182 artikla

1.   Jos komissio antaa asiasta tiedon niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, joita asia koskee, se voi muuttaa jonkin jäsenvaltion valuuttana olevat varansa toisen jäsenvaltion valuutaksi siltä osin kuin se on tarpeen niiden käyttämiseksi tässä sopimuksessa määrättyihin tarkoituksiin. Jos komissiolla on rahaa tai rahaksi muunnettavia varoja valuuttoina, joita se tarvitsee, se välttää tällaisia valuutanvaihtoja niin paljon kuin mahdollista.

2.   Komissio asioi jäsenvaltion kanssa jäsenvaltion nimeämän viranomaisen välityksellä. Rahaliikennettä hoitaessaan komissio käyttää jäsenvaltion setelipankkia tai muuta jäsenvaltion hyväksymää rahalaitosta.

3.   Niiden menojen osalta, jotka yhteisön on suoritettava kolmansien maiden valuuttana, komissio saattaa neuvoston käsiteltäväksi ennen talousarvioiden lopullista hyväksymistä alustavan ohjelman, josta ilmenee eri valuuttoina suoritettavat tulot ja menot.

Neuvosto hyväksyy ohjelman määräenemmistöllä. Ohjelmaa voidaan samaa menettelyä noudattaen muuttaa varainhoitovuoden aikana.

4.   Jäsenvaltiot suorittavat 3 kohdassa tarkoitettujen menojen maksamiseen kolmansien maiden valuuttana tarvittavat siirrot 172 artiklassa määrättyjen jakoperusteiden mukaisesti. Komission maksut jäsenvaltioille kolmansien maiden valuuttana suoritetaan samojen jakoperusteiden mukaisesti.

5.   Komissio saa vallita vapaasti kolmansien maiden valuuttaa, joka on peräisin komission kolmansista maista ottamista lainoista.

6.   Neuvosto voi yksimielisesti komission ehdotuksesta soveltaa edellisissä kohdissa tarkoitettuja valuuttajärjestelyjä kokonaan tai osittain hankintakeskukseen ja yhteisyrityksiin ja tarvittaessa mukauttaa ne toimintatarpeisiinsa.