tahansa sen jäsenvaltion virallista kieltä, jossa tarkastus tehdään;

oikeus esittää huomautuksia itseään koskevista tosiseikoista tarkastuksen päätyttyä ja ennen 67 artiklan 4 kohdan mukaisen kertomuksen hyväksymistä. Kehotukseen esittää huomautuksia on sisällyttävä yhteenveto asianomaista henkilöä koskevista tosiseikoista, ja siinä on asetettava riittävä määräaika huomautusten esittämiselle. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa komissio voi päättää lykätä huomautusten esittämistä koskevaa kehotusta, kun se on tarpeen kansallisen viranomaisen suorittaman tarkastuksen tai meneillään olevan tai tulevan hallinnollisen tai rikostutkinnan luottamuksellisuuden säilyttämiseksi;

e)	oikeus saada jäljennös haastattelupöytäkirjasta ja joko hyväksyä se tai lisätä huomautuksia;

jos komissio on antanut oikeudellisia suosituksia 67 artiklan 4 kohdan nojalla, asianomainen henkilö voi pyytää sovellettavien luottamuksellisuus- ja tietosuojasääntöjen mukaisesti komissiota toimittamaan 67 artiklan 4 kohdan mukaisesti laaditun kertomuksen siltä osin kuin se koskee asianomaista henkilöä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta väärinkäytösten paljastajien ja ilmiantajien luottamuksellisuutta koskevia oikeuksia. Komissio myöntää oikeuden tutustua kertomukseen ainoastaan kaikkien kertomuksen vastaanottajien nimenomaisella suostumuksella.

Komissio etsii todisteita ilmoituksen tekijän, siirron järjestävän henkilön, jätteen tuottajan, jätteen haltijan, jätteen kuljettajan, vastaanottajan tai jätteen vastaanottavan laitoksen puolesta ja tätä vastaan, suorittaa tarkastukset ja pyytää tietoja objektiivisesti ja puolueettomasti ja syyttömyysolettaman mukaisesti.

3. Komissio varmistaa tämän jakson mukaisesti toteutettujen tarkastusten, haastattelujen ja pyyntöjen luottamuksellisuuden. Tämän jakson mukaisten tarkastusten, haastattelujen ja pyyntöjen yhteydessä toimitettuihin tai saatuihin tietoihin sovelletaan tietosuojasääntöjä.

71 artikla

Keskinäinen apu

Asetusta (EY) N:o 515/97, lukuun ottamatta 2 a artiklaa, 18 a–18 e artiklaa, IV–VII osastoa ja liitettä, sovelletaan soveltuvin osin tämän jakson säännösten täytäntöönpanoon liittyvään jäsenvaltioiden asiaankuuluvien viranomaisten ja komission väliseen yhteistyöhön tämän asetuksen soveltamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 64 ja 65 artiklan soveltamista.

VIII OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

72 artikla

Tiedonantojen muoto

Jos 27 artiklan säännöksiä ei sovelleta tai jos unionin ulkopuolisilla toimijoilla ei ole yhteyttä 27 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun keskusjärjestelmään, asiaankuuluvat toimijat voivat toimittaa ja vaihtaa tässä asetuksessa tarkoitettuja tietoja ja asiakirjoja postitse, faksilla, sähköpostitse digitaalisesti allekirjoitettuna, sähköpostitse ilman digitaalista allekirjoitusta siten, että tiedot ja asiakirjat lähetetään myöhemmin postitse, tai, jos asianomaiset toimijat keskenään niin sopivat, sähköpostitse ilman digitaalista allekirjoitusta. Toimitettaessa ja vaihdettaessa tietoja ja asiakirjoja sähköpostitse digitaalisesti allekirjoitettuna digitaalinen allekirjoitus korvaa mahdollisesti vaaditun leiman tai allekirjoituksen.

73 artikla

Raportointi

1. Kunkin jäsenvaltion on ennen jokaisen kalenterivuoden loppua toimitettava komissiolle jäljennös selvityksestä, jonka se on laatinut ja toimittanut Baselin yleissopimuksen sihteeristölle edellisestä kalenterivuodesta Baselin yleissopimuksen 13 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

2. Ennen kunkin kalenterivuoden loppua jäsenvaltioiden on lisäksi laadittava liitteessä XI olevan kyselylomakkeen perusteella edellistä kalenterivuotta koskeva raportti ja toimitettava se komissiolle. Kuukauden kuluessa raportin toimittamisesta komissiolle jäsenvaltioiden on asetettava julkisesti saataville sähköisessä muodossa internetissä se osa raportista, joka liittyy 25 artiklaan, 60 artiklan 1 kohtaan ja 63 artiklan 1 kohtaan sekä liitteessä XI olevaan taulukkoon 7, yhdessä jäsenvaltioiden tarkoituksenmukaisiksi katsomien selvennysten kanssa ja ilmoitettava komissiolle niihin liittyvät linkit. Komissio laatii luettelon jäsenvaltioiden linkeistä ja asettaa sen julkisesti saataville verkkosivustollaan.

3. Jäsenvaltioiden 1 ja 2 kohdan mukaisesti laatimat selvitykset ja raportit on toimitettava komissiolle sähköisesti.

4. Komissio tarkastelee tämän artiklan mukaisesti toimitettuja tietoja ja julkaisee tarkastelunsa tuloksista kertomuksen.

Lisäksi komissio käsittelee kertomuksessa seuraavia seikkoja:

a)	laittomia siirtoja koskevat suuntaukset ja parhaat käytännöt tällaisten siirtojen torjumiseksi ottaen huomioon 66 artiklassa tarkoitetun jätteiden siirtojen valvontaryhmän suositukset;

tämän asetuksen II osaston 1 luvussa säädetyn kirjallisen ennakkoilmoitus- ja -hyväksyntämenettelyn tehokkuus ja erityisesti siihen liittyvät määräajat muun muassa analysoimalla sellaisia seikkoja kuin vastalauseiden ja hyväksyntien lukumäärä sekä ilmoituksen toimittamisen ja sitä koskevan päätöksen tekemisen välinen aika 27 artiklassa tarkoitettuun järjestelmään tallennettujen tietojen perusteella;

c)	tämän asetuksen vaikutus ilmastoneutraaliuteen, kiertotalouden saavuttamiseen ja saasteettomuuteen ottaen huomioon asiaankuuluvien unionin virastojen julkaisemat raportit ja tiedot.

Euroopan ympäristökeskus tukee komissiota tämän asetuksen täytäntöönpanon valvonnassa laatimalla tarvittaessa raportteja, joissa analysoidaan tiettyjen jätevirtojen siirtoja ja niiden vaikutuksia ympäristöön.

Ensimmäisessä alakohdassa mainittu kertomus on laadittava ensimmäisen kerran viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2029 ja sen jälkeen kolmen vuoden välein.

5. Komissio laatii 21 päivän toukokuuta 2029 jälkeen kertomuksen, jossa arvioidaan, onko 39–46 artiklan säännösten täytäntöönpanolla varmistettu muovijätteen ympäristön kannalta hyväksyttävä huolto sekä unionissa että maissa, joihin tällaista jätettä on viety unionista, sekä se, ettei sillä ole ollut merkittäviä haitallisia vaikutuksia kotimaisen jätteen käsittelyyn tuojamaissa. Siinä otetaan huomioon muovijätteen vientiin osallistuvien jäsenvaltioiden, tuontimaiden toimivaltaisten viranomaisten sekä talouden toimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden toimittamat tiedot ja seikat.

Kertomuksessa annetaan myös tietoja siitä, miten unionin jätealan toiminnanharjoittajien kapasiteetti huolehtia jäsenvaltioissa syntyvän ja unioniin tuodun muovijätteen huollosta ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla on kehittynyt.

Kertomuksessa arvioidaan myös, ovatko jäsenvaltioiden välisiä jätteiden siirtoja koskevat säännökset edistäneet muovijätteen huollon parantamista, ja tarkastellaan erityisesti muovijätteen luokittelua nimikkeeseen EU3011.

Kertomukseen liitetään tarvittaessa tämän asetuksen muuttamista koskeva lainsäädäntöehdotus, johon voisi sisältyä tiukempia ehtoja muovijätteen viennille kolmansiin maihin, mukaan lukien vientikiellot.

74 artikla

Kansainvälinen yhteistyö

Jäsenvaltioiden on aiheellisissa tapauksissa ja tarvittaessa yhdessä komission kanssa toimien tehtävä yhteistyötä muiden Baselin yleissopimuksen sopimuspuolten ja valtioiden välisten järjestöjen kanssa muun muassa vaihtamalla tai jakamalla tietoa, edistämällä ympäristön kannalta hyväksyttävää teknologiaa ja kehittämällä hyviä toimintatapoja koskevia sääntöjä.

75 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten nimeäminen

Jäsenvaltioiden on nimettävä tämän asetuksen täytäntöönpanosta vastaava yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen. Kukin jäsenvaltio voi nimetä vain yhden toimivaltaisen kauttakulkuviranomaisen.

76 artikla

Yhteyshenkilöiden nimeäminen

Jäsenvaltiot ja komissio nimeävät kukin yhden tai useamman yhteyshenkilön, joka on vastuussa henkilöiden tai yritysten tiedusteluihin vastaamisesta ja neuvonnasta tämän asetuksen täytäntöönpanon osalta. Komission yhteyshenkilön on välitettävä jäsenvaltioiden yhteyshenkilöille kaikki sille osoitetut jäsenvaltioita koskevat tiedustelut; sama koskee vastaavasti jäsenvaltioiden saamia komissiota koskevia tiedusteluja.

77 artikla

Saapumis- ja poistumistullitoimipaikkojen nimeäminen

Jäsenvaltiot voivat nimetä erityiset saapumis- ja poistumistullitoimipaikat unioniin saapuvia ja unionista lähteviä jätteiden siirtoja varten. Jos jäsenvaltio päättää nimetä tällaiset tullitoimipaikat, mitään muita kyseisen jäsenvaltion rajanylityspaikkoja ei saa käyttää unioniin saapuviin tai unionista lähteviin siirtoihin.

78 artikla

Nimeämisiä koskevat ilmoitukset ja tiedot

1. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle

a)	75 artiklan mukaisesti nimetyt toimivaltaiset viranomaiset;

b)	76 artiklan mukaisesti nimetyt yhteyshenkilöt;

c)	tarvittaessa 77 artiklan mukaisesti nimetyt saapumis- ja poistumistullitoimipaikat.

2. Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle 1 kohdassa tarkoitettujen nimeämisten osalta seuraavat tiedot:

nimet;

b)	postiosoitteet;

c)	sähköpostiosoitteet;

d)	puhelinnumerot;

e)	toimivaltaisten viranomaisten hyväksymät kielet.

3. Jäsenvaltioiden on välittömästi ilmoitettava komissiolle kaikki 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja koskevat muutokset.

4. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot ja niihin tehdyt muutokset on toimitettava komissiolle sähköisesti.

5. Komissio julkaisee verkkosivustollaan luettelot nimetyistä toimivaltaisista viranomaisista, yhteyshenkilöistä sekä tarvittaessa saapumis- ja poistumistullitoimipaikoista ja pitää luettelot asianmukaisesti ajan tasalla.

79 artikla

Liitteiden I–X ja XII muuttaminen

1. Siirretään komissiolle valta antaa 80 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteitä IA, IB, IC, II, III, IIIA, IIIB, IV, V, VI ja VII Baselin yleissopimuksen ja OECD:n päätöksen mukaisesti sovittujen muutosten huomioon ottamiseksi.

2. Siirretään komissiolle valta antaa 21 päivän toukokuuta 2026 jälkeen 80 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä IC sen mukauttamiseksi 27 artiklan täytäntöönpanoon.

3. Siirretään komissiolle valta antaa 80 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä IIIA, jotta jäsenvaltion tekemän pyynnön perusteella tai komission omasta aloitteesta sisällytetään kyseiseen liitteeseen kahden tai useamman liitteessä III luetellun jätteen seokset, jos kyseisten jäteseosten koostumus ei haittaa niiden ympäristön kannalta hyväksyttävää hyödyntämistä ja jos on osoitettu, että kyseisen jäteseoksen huolto hoidetaan ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla unionissa, ja jotta säädetään, että yhtä tai useampaa liitteessä IIIA olevaa nimikettä sovelletaan ainoastaan jäsenvaltioiden välisiin siirtoihin, jos on osoitettu, että kyseisen jäteseoksen huoltoa ei hoideta ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla maissa, joihin sovelletaan OECD:n päätöstä.

4. Siirretään komissiolle valta antaa 80 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä IIIB siten, että jäsenvaltion tekemän pyynnön perusteella tai komission omasta aloitteesta sisällytetään kyseiseen liitteeseen vaarattomat jätteet, joita ei ole lueteltu liitteessä III, liitteessä IV tai liitteessä V, jos on osoitettu, että kyseisen jätteen huolto hoidetaan ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla unionissa.

5. Siirretään komissiolle valta antaa 80 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä VIII kyseisessä liitteessä tarkoitettujen tietojen muodon ja sisällön osalta tämän asetuksen täytäntöönpanon aikana saatujen kokemusten perusteella ja jotta voidaan päivittää kyseisessä liitteessä oleva lomake ja siinä olevat tiedot unionin lainsäädännöstä ja kansainvälisistä ohjeista, jotka koskevat ympäristön kannalta hyväksyttävää jätehuoltoa, asiaankuuluvilla kansainvälisillä foorumeilla tai unionin tasolla tapahtuneen kehityksen perusteella sekä tieteellisen ja teknisen kehityksen huomioon ottamiseksi.

6. Siirretään komissiolle valta antaa 80 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä IX, jotta voidaan päivittää luettelot unionin lainsäädännöstä ja kansainvälisistä ohjeista ympäristön kannalta hyväksyttävän jätehuollon osalta unionin tasolla tai asiaankuuluvilla kansainvälisillä foorumeilla tapahtuneen kehityksen perusteella.

7. Siirretään komissiolle valta antaa 80 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä X kyseiseen liitteeseen sisältyvien kriteerien osalta tämän asetuksen täytäntöönpanon aikana saatujen kokemusten perusteella ja jotta voidaan päivittää kyseisessä liitteessä olevat tiedot unionin lainsäädännöstä ja kansainvälisistä ohjeista asiaankuuluvilla kansainvälisillä foorumeilla tai unionin tasolla ympäristön kannalta hyväksyttävän jätehuollon osalta tapahtuneen kehityksen perusteella sekä tieteellisen ja teknisen kehityksen huomioon ottamiseksi.

8. Siirretään komissiolle valta antaa 80 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä XII kyseiseen liitteeseen sisältyvien tietojen osalta tämän asetuksen täytäntöönpanon aikana saatujen kokemusten perusteella.

80 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2. Siirretään komissiolle tämän asetuksen voimaantulopäivästä viiden vuoden ajaksi 14 artiklan 3 kohdassa, 15 artiklan 6 kohdassa, 18 artiklan 15 kohdassa, 27 artiklan 2 kohdassa, 29 artiklan 6 kohdassa, 39 artiklan 5 kohdassa, 41 artiklan 1 kohdassa, 43 artiklan 4 kohdassa, 45 artiklan 6 kohdassa ja 79 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 14 artiklan 3 kohdassa, 15 artiklan 6 kohdassa, 18 artiklan 15 kohdassa, 27 artiklan 2 kohdassa, 29 artiklan 6 kohdassa, 39 artiklan 5 kohdassa, 41 artiklan 1 kohdassa, 43 artiklan 4 kohdassa, 45 artiklan 6 kohdassa ja 79 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6. Edellä olevan 14 artiklan 3 kohdan, 15 artiklan 6 kohdan, 18 artiklan 15 kohdan, 27 artiklan 2 kohdan, 29 artiklan 6 kohdan, 39 artiklan 5 kohdan, 41 artiklan 1 kohdan, 43 artiklan 4 kohdan, 45 artiklan 6 kohdan tai 79 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

81 artikla

Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa direktiivin 2008/98/EY 39 artiklalla perustettu komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, ja tuolloin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.

82 artikla

Asetuksen (EU) N:o 1257/2013 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) N:o 1257/2013 seuraavasti:

1)	korvataan 3 artiklan 2 kohdan johdantokappale seuraavasti: ”Jäljempänä 6 artiklan 2 kohdan a alakohdassa, 7 artiklan 2 kohdan d alakohdassa sekä 13, 15 ja16 artiklassa”;

korvataan 6 artiklan 2 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)

kierrätetään ainoastaan eurooppalaiseen luetteloon sisältyvissä aluskierrätyslaitoksissa, ja, kun on kyse aluksista, jotka katsotaan vaaralliseksi jätteeksi, joka sijaitsee jonkin jäsenvaltion kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella ja joka viedään unionista, ainoastaan niissä eurooppalaisessa luettelossa mainituissa laitoksissa, jotka sijaitsevat Baselin yleissopimuksen liitteessä VII luetelluissa maissa.”.

83 artikla

Asetuksen (EU) 2020/1056 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2020/1056 seuraavasti:

korvataan 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohta seuraavasti:

”iv)	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/1157 (*1) 9 artiklan 2 kohdassa, 16 artiklan 1 kohdassa ja 18 artiklan 4 kohdassa; tällä asetuksella ei rajoiteta tullitoimipaikkojen tekemiä tarkastuksia, joista säädetään unionin säädösten asiaankuuluvissa säännöksissä;

(*1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1157, annettu 11 päivänä huhtikuuta 2024, jätteiden siirroista sekä asetusten (EU) N:o 1257/2013 ja (EU) 2020/1056 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1013/2006 kumoamisesta (EUVL L, 2024/1157, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1157/oj).”;"

2)	lisätään 5 artiklaan kohta seuraavasti: ”1 a. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, toimivaltaisten viranomaisten on hyväksyttävä asetuksen (EU) 2024/1157 mukaiset lakisääteiset tiedot, mukaan lukien lisätiedot, 21 päivästä toukokuuta 2026.”;

3)	kumotaan 5 artiklan 2 kohta;

lisätään 7 artiklaan kohta seuraavasti:

”4. Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, 1 kohdassa tarkoitetut osatekijät, jotka liittyvät 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitetuissa säännöksissä vahvistettuihin tietovaatimuksiin, hyväksytään viimeistään asetuksen (EU) 2024/1157 27 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuna päivänä.”;

lisätään 8 artiklaan kohta seuraavasti:

”4. Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, 1 kohdassa tarkoitetut osatekijät, jotka liittyvät nimenomaisesti siihen, että viranomaiset saavat pääsyn 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitetuissa säännöksissä vahvistettuihin vaatimuksiin liittyviin lakisääteisiin tietoihin ja käsittelevät niitä, mukaan lukien kyseisiin tietoihin liittyvä viestintä talouden toimijoiden kanssa, hyväksytään viimeistään asetuksen (EU) 2024/1157 27 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuna päivänä.”;

lisätään 9 artiklaan kohta seuraavasti:

”3. Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, 1 kohdassa tarkoitetut osatekijät, jotka liittyvät nimenomaisesti 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitetuissa säännöksissä vahvistettuihin vaatimuksiin liittyvien lakisääteisten tietojen käsittelyyn, hyväksytään viimeistään asetuksen (EU) 2024/1157 27 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuna päivänä.”.

84 artikla

Arviointi

Komissio toteuttaa muun muassa 73 artiklan mukaisesti laaditut kertomukset ja raportit ja 62 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun arvioinnin huomioon ottaen ennen 31 päivää joulukuuta 2035 tämän asetuksen arvioinnin, toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen sen tuloksista ja, jos se pitää sitä aiheellisena, liittää siihen lainsäädäntöehdotuksen.

Komissio arvioi arvioinnissaan ja osana kertomustaan erityisesti seuraavia seikkoja:

tämän asetuksen II osaston 1 luvussa säädetyn kirjallisen ennakkoilmoitus- ja -hyväksyntämenettelyn tehokkuus ja erityisesti siihen liittyvät 8, 14, 15 ja 16 artiklassa säädetyt määräajat muun muassa analysoimalla sellaisia seikkoja kuin vastalauseiden ja hyväksyntien lukumäärä sekä ilmoituksen toimittamisen ja sitä koskevan päätöksen tekemisen välinen aika. Komissio voi käyttää tähän tarkoitukseen 27 artiklassa tarkoitettuihin järjestelmiin tallennettuja tietoja;

se, mahdollistaako jätteiden siirtoja koskevien tietojen julkaiseminen 21 artiklan mukaisesti riittävän avoimuuden, erityisesti analysoimalla, ovatko toimivaltaiset viranomaiset tai siirron järjestävät henkilöt pitäneet vastaanottopaikan laitosten nimet luottamuksellisina unionin ja kansallisen lainsäädännön johdosta ja miksi ne ovat näin tehneet;

c)	se, onko tällä asetuksella edistetty riittävästi ilmastoneutraaliutta, kiertotalouden saavuttamista ja saasteettomuutta, ottaen huomioon asiaankuuluvien unionin virastojen julkaisemat kertomukset ja tiedot.

Komissio arvioi arvioinnissaan ja osana kertomustaan lisäksi, onko unionin oikeuteen sisältyvää yhdenvertaisuuden periaatetta noudatettu, arvioi tässä yhteydessä mahdollisia vaikutuksia jonkin jäsenvaltion kilpailukykyyn ja toteuttaa tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä.

85 artikla

Kumoaminen ja siirtymäsäännökset

1. Kumotaan asetus (EY) N:o 1013/2006 20 päivästä toukokuuta 2024.

2. Asetuksen (EY) N:o 1013/2006 säännöksiä sovelletaan kuitenkin edelleen 21 päivään toukokuuta 2026, lukuun ottamatta

a)	30 artiklaa, jonka soveltaminen päättyy 20 päivänä toukokuuta 2024;

b)	37 artiklaa, jota sovelletaan edelleen 21 päivään toukokuuta 2027;

c)	51 artiklaa, jota sovelletaan edelleen 31 päivään joulukuuta 2025.

3. Asetusta (EY) N:o 1013/2006 sovelletaan edelleen myös siirtoihin, joista on toimitettu ilmoitus mainitun asetuksen 4 artiklan mukaisesti ja joista vastaanottomaan toimivaltainen viranomainen on antanut vahvistuksensa mainitun asetuksen 8 artiklan mukaisesti ennen 21 päivää toukokuuta 2026. Näihin siirtoihin ei sovelleta tämän asetuksen säännöksiä.

4. Kumotaan komission asetus (EY) N:o 1418/2007 (47)21 päivästä toukokuuta 2027.

5. Siirtoon, johon asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet hyväksyntänsä asetuksen (EY) N:o 1013/2006 9 artiklan mukaisesti, sisältyvän jätteen hyödyntäminen tai loppukäsittely on saatettava päätökseen viimeistään vuoden kuluttua 21 päivästä toukokuuta 2026.

6. Siirto, johon asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet hyväksyntänsä asetuksen (EY) N:o 1013/2006 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti, on saatettava päätökseen viimeistään kolmen vuoden kuluttua 21 päivästä toukokuuta 2026.

7. Laitosta koskevan asetuksen (EY) N:o 1013/2006 14 artiklan mukaisen ennakkohyväksynnän voimassaolo lakkaa viimeistään viiden vuoden kuluttua 20 päivästä toukokuuta 2024.

8. Viittauksia kumottuun asetukseen (EY) N:o 1013/2006 pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä XIII olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

86 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

1. Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2. Sitä sovelletaan 21 päivästä toukokuuta 2026.

3. Seuraavien säännösten osalta sovelletaan kuitenkin seuraavia soveltamispäiviä:

a)	83 artiklan 4, 5 ja 6 alakohtaa sovelletaan 20 päivästä elokuuta 2020;

2 artiklan 2 kohdan i alakohtaa, 7 artiklan 10 kohtaa, 11 artiklan 5 kohtaa, 14 artiklan 3 kohtaa, 15 artiklan 6 kohtaa, 18 artiklan 15 kohtaa, 27 artiklan 2 ja 5 kohtaa, 29 artiklan 3 ja 6 kohtaa, 31 artiklaa, 41–43 artiklaa, 45 artiklaa, 51 artiklan 7 kohtaa, 61 artiklan 7 kohtaa, 66 artiklaa, 79–82 artiklaa ja 83 artiklan 1–3 alakohtaa sovelletaan 20 päivästä toukokuuta 2024;

c)	39 artiklan 1 kohdan d alakohtaa sovelletaan 21 päivästä marraskuuta 2026;

d)	30 artiklan 2 kohdan b alakohtaa, 40 artiklaa, 44 artiklan 2 kohdan a alakohtaa, 46 artiklaa ja 47 artiklaa sovelletaan 21 päivästä toukokuuta 2027, lukuun ottamatta 40 artiklan 3 kohdan b alakohtaa, jota sovelletaan 21 päivästä toukokuuta 2026;

e)	73 artiklaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2026.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä huhtikuuta 2024.

Euroopan parlamentin puolesta

Puheenjohtaja

R. METSOLA

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

H. LAHBIB

(1) EUVL C 275, 18.7.2022, s. 95.

(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 27. helmikuuta 2024 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 25. maaliskuuta 2024.

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1013/2006, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2006, jätteiden siirrosta (EUVL L 190, 12.7.2006, s. 1).

(5) EYVL L 39, 16.2.1993, s. 3.

(6) Neuvoston päätös 93/98/ETY, tehty 1 päivänä helmikuuta 1993, vaarallisten jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen ja käsittelyn valvontaa koskevan yleissopimuksen (Baselin yleissopimus) tekemisestä yhteisön puolesta (EYVL L 39, 16.2.1993, s. 1).

(7) Baselin yleissopimuksen muutos (vientikieltomuutos, ”Ban amendment”), joka vahvistettiin Baselin yleissopimuksen sopimuspuolten päätöksellä III/1.

(8) Neuvoston päätös 97/640/EY, tehty 22 päivänä syyskuuta 1997, osapuolten konferenssin päätöksen III/1 mukaisen muutoksen hyväksymisestä yhteisön puolesta vaarallisten jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen ja käsittelyn valvontaa koskevaan yleissopimukseen (Baselin yleissopimus) (EYVL L 272, 4.10.1997, s. 45); ja neuvoston asetus (EY) N:o 120/97, annettu 20 päivänä tammikuuta 1997, Euroopan yhteisössä, Euroopan yhteisöön ja Euroopan yhteisöstä tapahtuvien jätteiden siirtojen valvonnasta ja tarkastamisesta annetun asetuksen (ETY) N:o 259/93 muuttamisesta (EYVL L 22, 24.1.1997, s. 14).

(9) OECD/LEGAL/0266.

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1069/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta (sivutuoteasetus) (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 1).

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1257/2013, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, aluskierrätyksestä sekä asetuksen (EY) N:o 1013/2006 ja direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta (EUVL L 330, 10.12.2013, s. 1).

(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1021, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, pysyvistä orgaanisista yhdisteistä (EUVL L 169, 25.6.2019, s. 45).

(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1).

(14) Neuvoston direktiivi 1999/31/EY, annettu 26 päivänä huhtikuuta 1999, kaatopaikoista (EYVL L 182, 16.7.1999, s. 1).

(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) (EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17).

(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/1056, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2020, sähköisistä kuljetustiedoista (EUVL L 249, 31.7.2020, s. 33).

(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/2399, annettu 23 päivänä marraskuuta 2022, Euroopan unionin tullialan yhdennetyn palveluympäristön perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 952/2013 muuttamisesta (EUVL L 317, 9.12.2022, s. 1).

(18) EUVL L 124, 17.5.2005, s. 4.

(19) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/4/EY, annettu 28 päivänä tammikuuta 2003, ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta ja neuvoston direktiivin 90/313/ETY kumoamisesta (EUVL L 41, 14.2.2003, s. 26).

(20) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/62/EY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1994, pakkauksista ja pakkausjätteistä (EYVL L 365, 31.12.1994, s. 10).

(21) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/904, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2019, tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutuksen vähentämisestä (EUVL L 155, 12.6.2019, s. 1).

(22) Komission asetus (EU) 2023/2055, annettu 25 päivänä syyskuuta 2023, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (REACH) liitteen XVII muuttamisesta synteettisten polymeerimikrohiukkasten osalta (EUVL L 238, 27.9.2023, s. 67).

(23) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/53/EY, annettu 18 päivänä syyskuuta 2000, romuajoneuvoista (EYVL L 269, 21.10.2000, s. 34).

(24) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi muovipellettihävikin estämisestä mikromuovisaasteen vähentämiseksi (COM(2023) 645 final).

(25) Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).

(26) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/99/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 328, 6.12.2008, s. 28).

(27) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(28) Neuvoston asetus (EY) N:o 515/97, annettu 13 päivänä maaliskuuta 1997, jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten keskinäisestä avunannosta sekä jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten ja komission yhteistyöstä tulli- ja maatalousasioita koskevan lainsäädännön moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi (EYVL L 82, 22.3.1997, s. 1).

(29) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(30) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(31) Neuvoston asetus (ETY) N:o 2658/87, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1987, tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista (EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1).

(32) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(33) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/883, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, aluksilta peräisin olevan jätteen toimittamiseen tarkoitetuista satamassa olevista vastaanottolaitteista, direktiivin 2010/65/EU muuttamisesta ja direktiivin 2000/59/EY kumoamisesta (EUVL L 151, 7.6.2019, s. 116).

(34) Neuvoston direktiivi 2006/117/Euratom, annettu 20 päivänä marraskuuta 2006, radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen siirtojen valvonnasta ja tarkkailusta (EUVL L 337, 5.12.2006, s. 21).

(35) Neuvoston direktiivi 91/271/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1991, yhdyskuntajätevesien käsittelystä (EYVL L 135, 30.5.1991, s. 40).

(36) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, rehun markkinoille saattamisesta ja käytöstä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 79/373/ETY, komission direktiivin 80/511/ETY, neuvoston direktiivien 82/471/ETY, 83/228/ETY, 93/74/ETY, 93/113/EY ja 96/25/EY ja komission päätöksen 2004/217/EY kumoamisesta (EUVL L 229, 1.9.2009, s. 1).

(37) Vuonna 1991 tehtyyn Etelämannerta koskevaan sopimukseen liittyvä ympäristönsuojelupöytäkirja.

(38) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/31/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, hiilidioksidin geologisesta varastoinnista ja neuvoston direktiivin 85/337/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2000/60/EY, 2001/80/EY, 2004/35/EY, 2006/12/EY ja 2008/1/EY ja asetuksen (EY) N:o 1013/2006 muuttamisesta (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 114).

(39) Komission delegoitu asetus (EU) 2015/2446, annettu 28 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 täydentämisestä tiettyjä unionin tullikoodeksin säännöksiä koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta (EUVL L 343, 29.12.2015, s. 1).

(40) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/2447, annettu 24 päivänä marraskuuta 2015, unionin tullikoodeksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 tiettyjen säännösten täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 343, 29.12.2015, s. 558).

(41) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/1535, annettu 9 päivänä syyskuuta 2015, teknisiä määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä (EUVL L 241, 17.9.2015, s. 1).

(42) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(43) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/19/EU, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta (EUVL L 197, 24.7.2012, s. 38).

(44) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/1542, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2023, akuista ja paristoista ja jäteakuista ja -paristoista, direktiivin 2008/98/EY ja asetuksen (EU) 2019/1020 muuttamisesta sekä direktiivin 2006/66/EY kumoamisesta (EUVL L 191, 28.7.2023, s. 1).

(45) OECD/LEGAL/0266.

(46) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1245, annettu 28 päivänä heinäkuuta 2016, neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 säädettyjen yhdistetyn nimikkeistön koodien ja asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteissä III, IV ja V lueteltujen jätenimikkeiden välisestä alustavasta vastaavuustaulukosta (EUVL L 204, 29.7.2016, s. 11).

(47) Komission asetus (EY) N:o 1418/2007, annettu 29 päivänä marraskuuta 2007, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteessä III tai IIIA lueteltujen tietyntyyppisten jätteiden viennistä hyödynnettäväksi maihin, joihin ei sovelleta OECD:n päätöstä jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen valvonnasta (EUVL L 316, 4.12.2007, s. 6).

GC010		Sähkölaitteiden jätteet, jotka sisältävät vain metalleja tai metalliseoksia
GC020		Elektroniikkaromu (kuten painetut piirilevyt, elektroniset komponentit, johdot jne.) ja talteen otetut elektroniset komponentit, jotka soveltuvat perus- ja jalometallien hyödyntämiseen
GC030	ex 8908 00	Romutettaviksi tarkoitetut alukset ja muut uivat rakenteet, asianmukaisesti tyhjennettyinä lastista ja muista aluksen toiminnassa syntyneistä aineista, jotka mahdollisesti on luokiteltu vaaralliseksi aineeksi tai jätteeksi (8)
GC050		Nesteiden katalyyttiseen krakkaukseen (FCC) käytetyt katalyytit (kuten alumiinidioksidi, zeoliitit)

GG030	ex 2621	Hiilivoimalaitosten pohjatuhka ja laskettu kuona
GG040	ex 2621	Hiilivoimalaitosten lentotuhka

GN010	ex 0502 00	Sian ja villisian harjasten ja muiden karvojen jätteet; mäyränkarvojen ja muiden harjantekoon käytettävien karvojen jätteet
GN020	ex 0503 00	Jouhien jätteet, myös kerrostettuina, tukiaineeseen yhdistettyinäkin
GN030	ex 0505 90	Höyhen- tai untuvapeitteisten linnunnahkojen ja muiden osien, höyhenten ja höyhenten osien jätteet (myös sellaisten, joiden reunat on leikattu) ja sellaisten untuvien jätteet, joita ei ole valmistettu muulla tavoin kuin puhdistettu, desinfioitu tai käsitelty säilytystä varten

AB030		Metallien pintakäsittelyssä muodostuvat syanidittomien prosessien jätteet
AB070		Valimoissa käytetyt hiekat
AB120	ex 2812 90 ex 3824	Epäorgaaniset halidiyhdisteet, joita ei ole eritelty tai lueteltu muualla
AB130		Käytetty puhallushiekka
AB150	ex 3824 90	Savukaasun rikinpoistossa (FGD) muodostuva puhdistamaton kalsiumsulfiitti ja kalsiumsulfaatti

AC060	ex 3819 00	Hydraulinesteet
AC070	ex 3819 00	Jarrunesteet
AC080	ex 3820 00	Jäätymisenestonesteet
AC150		Kloorifluorihiilivedyt
AC160		Halonit
AC170	ex 4403 10	Käsitellyt korkki- ja puujätteet
AC250		Pinta-aktiiviset aineet
AC260	ex 3101	Sian virtsa ja ulosteet
AC270		Jätevedenpuhdistamoiden liete
AC300		Muovijäte, joka sisältää liitteessä I tarkoitettuja ainesosia tai on niiden saastuttama siinä määrin, että sillä on liitteessä III mainittu ominaisuus (huom. liitteessä III olevan I osan vastaava nimike EU3011 ja I osan vastaava nimike EU48), tällaisten jätteiden seokset mukaan luettuina

AD090	ex 3824 90	Reprografia- ja valokuvauskemikaalien ja -materiaalien tuotannossa, sekoituksessa ja käytössä muodostuvat jätteet, ellei niitä ole eritelty tai lueteltu muualla
AD100		Muovin pintakäsittelyssä muodostuvat syanidittomien prosessien jätteet
AD120	ex 3914 00 ex 3915	Ioninvaihtohartsit
AD150		Suodattimina (kuten biosuodattimet) käytetyt luonnosta peräisin olevat orgaaniset aineet

Toimivaltainen viranomainen	Hyödyntämislaitos				Jätetunniste	Voimassaoloaika		Kokonaismäärä, jota ennakkohyväksyntä koskee
	Hyödyntämislaitoksen nimi ja rekisteröintinumero	Osoite	Hyödyntämistoimi (-toimet) (+ R-koodi(t))	Käytetty tekniikka	(koodi(t))	Alkamispäivä	Päättymispäivä	(Tonnia (Mg))

Asetus (EY) N:o 1013/2006	Tämä asetus
1 artiklan 1 kohta	1 artikla
1 artiklan 2–5 kohta	2 artikla
2 artiklan 1, 2, 4, 6, 7 a, 9, 10, 12 ja 13 alakohta	3 artiklan toinen alakohta
2 artiklan 3 alakohta	3 artiklan 1 alakohta
2 artiklan 5 alakohta	3 artiklan 2 alakohta
2 artiklan 7 alakohta	3 artiklan 3 alakohta
2 artiklan 8 alakohta	3 artiklan 4 alakohta
2 artiklan 14 alakohta	3 artiklan 5 alakohta
2 artiklan 15 alakohta	3 artiklan 6 alakohta
—	3 artiklan 7 alakohta
2 artiklan 11 kohta	3 artiklan 8 alakohta
2 artiklan 16 alakohta	3 artiklan 9 alakohdan b alakohta
2 artiklan 17 alakohta	35 artiklan 1 kohta
2 artiklan 18 alakohta	3 artiklan 9 alakohta
2 artiklan 19 alakohta	3 artiklan 10 alakohta
2 artiklan 20 alakohta	3 artiklan 11 alakohta
2 artiklan 21 alakohta	3 artiklan 12 alakohta
2 artiklan 22 alakohta	3 artiklan 13 alakohta
2 artiklan 23 alakohta	3 artiklan 14 alakohta
2 artiklan 24 alakohta	3 artiklan 15 alakohta
2 artiklan 25 alakohta	3 artiklan 16 alakohta
2 artiklan 26 alakohta	3 artiklan 17 alakohta
2 artiklan 27 alakohta	3 artiklan 18 alakohta
2 artiklan 28 alakohta	3 artiklan 19 alakohta
2 artiklan 29 alakohta	3 artiklan 20 alakohta
2 artiklan 30 alakohta	3 artiklan 21 alakohta
2 artiklan 31 alakohta	3 artiklan 22 alakohta
2 artiklan 32 alakohta	3 artiklan 23 alakohta
2 artiklan 33 alakohta	3 artiklan 24 alakohta
2 artiklan 34 alakohta	3 artiklan 25 alakohta
2 artiklan 35 alakohta	3 artiklan 26 alakohta
2 artiklan 35 a alakohta	3 artiklan 27 alakohta
--	3 artiklan 28, 29 ja 30 alakohta
3 artikla	4 artikla
4 artikla	5 artikla
5 artikla	6 artikla
6 artikla	7 artikla
7 artiklan 1 kohta ja 2 kohdan toinen ja kolmas alakohta	—
7 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta ja 4 kohta sekä 8 artikla	8 artikla
7 artiklan 3 kohta ja 9 artikla	9 artikla
10 artikla	10 artikla
11 artikla	11 artikla
12 artikla	12 artikla
13 artikla	13 artikla
14 artikla	14 artikla
15 artikla	15 artikla
16 artikla	16 artikla
17 artikla	17 artikla
18 artikla	18 artikla
19 artikla	19 artikla
20 artikla	20 artikla
21 artikla	21 artikla
22 artikla	22 artikla
—	23 artikla
23 artikla	24 artikla
24 artikla	25 artikla
25 artikla	26 artikla
26 artikla	27 artikla
27 artikla	28 artikla
28 artikla	29 artikla
29 artikla	30 artikla
30 artikla	31 artikla
—	32 artikla
—	33 artikla
31 artikla	34 artikla
32 artikla	35 artikla
33 artikla	36 artikla
34 artikla	37 artikla
35 artikla	38 artikla
36 artikla	39 artikla
37 artikla	40–43 artikla
38 artikla	44 artikla
—	45 artikla
—	46 artikla
—	47 artikla
39 artikla	48 artikla
40 artikla	49 artikla
41 artikla	50 artikla
42 artikla	51 artikla
43 artikla	52 artikla
44 artikla	53 artikla
45 artikla	54 artikla
46 artikla	56 artikla
47 artikla	57 artikla
48 artikla	58 artikla
49 artiklan 1 ja 2 kohta	59 artikla
49 artiklan 3 kohta	55 artikla
50 artiklan 1 kohta	63 artikla
50 artiklan 2 ja 3 kohta	60 artikla
50 artiklan 2 a kohta	62 artikla
50 artiklan 4–4 e kohta	61 artikla
—	64 artikla
50 artiklan 5–7 kohta	65 artikla
—	66 artikla
—	67 artikla
—	68 artikla
—	69 artikla
—	70 artikla
—	71 artikla
—	72 artikla
51 artikla	73 artiklan 1, 2 ja 3 kohta sekä 4 kohdan ensimmäinen ja neljäs alakohta
—	73 artiklan 4 kohdan toinen ja kolmas alakohta sekä 5 kohta
52 artikla	74 artikla
53 artikla	75 artikla
54 artikla	76 artikla
55 artikla	77 artikla
56 artikla	78 artikla
57 artikla	—
58 artikla	79 artikla
58 a artikla	80 artikla
59 a artikla	81 artikla
—	82 artikla
—	83 artikla
60 artikla	84 artikla
61 ja 62 artikla	85 artikla
63 artikla	—
64 artikla	86 artikla
Liite IA, IB ja IC	Liite IA, IB ja IC
Liite II	Liite II
Liite III	Liite III
Liite IIIA	Liite IIIA
Liite IIIB	Liite IIIB
Liite IV	Liite IV
Liite IVA	—
LIITE V	LIITE V
Liite VI	Liite VI
Liite VII	Liite VII
—	Liite VIII
—	Liitteessä IX oleva 1 osa
Liite VIII	Liitteessä IX oleva 2 osa
—	Liite X
Liite IX	Liite XI
—	Liite XII
—	Liite XIII